Heti alkuun pitää pyytää anteeksi postaukseni kuvattomuutta :( Pyrin parantamaan siinä ja liittämään kuvia postauksen yhteyteen mahdollisimman paljon aiheeseen liittyen. Näin alkuun varmaan kaivelen vanhoja arkistoita, joista julkaisen kuvia ja toivon mukaan, saan jossain vaiheessa skannattua myös muutamia lapsuuskuviani tänne :) Pyrin muutenkin parantamaan blogin ulkoasua, mutta olen sen verran noviisi tässä asiassa, että kaikki ajallaan. Onneksi minulla on pari kaveria, jotka ovat jo bloggaamisen konkareita ja ainakin toinen on jo tarjoutunut auttamaan, jos (ja kun) minulla on jotain ongelmia tämän kanssa :D
Tunteet blogin kirjoittamisen suhteen ovat aika sekavat, toisaalta puhkun intoa kirjoittaa tarinaani ja kertoa tuntemuksiani, mutta toisaalta pelkään, että tätä lukevat ystäväni ja tuttavani säikähtävät minun syvimpiä tuntoja ja mielipiteitä, joita tänne latelen. :D Olen heille näistä puhunutkin, mutten ehkä niin radikaaleilla vertauskuvilla ja laajemmalla sanastolla tai löynyt faktoja pöytään niin voimalla. Toisaalta, tämä on hyvä testi, ja kysymys kuuluukin : KUKA KESTÄÄ RAAKAA JA KYLMÄÄ TOTUUTTA ?
Minä en pelkää ihmisten mielipiteitä, tai sitä että joutuisin silmätikuksi, minulla ei ole mitään menetettävää. Olen jokatapauksessa voittaja tähän päivään mennessä käynnissä olleessa kamppailussa ja taistelua jatketaan, vaikka alankin olla hitusen jo niskan päällä oman minäkuvani uudelleen piirtämisessä ;)
Sen verran voin paljastaa, että tulossa on postauksia erittäin herkistä ja arkaluontoisista aiheista. Käsittelen asioita paljon omasta näkökulmastani ja omasta kokemuksestani. Mutta liitän myös tuntemuksia, joihin olen törmännyt kohdatessa saman kohtalon omanneita, kenenkään nimeä mainitsematta. Syy miksi uskallan kirjoittaa näistä, on myös siksi, että ne ovat jo mennyttä aikaa ja olen näitten tuskien voittaja. Tällä hetkellä kilpailen vain itseni kanssa, että osaan antaa enemmän itselleni armoa ja suon itselleni hengähdyshetken tämän arjen pyörteissä.
Mutta älkää ystävät rakkaat luulko, että tämä mun elämä ja tämä blogi on pelkkää angstaamista! Ei missään nimessä! :D Luvassa on varmasti myös noloja ja koomisia tilanteita, seikkailuja ja paljon huumoria ja naurua! Huumori on yksi tärkeimmistä elinehdoista, joilla jaksaa eteenpäin! Joten blogini ja yleensäkkään elämäni ei kuulu tosikoille ja heikkohermoisille! :D
<3 Henna
Huih, olet rohkea nainen! Jään innolla odottamaan lisää kirjoituksia ja ajatuksia. <3
VastaaPoistaIhana kuulla Satu, sinä mm. tiedät miten paljon mulla olis kerrottavaa ;) Ihana myös oli löytää sunkin blogi <3 suukkoja!
VastaaPoistaOn todellakin rohkeaa jakaa tuntoja täällä, mutta se on hienoa ja siitä voivat muutkin saada ajatuksia elämäänsä. Minäkin odotan jännällä jatkoa!!:D Mietin tuossa jopa, että pitäskö itsekin aloittaa bloggaaminen...saas nähä...XD Mutta hienoa Henna!!!<3
VastaaPoista"Siinä seisot, alasti kylmässä tuulessa, kaikkien katseltavana. Sinulla ei ole kylmä etkä tunne häpeää. Kietoudut tunteen verhoon, josta saat voimaa aina jatkaa, uudelleen ja uudelleen..."
Liityin lukijaksi, vaikuttaa mielenkiintoiselta blogilta :) Olen itsekin koulukiusattu ja huonon itsetunnon omaava, joten on mukava huomata ettei ole "yksin". Odottelen innolla että blogisi pyörähtää kunnolla käyntiin :)
VastaaPoistaAnne: Ihana toi runonpätkä, mahtava <3 Tee anne sinä vuorostas sellainen sisustus ja tee se itse- blogi, sulla kun on sitä sisustus ja askartelutaitoa! :)) ihana olis nähhä mitä oikeen näpertelet ku oot semmonen taituri :))
VastaaPoistaHenna: Tervetuloa sinullekin blogin pariin <3 meitä kiusattuja on niin paljon, että on mahtavaa, jos voimme ammentaa kokemuksiamme toisillemme :))