sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Onni täällä moi!

Moi kaikille äitin, ja tietty myös munkin kavereille ! Äiti käski mun kertoa teille vähän mun kuulumisia, kun musta ei oo kuulemma täällä pahemmin kuulunut vähään aikaan.  Ihan mälsää ja vähän ihmeellistäkin, sillä me ollaan niin paljon yhdessä ja minä oon kuulemma parasta äitin elämässä.  Mutta ehkä just siksi äiti ei ehi kauheesti kirjoittelemaan, vaikka puhuukin jatkuvasti siitä että sillä olis kova halu tehdä jotain ihme postausta - mikähän sekin lie. Ja silloin kun se ehtii, niin se saattaa istua semmosen kirkkaan ruudun ääressä, kuunnella musiikkia ja naputella sormillaan kovasti ja nopeesti.  Minun pitäis silloin malttaa leikkiä kiltisti lattialla ja äiti antaakin mulle siksi aikaa kaikkia kivoja ja jänniä tavaroita tutkittavaksi.


Mie oon kasvanut paljon!  Painoa mulla on nyt 8880grammaa ja pituutta 73 senttimetriä. Musta se on on ihan sopivasti, vaikka neulovan täti jo toistamiseen sanoi äitille, että mun paino on muka liian alhainen. Minusta mä oon kyllä tarpeeksi iso, vahva ja lihaksikas!  Sen painon alhaisuuden takia äiti välillä vähän liikaa yrittää tuputtaa mulle ruokaa, vaikka en mie jaksa olla jatkuvasti syömässä.  Seisominen, konttaaminen ja ryömiminen on paljon mukavampaa,   kaiken tutkimisen ja penkomisen lisäksi.  Kaikki roskikset, laatikot ja oikeestaan kaikki minne ei saa mennä - on tosi kiinnostavia!  Useimiten kuulemma kuvien ottaminen meikäläisestä on vaikeaa, kun en ole aloillani hetkeäkään. Joten äiti käski välittää pahoittelut huonoista kuvista. 

Mä osaan siis nousta jo ite seisomaan tukea vasten ja ottaa sitä vasten muutamia askeleitakin. Äitin yhen kaverin luona mä osasin jo nousta muutamia rappusiakin ylös ja oon mä kotonakin osannu jo nousta ekoille rappusille. Siks äitille ja isille tuli joku  ihme kiire ostaa semmoset jotkut valkeet esteet tuohon meidän rapukkoon, etten pääse sinne kiipeämään enää. Höh.   Mä en myöskään tykkää siiitä, kun äiti aina laittaa mulle semmosen konttauskypärän päähän, koska se on niin hölmön näköinen ja sen nauha kutittaa mun leukaa.  Mutta kieltämättä se on varjellut mua monilta kuhmuilta, kun aina tuppaan välillä ihmeellisesti kaatuilemaan touhujeni keskellä.


Kotitöitten lisäksi ollaan äitin kanssa aika paljon liikenteessä,  se vie mut aina ihan ihme paikkoihin missä on hirveesti ihmisiä. Se on kyllä mukavaa, kun näen paljon kivoja ihmisiä - etenkin kauniita naisia, jotka haluaa ottaa mut heti syliin ja lirkutella mulle. Muutama kaunis naisystävä onkin jo kiikarissa.  Ollaan käyty iltalenkeillä, kylässä äitin ystävien luona, salibandy-otteluissa katsomassa miten isommat pojat pelaa palloa, pulkka-ajelulla ja toissapäivänä käytiin hirmuisen isossa ratsastushallissa katsomassa, miten isot ja valkoiset hepat juoksi tosi hienosti.  Ja äitikin kävi semmoisen selässä keikkumassa jännästi.  Maa tömisi silloin tosi paljon :D




Mulla on alkanut tuleen hampaita. Se ärsyttää, kun ikeniä pakottaa ja koko ajan on semmoinen tunne, että pitää saada purra jotakin lelua, kännykkää tai kaukosäädintä.   Joskus suussa pakottaa niin kovasti, etten enää jaksa olla iloinen tai kova jätkä, vaan silloin jo vähän itkettääkin. Onneks äiti antaa aina tarvittaessa mulle pyllyyn lääkettä, mikä auttaa sitten vähän ajan kuluttua.

Mie oon oppinut syömään itse jo vähäsen sormillani.  Isi tai äiti antaa mulle aina muroja tai pieniä hedelmänpaloja mun eteen ja  osaan pistää ne ihan ite suuhuni.    Ja osaan mie juoda myös nokkamukista ja tuttipullostakin välillä. Tuttipullolla on kyllä toisaalta myös kiva leikkiä, kun velliä lentää joka paikkaan kun sitä pulloa vähän ravistaa tai heiluttelee ylös alas. Jostain syystä äiti ei tykkää siitä leikistä ja aina vie multa pullon pois. Tylsää.





Isi on mun paras kaveri. Se aina pelleilee ja on muutenkin hassun näköinen ja aika karvanen. En voi olla nauramatta sille.  Meillä on omia miesten juttuja, esimerkiksi katsotaan formuloita ja  leikitään mopo-leikkiä.    Lisäksi mulla on paljon muitakin hyviä kavereita, jotka käy mua aina katsomassa ja joitten luona saan käyvvä kylässä.  Toissapäivänä kävin äitin ystävän lasten kanssa leikkimässä sillä aikaa, kun äiti oli ratsastamassa niitten hepalla. Äiti ratsastaa tosi paljon, perjantaina se ratsasti Kuskon ja Kaaman lisäksi kahdella muullakin hepalla.


Olga on meidän eläimistä ihan paras, vaikka kaikki on kyllä ihan kivoja.  Lihis on kuitenkin erityisesti ihanan pehmee, pullea, örisee hassusti ja tykkäis kovasti aina pusutella minua.  Usein äiti ja isi kieltää sitä, koska se varmaan pussailis ja hoivais mua vaikka kuinka kauan, jos vaan sen annettais.  Lisäksi se haluaa vahtia minua ja pitää minusta huolta. Olga on äitille erityisen rakas, koska on ollut äitin koira jo yli 8 vuotta. 



Osaan jutella jo jonkun verran, mutta silti tuntuu että äiti ja isi ei aina ymmärrä mua.  Kuitenkin oon muutamia kertoja sanonut jo "äiti", ja se on ilahduttanut äitiä tosi paljon.  Isi ja äiti juttelee mulle paljon, opettaa asioille ja esineille nimiä ja mie koitan oppia paljon uutta niitten ohjeista. Juttelun lisäksi nauran tosi paljon.  Oikeestaan iloa ja naurua voi löytää ihan pienistä asioista.  Erimerksi, jos äiti päästelee hassuja ääniä ja ilveilee tai jos isi kiikuttaa minua ilmassa ja pärisyttelee mun mahaa. Lisäksi sekä ihmisten että koirien aivastukset naurattaa mua tosi paljon. Äiti olikin ottanut minusta ja isistä videota kun me vähän pelleillään.




Mutta eipä mulla nyt kai muuta asiata ollut.  Kysyä saapi, jos unohin jottai kertoo tai muuten vaan joku asia kiinnostaa tietää,  moikka !

<3 Onni

29 kommenttia:

  1. Oivoivoiii ihana Onni! (:
    Nuo kuvat on ihan tosi kivoja, ja tuo video, voi hellanlettas sentään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! <3 Onni tuossa leikkii lattialla, kun mamma datistelee koneella ;D Ihanaa kun saatiin pitkästä aikaa myös Onnin terkut välitettyä teille! <3

      Poista
  2. Onni on kyllä maailman sulosin muksu, ihanat, suuret silmät! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Se on kjyllä kieltämättä niiiin söpö noitten silmiensä kanssa <3

      Poista
  3. Ihana muksu :D mun oma poika (2v) repes aina pienenä iha liitoksistaan ku puhdistuspyyhepaketin avas, se saatto nauraa 10min helposti ku sitä pakettia availi :D
    Meillä poika oli 80cm 8210g, mistä ruvettiin vasta sanomaan että paino sais nousta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehehehe, on ollunna teidänkii poijjalla halavat huvit :DDD Kiitos kun jaoit poikasi mitat <3 eli ei meilläkään ole siis mittään hättää - nuo neuvolan porukat tuntuvat olevan välillä vähän liian herkkiä sanomaan ja sit se tuntuu ainakin hetken aikaa pahalta :S mutta kun tosiaan itse tietää miten lapsi kehittyy, syö hyvin ja muutenkin on eloisa terve ja pirtee, niin tunkin mihinkään hätään on tarvetta :)

      Poista
    2. Joo meil on ollu aina halvat huvit, mutta tää puhdistuspyyhepaketti on kaikkein nauretuin :D Emil on muutenki tosi nauravaista sorttia ollu aina, ja tosi helppo poika. Ja joo, teil ei minkäänlaista hätää oo :)
      Neuvolassa sanotaan tosi herkästi että on liian laihoja/lihaviakin, mikä tuntuu aina pahalta kun kuvitellut että lapsi olisi sopiva ja on kuitenkin tehnyt parhaansa lapsen eteen. Pitkälti ne neuvolan tädit kattoo pelkästään taulukoita ja niitten perusteella kattoo et kaikkien pitäs mahtua samaan muottiin, joka ehkä onnistuu.. neljänneksellä?
      Kuitenki ku teilläki kerta konttaillaan ja otetaan tukea vasten jo askeleita, niin se kuluttaa yhtäkkiä paljon enemmän energiaa kuin aika ennen konttausta = painoki saattaa yhtäkkiä hetkellisesti laskea tai ei nouse entiseen tahtiin. Se painoki nousee ja tasaantuu taas ajan myötä. Tärkeintä on kuitenkin että poika syö ja voi hyvin :) ite en oo kattonu ollenkaan mihinkään taulukoihin tai muihin vastaaviin ohjeisiin Emilin kanssa, vaikka onkin ensimmäinen (ja ainoa, en suostu synnyttämään uudelleen..) lapsi. Ja hyvin pärjätty :)

      Poista
    3. Niinpä, noilla käyrillä voipi kyllä melekein perseensä pyyhkiä, eiköhän se lapsesta näy että se voipi hyvin :) Meillä kans onni on ollut tosi helppo , tyytyväinen ja iloinen lapsi <3 ja tottahan se on että kun liikkuu niin painokaan ei nouse :))

      Poista
  4. Leo kyseli tänään että millon mennään Onskan luo käymään!😊-Anne-

    VastaaPoista
  5. <3 Miten lapsi voi olla noin suloinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samaa miekin mietin usein <3 Ja sitä myös itselleni ironisesti naureskellen, että miten minusta on voinut tulla ulos jotain noin söpöä :DDDDD

      Poista
    2. Haha:D Äläs nyt sinäkin olet kaunis <3 Itselläni tällähetkellä itsetunto ihan hukassa kun en voi enää käyttää varmaan koskaan piilolinssejä, silmät eivät enää siedä niitä.. Tuntuu että näytän aivan kamalalta silmälaseissa:/

      Poista
    3. Kiityos <3 Joo ymmärrän kyllä sua, en miekään oo omasta mielestäni silmälaseissani mitenkään hemaiseva , pitäis varmaan vaihtaa uudet pokat :) Mulla oli jossain vaiheessa piilareiden käyttökielto, kun käytin niitä ihan liikaa ja alkoi silmät oireilla kanssa:/ se on tympeetä joten tiijän kyllä tasan miten sua hajottaa toi..

      Poista
    4. Juu mulla on just tuo sama että olen käyttänyt liikaa, nyt oli muutaman kk tauko piilareista ja yks päivä kokeilin parina päivänä nii taas silmät ihan punaset :/ Käyn viel silmälääkärillä kyselee lisää mut just mullakii tota liikakäyttöö :/ Jos olis tienny et tää johtaa tähä nii olisin kyllä miettinyt tarkemmin piilareitten käyttöö! Noh jos vielä joskus pystyis johonkii juhlii yms. laittaa sit piilarit :)

      Poista
    5. Juu se on kyllä ikävää, näihin jää koukkuun :D Voi kun olis varaa silmäleikkaukseen niin olispa helepompaa :) minut optikko määräsi muistaakseni tietyksi aikaa ihan tosiaan käyttökieltoon ja antoi reseptin vasta sitten kun oli tarkistanut että silmien oireilu on vähentynyt/ hävinnyt. Mutta teki kyllä hyvää olla välillä erossa niistä, kun oikeesti mulla oli välillä hirveen voimakas punotus silmissä ja kaiherrusta.

      Nykyään kyllä on piilariresepti on vanhentunut jo ajat sitten, mutta ollaan tilattu niitä netistä sitten kun sitä kautta halvemmallakin saapi. Ja oon nyt yrittänyt olla maltillisempi käyttäjä :)

      Poista
    6. haha no näihin kyllä jää koukkuun!:D On paljon vapauttavampaakin (kirjoitetaanko se edes noin, olipas hankala sana! :D) olla piilareitten kanssa kun lasit tuntuu välillä olevan tiellä ja painaa ja menee huuruu yms :D Mutta kiva kuulla että pystyt vielä käyttämään, jospas minäkin pidän piitkän tauon niin joskus voisi vielä käyttää:)

      Poista
  6. Niin sulonen pikkupoju! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin se kyllä kieltämättä on <3

      Poista
  7. Ihana Onni ja Onnin suuret silmät <3

    VastaaPoista
  8. Ai että, kun minä tykkään aina tulla tänne sinun blogiin. Täällä nämä postaukset ovat aina ihania - tämäkin oikea illan piristys. <3

    Tänne on myös kaikista kivoin kommentoida. Sinulta saa aina niin mukavia vastauksia ja tsemppejä. Vaikka en sinua mitenkään tunnekaan, vaikutat sellaiselta ihmiseltä, että sinun kanssa on helppo jutella. Tuntuu että sinulle voisi kertoa kaikki elämän vastoinkäymiset. :)

    Ihanaa, kun sinulla on tämä blogi! (:


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, miten ihana kuulla! Kiitos sulle miljoonasti kun piritit mua kommentillasi <3 Ja miten on lämmittävää kuulla, että minusta välittyy sellainen aito ja läsnäoleva fiilis sinne ruudun toiselle puolelle, se on mulle erityisen tärkeetä <3 Hirmuisesti vielä kiitos ja iso hali sinne!

      Poista
  9. aivan ihana postaus ja supersuloisia kuvia, varsinkin tuo viimeinen!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitoksia! Pittää Onskalle kertoo terkut, että sen tarinoista tykättiin ;) <3

      Poista