Se on taas meikäläisen kannalta hapottava viikko aluillaan, nimittäin aina yhtä rakas yövuoroviikko. Vielä asiasta tietämättömille ja uusille lukijoille sen verran pikaista infoa, että olen siis yöhoitaja yksityisessä hoivakodissa ja teen 7:n yön putkia (yksi yövuoro kestä 11h) ja valvon yksin. Tykkään kyllä olla töissä ja ylipäätään valvoa öisin, mutta nyt raskauden viedessä voimia tuntuu työnteko aika raskaalta, mutta yritän silti vielä olla duunissa vielä jonkin aikaa. Etenkin edettyään vauvan odotus on tuonut taas mukavasti kaikkia lisäoireita meikäläisen fyysiseen kuntoon ja sekös minua tunnetusti riemastuttaa. Selkäni on alkanut oireilla lähinnä "sähköisinä" kipuina nivusissa, lonkissa, häntäluussa ja myös lihasjäykyytenä mm. alaselässä ja pakaroissa. Luultavasti olen jo alkanut "vaappua" mahani kanssa huonommassa ryhdissä, joten ehkä selkäkin alkaa oireilla enemmän. Eikä tuo painonnousukaan varmasti helpota asiaa : D
Joinakin päivinä ratsastus auttaa, joinakin päivinä taas tuntuu siltä, että pieninkin ratsilenkki laukaisee kivut. Silloin laskeudun selästä ja kävelen loppulenkin maastakäsin, välillä venytellen. Olenkin lyhentänyt ja keventänyt lenkkejä huomattavasti, haluaisin niin kovasti vielä ratsastella edes vähäsen. Vasen pakara silloin tällöin menee ihan jumiin ja silloin koskee silleen ikävinä sykäyksinä jopa selkärangankin puolella. Se on sitä Iskias- eli lonkkahermosärkyä, mitä kuulemma esiintyy paljonkin raskauden loppuvaiheessa.
Minä vaan kun en ole ihan vielä loppuvaiheessa ( syvä huokaus ). Voi kunpa olisinkin :) 26. raskausviikko pyörähti käyntiin juuri, mutta olen tähänkin kyllä tyytyväinen. Että näin pitkälle ollaan päästy, ja poika voi hyvin ja virkeesti. Pikku ukkeli pitää välillä ihan mahotonta mäiskettä tuolla mahassa :D
Ukkelin nimi-asia alkaa olla aina selvä. Olen nähnyt useita kertoja unta pojasta, jopa ennen kuin edes tiedettiin masu-asukin olevan poika ja siitä, mikä hänen nimekseen tulee. Tunne nimestä on niin vahva ja koska molemmat tykätään siitä - alkaa olla asia aikalailla selvä <3
13.7. Kun toinen oli vielä iiihan pieni (rv 12+3) |
Nyt on pikku-kimmo vähän turvottanut mammaa :D |
Ja iloisia uutisia: kenttäkin alkaa taas pitkän tauon jälkeen edistyä ! Ihana iskä tulee huomenna tasoittelemaan vielä kenttää, ennen kuin kantavan kerroksen rakennus aloitetaan. Tilattiin vielä muutama kuorma hiekkaa tasoitusta varten (näkyy alla olevassa kuvassa) ja kunhan saadaan ne leviteltyä, aloitetaan suodantinkankaan asennus ja tilataan murskeet. Jostakin pitäisi hommata täry-laite, jolla saadaan sitten maa-ainekset kunnolla tampattua kohilleen. En tiedä milloin isi tulee huomisen jälkeen uudelleen hommiin, toivottavasti pian, sillä huomaan olevani jo hieman epätoivoinen kentän suhteen ja myös treenailu-mahdollisuudet on tällä hetkellä mitättömät. Pellot ovat niin märkiä, ettei niillä voi juurikaan ratsastaa, ihan jo turvallisuuden vuoksi ja myös siksi, että ei niitä kannata poleksia piloille. Kun ne eivät ole edes minun :D Onneksi kuitenkin tutut ja turvalliset mökkitiet on olemassa ja niilläkin voi harjoitella mm. väistöjä sekä taivutuksia.
Olin niin onnellinen isin tulosta, että aloin eilen tekemään intopinkeenä Kimmolle ja iskälle ruokaa sekä leipomaan pullia valmiiksi huomiseksi, kun toiset ahkeroivat kentän parissa minun nukkuessani. Katsotaan nyt, miten maltan nukkua, kun alitajunnassa tiedän kentän edistyvän ja saatan kuulla kaivankoneen kolkkeen unenkin läpi. Mutta pakko kyllä yrittää nukkua, että jaksaisi taas seuraavana yönä töissä touhuta.
Mutta nyt on painuttava takaisin hommiin ! Palaan pian asiaan haaste-postaus 1. - merkeissä :)
<3 Henna
Voimia kovasti! <3 Hyvän näkösiä pullia :)
VastaaPoistaKiitoksia, kuule kerrankii pysyivät noissa pullavuokissa paikoillaa, eikä tursunneet yli :DD Oli hyvin onnistunut fiilis! :DD
PoistaHenna, sinun kannattaisi miettiä onko ratsastus enää hyvä juttu nuiden liitoskipujen takia.. Käynti toki, mutta muuten en lähtisi itse enää suosimaan. Ota myös selvää netistä mitä liitoskivut on ( luuliitokset ja kohdun kiinnikkeet löystyvät)ja puntaroi asiaa. Itselläni on ollut niin kovia liitoskipuja etten ole voinut öisin nukkua viiltävän kivun takia. Sinulla on kuitenkin vielä odotusta edessä ja siitä on helpompi nauttia jos kivut eivät ylly kohtuuttomiksi.. Niihin voi kuitenkin itse jossainmäärin vaikuttaa..
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa :) Kamppailenkin monien ajatusten kanssa ja huoli tulevasta on kova. Olen tottunut ratsastamaan parhaimmillaan jokapäivä, jopa useammankin hevosen ja ajatuskin ratsastuksen lopettamisesta jo tässä vaiheessa ahdistaa. Varsinkin, kun kenttä ei ole vielä valmis eikä tule olemaan vielä pitkään aikaan joten mahdollisuudet ovat tosiaan rajalliset :( Ajatuskin hevosten yleiskunnon ja ratsastettavuuden romahtamisesta saa sydämen tykyttelemään, olen niin kovasti tehnyt töitä hevosieni eteen.
PoistaMinullakin on välillä öisin vaikea nukkua, kun vatsa painaa rakkoa ja lisäksi tosiaan niitä kipuja tulee aina silleen sähköisesti tuonne lantioon myös yöaikaan.
Minun tosiaan täytyy kuunnella tuntemuksiani, mutta jos vaan vauvalla on kaikki hyvin - minäkin koitan jaksaa. :)
Kiitos sinulle kokeneemman näkökulman antamisesta :)
Jos et ole tätä kikkaa yöksi vielä kokeillut, niin laita tyyny haarusväliin+kyljelleen makuu, on mukavampi nukkua ja ei rakko niin paina!! Tyyny on ollut odotusaikana minun paras unikaveri!! :D
PoistaJoo sitä oon kyllä kokkeillu ja hyväksi todennu :DD ei oo koko ajan semmonen tunne, että tulloo kusi housuun ! ;DD kiitos ! <3
Poistaon mielenkiintoista näinkin blogin välityksellä seurata, miten raskaus vaikuttaa ratsastukseen ja miten yhdistät raskauden ja hevoset :) paljon tsemppiä jatkoonkin!
VastaaPoistaKiitoksia paljon <3
PoistaPistähän lampaankarvaa haaruksiin niin vähän pehmittelee jo!:) Yhellä sivulla oli annettu hyvä vinkki jos kivut on juuri lantio/lonkka-alueella eikä niinkään siellä "itsessään" :)
VastaaPoista"Lantiota pitäisi saada joskus lepuuttaa ettei se olisi koko ajan "väärässä" asennossa ja suuren kuormituksen alla. Roikkuminen on hyväksi ja lantion kippaus liike; joko seisten tai selinmakuulla.
Selinmakuulla; Maataan selinmakuulla niin kovalla alustalla kun voi jalat koukussa, kuitenkin lattiaan osuen. Jalkoja painetaan lattiaa vasten kevyesti niin ettei lantio kuitenkaan nouse ylös. Samanaikaisesti vatsalihaksilla painetaan alaselkä lattiaan kiinni, jolloin selän notko suoristuu. Liikettä tehdessä ei saisi tuntua voimakasta kipua."
Kyllä sinä tiiä millon tuntuu miltäkin ja juuri noin: jos tuntuu niin pahalle, niin oot hypänny pois kyydistä ja jos siitä toisinaan on apua niin sehän on vaan tosi hyvä juttu! Pitäsköhän teidän pihaan rakentaa semmonen lähtö/poistumisramppi hevonsen selästä?! Lantio siinä ratsastaessa ainakin saa liikettä niin sen vuoksi se varmaan myös välillä auttaakin ja välillä tuo juuri niitä kipuja kun liikettä tulee sinne löystyville alueille. Mutta niinku on sataankertaan ollu puhe niin itse osaa itseään kuunnella ja tietää mitä voi milloinkin tehdä ja mitä ei. Ei oo tietysti mukavaa jos loppuodotus on sitten vielä kipuisempaa. Rollaattorilla loppumetreillä!? hope not!:) ja kiva kun kenttäprojekti etenee! :) -Anne-
niin, no katsotaan nyt miten tää etenee :) pittää venytellä ja jumppailla päivittäin niin jospa se siitä! :) kiitoksia noista jumppaohjeista :)))
PoistaLampaankarvaa en kehtaa laittaa tuohon Kaaman satulaan, sillä istunta-tuntuma kärsii ja sitten pitokin voi olla huonompi äkillisissä tilanteissa :)
Eeköhän me vielä pärjätä, sisulla eteenpäin ! <3