keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Pikku tuhisijoita ja pikaisia kuulumisia

Heipparallaa kaikille !  Sori kun olette joutuneet odottelemaan taaaaaaas jälleen kerran meikäläisen postauksia.  Nyt on kuiteskin tarjolla taas uusia kuvatuksia meidän pikku palleroisista ja pienesti myös kuulumisia.

Vauvelit ovat kasvaneet vinhaa vauhtia, ihan silmissä.  Niiden silmät on alkaneet rakoilemaan viime päivinä, ja parilla onkin jo silmät melkein kokonaan auki.   Meidän pikku "toukat" on kyllä niin suloisia pikku tuhisijoita, että olen ihan lamaantunut, kun niitä tuijottelen.

Iida on pitänyt lapsosistaan hyvää huolta,  tosin tarvitsee hieman muistuttelua paikoillaan pysymisestä imettämisen aikana.    Iida on todella seurallinen ja luonteeltaan aktiivinen koiruus, joten pentuboksissa jatkuva löhöily selkeästi tympäisee sitä ja se tuntui jossai vaiheessa jopa potevan synnytyksen jälkeistä masennusta,  ihan vain siksi että joutuikin yhtäkkiä olemaan aika paljon yksikseen lastensa kanssa. Tuttua myös meille ihmisäideille, eikö ?

Imetysten välillä Iida on saanut ulkoilla Olgan kanssa ja käydä pienillä kävelylenkeillä.  Keppiä mamma noutaa yhtä innokkaasti roikkuvista tisseistään huolimatta ja nauttii lumessa kieriskelystä ihan niin kuin ennenkin.  Iidan ja pentujen madotus lähestyy,  joten kävin toissapäivänä hakemassa matolääkkeet koko porukalle  jo valmiiksi.  Pennut madotetaan 2-3 kertaa ennen luovutusta, sekä tarkistutetaan eläinlääkärillä kera kirjallisten todistusten.   Pennuista on tullut jo nyt tosi paljon kyselyitä vaikken ole mitään virallista myynti-ilmoitusta edes ehtinyt laatia ja oikeasti kiinnostuneita / potentiaalisia kotiehdokkaita on yllättävän paljon, joten uskoisin että lapset menevät hyvin kaupaksi. Se on vaan sitten eri asia, raaskinko myydä näitä pikku pulleroita hihih ;)













 Olgaa on kovasti kiinnostanut perheen uudet tulokkaat,  mutten ole oikein saanut siitä selvää - onko kiinnostus negatiivista vai positiivista.   Se on ainakin selvä, että "Lihis"  haluaisi vierailla lastenhuoneessa  ja se on saanutkin nuuhkaista pentuja ohimennen hiukan.  Kuitenkaan emme ole antaneet sen hengailla huoneessa sen pidempään, koska Iida tuntuu olevan hyvinkin puolustuskannalla välillä lapsistaan ja olgan läsnöolosta muuttua hieman kireäksi - emmekä halua Iidalle turhaa stressiä tuottaa.  Uskon, että kunhan pennut tuosta kasvavat ja vahvistuvat, myös tilanne hieman tasoittuu.





Mitäs minulle kuuluu ?  Vaikka mitä.  Unettomuutta, unettomuutta ja kappas,  unettomuutta!  Toki muutakin, mutta päällimmäisenä unettomuutta. Viime vapaaviikko meni ihan sumussa, ja loppujen lopuksi uutta työviikkoaan aloitteli tiistai-iltana itselleen katkera ja kärttyinen ihmisraunio.  Sydämentykytyksiä ja säteilevää kipua. Kyllä, rytmihäiriöt are back -  ja entistä lujempina.

En saanut viime viikolla käännettyä rytmiäni, en sitten millään. Heräilin aamuöllä pyörimään sängyssäni ja turhautuneena nousin ylös ja usein jatkoin siitä päivän touhuihin - aina iltaan asti. Usein simahdin jo ennen yhdeksää sohvalle ja taisimpa kerran nukahtaa istualleni ystäväni ollessa luonani kylässä.  Terve.

Viikko oli muuten mukava ja antoisa. Paljon tapahtui kivojakin juttuja, jotka onneksi ovat ainoita asioita, jotka hymyilyttää tämän uuvutuksen keskellä.  Minä tein ehkä jollekin pienen, mutta itselleni suuren askeleen kohti rohkeampaa otetta elämään.  Heh, kuulostaa turhan dramaattiselta, mutta itselleni se näin on.    Puhuin julkisesti "virallisesti"  ja astelin jäälle hevosten kanssa.

Olimme toissa viikolla Vusen vuokraajan kanssa maastolenkillä, kun yleensä rannassa kääntyessämme - vapain ohjin löntystelevä, meidän paskahousu-tamma Karisma päättikin uskaltautua omatoimisesti jäälle käppäilemään. No mitäpä minä siinä vastustelemaan,  mennään vaan.   Hetken aikaa otateltiin askeleita rannassa ympyröitten muodossa,  mutta koska oli ehtinyt tulla jo pimeää - päätettiin jättää jäällä hummailut valoisammalle kelille. Olen ollut todella ennakkoluuloinen jäitten suhteen, koska olen sinne aikoinaan nuoruudessani humpsahtanut - ja voin kertoo, ettei ollu kiva kokemus.   Kuitenkin,  ollaan tässä muutamina päivinä käyty ottamassa vähän baanaa jäällä ja ollaan nautittu -  hevoset etenkin. Viikonloppuna kaverini Anniina pääsi kokeilemaan meidän polleja ja viilettämään myös jäällä.   Meidän kuumakalle-Kb on saanut kerrankin laukata sydämensä kyllyydestä , ja meidän tahmatassu-Tusonki myös irrotella pitkästä aikaa.  Papparainen on ollut tosi reipas ja yrittänyt jopa pariin otteeseen pyyhkäistä Karismasta ohi.  Sehän ei meidän entiselle kilpajuoksijalle passaa, vaan sillon otetaan ja lähetään ihan kunnolla.  Minä en juurikaan välillä näe siinä viimassa mitään, kun silmistä virtaa niin paljon vettä.  Kyllä on ollut lenkin jälkeen tallilla hiljasta ja eri tyytyväistä kaakkimusta.  Tällä hetkellä jäällä on tasainen ja juuri sopivan korkuinen hanki harrastaa myös hankirteeniä.  Valitettavasti mulla ei ole muuta kuin pari onnetonta kännyotosta näiltä reissuilta.

Kuva



Mun laihdutus-homma takkuilee taas ihan hulluna.  Unettomuus ei tee hyvää yhtään projektille ja huomaan, että vaikka kuinka söisin oikein - unettomuus ei anna mun laihtua, eikä siitä koituva stressi helpota yhtään. Harmittaa, ja silloin kun harmittaa - vaatii tilanne suklaata :/   Mun on oikeesti nyt osattava rauhottua ja saatava tarpeeksi unta.  Jos ei millään muulla keinolla, niin sitten käyn lääkärissä hakemassa itselleni reseptin nukahtamislääkkeisiin ja samalla pyydän tutkimaan nuo rintatuntemukset. Niin karua kuin se onkin. Olen joutunut joskus aiemminkin syömään unipillereitä, joten tämä ei ole tuntematon juttu mulle. Plaah.     Mun oli pakko napata teille kuva itsestäni töissä,  aika kuuma ja virkeennäkönen hoitsu eikö vaan ? ;)  Mua ihan hävettää liikkua missään, sillä näytän  ihan.... noh, näätte sen itsekin :D

 

 Toistelen taas itseäni, mutta mulla on luonnoksissa jo ajat sitten tehtyjä postauksia odottelemassa viimeistelyä ja julkaisua. Toivon mukaan saisin ne pian julkaistua ja vähän eloa tänne blogiin.  Musta tuntuu kaikin puolin siltä,  että tekee mieli luovuttaa - kun minusta ei ole yksinkertaisesti mihinkään.  Mutta tiedän, että tämä uupumus ja univelka saa minut taas myös henkisesti nuutuneeksi ja hölmöjä ajatuksia päähän.  Onneksi elämässäni on paljon hyvää,  joka saa mut hymyilemään myös läpi kyynelten.    Muun muassa meidän pikku tuhisijat  <3    Palataan pian asiaan ystävät !

<3 Henna



tiistai 11. helmikuuta 2014

Perheonnea-kuvapostaus

Näin vapaaviikon alkamisen kunniaksi heräsinpäs taas klo 3 yöllä, enkä enää saanut unta.  Hetken aikaa turhautuneena pyörittyäni päätin nousta ylös ja tehdä jotain järkevää.   Koti odottaa siivoamistaan ja pyykkivuori pesuaan,  mutta kuitenkin ensimmäisenä päätin postata vihdoinkin ja laittaa ison liudan kuvia Iidasta ja lapsukaisista.  Emme valitettavasti ole hirveästi ehtineet kuvailla, mutta onneksi sen verran, että muistoja on ja että saan kuvapostauksen aikaiseksi.

Kuvat on otettu lauantaina, sunnuntaina sekä eilen tiistaina.   Jo tuolla aikavälillä voi nähdä, miten hurjasti meidän pikku "toukat" on jo kasvaneet.  Iida onkin joutunut koetukselle niitä jatkuvasti hoitaessaan ja imettäessään, mutta on tehnyt sen tosi hyvin ja on todella huolehtivainen emo.  Maitoakin on tuntunut riittävän hyvin pennuille ja maidon tulon varmistaaksemme ollaan ruokittu mammaa oikein ravintorikkaalla ruoalla ( penturuoan ja koiranmakkaran lisäksi vaidellen mm. jauhelihaa, maksalaatikkoa, kananmunaa)  ja pidetty huoli, että sillä on koko ajan raikasta vettä kupissaan ja kuivamuonaa saatavilla.

Mutta pidemmittä höpöttelyittä, nyt kuvia pällistelemään ! 

Esimmäinen pulla uunista ulos!  Se on tyttö, ja aivan äitinsä näköinen!


Sittenpä seurasi pojat, kukin vuorollaan! Poijjat putkahtelivat noin 20-40 minuutin välein maailmaan...




Ja heti ruokaa !  Minä haluan tissiä!

Hyvä tyttö, ponnista...

Vielä odotellaan viimeistä..

Äitin rakas koiruus <3


Kaikki lapset <3


Meille jäävä tyttöpentu <3




Kaikki muut emon hoivissa.... paitsi "Läsö"

Läsö oli syntyessää kaikista isoin pentu, ja lisäksi tuli ainuana lapsena perä edellä.  Läsössä on kaikista eniten valkoisia merkkejä ja se jo on nyt näyttänyt esimakua persoonastaan.  Se on oikea ahmatti ja tunkeileva tissien luona ja kun on saanut mahansa pullolleen maitoa,  menee se yksin nukkumaan jonnekin  - useimmiten seljälleen :D


Ylpeä emo <3

Tyttöpentumme <3






Pennuista, synnytyksestä ja kaikesta voipi kysellä kommenttiboksin puolella lisää.  Minun pitää nyt lähteä laittamaan Iidan aamuruoka, päästämään heposet tallista ja keittämään aamupuuroa !

<3 Henna

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Pennut maailmassa - pikapostaus !

Sori kaikille - te varmasti nyt siellä kuumeisesti odotatte pentu-kuulumisia ja kuvia, mutta nyt en vielä ehdi postata tarkemmin Iidan synnytyksestä, koska työviikko on vielä päällänsä enkä ole sattuneesta syystä kotikoneen ruudun ääreen päässyt.   Meillä on myös hitusen parempia kuvia odottelemassa julkaisua.  Kuitenkin pikaisesti sen verran kerron, että synntys meni erittäin hyvin <3  1 narttu ja 6 urosta putkahti ongelmitta maailmaan ja täällä ollaan niin onnellisia. Iidasta on kuoriutunut loistava äiti ja sitä emon lempeää hoivaamista on liikuttavaa katsella.  Voi sitä tuhinaa, ininää ja tissin maiskuttelua. 

Laitan pikaisesti tähän yhden kuvan, minkä julkaisin jo blogin facebook-sivulla. Sieltä löytyy myös kuva ekan pennun syntymästä, eli jos ette ole vielä löytänyt meidän facebook-sivua niin käykääpä kahtomassa TÄSTÄ  linkistä  ja tykkäilkee <3  Fb-sivut on luotu juuri näitä postauskatkoksia varten, kun en aina pitkiä aikoja pysty koneella olemaan -  niin tuonne fb-sivuille teen aina välillä sellaisia pikapostauksia ja väläyttelen esimakua tulevasta.



Palataan pian asiaan!  Hirmuisen iso kiitos teille kaikille neuvoja, tsemppejä ja tukea antaneille ! <3

<3 Henna

torstai 6. helmikuuta 2014

60 vuorokautta...

On kohta täynnä !  Mie romahan!   kohta alkaa oikeesti tapahtua..

Joku lukijoistani kyseli Iidasta seisaaltaan kuvaa, mutta valitettavasti en ole ehtinyt neitiä pahemmin kuvailemaan.   Kuitenkin eilen kerkesin napata meidän tulevasta mamasta kuvan kännykälläni, kun se maata rellotti tuttuun tyyliinsä olkkarin sohvalla.   Ja tältä siis näyttää meidän tämänhetkinen tilanne, laitan vertailun vuoksi ekaksi  kuvan minkä julkaisin täällä 26.1.  

26.1.

5.2.

Olin jo aiemmin silitellyt Iidan ihanaa vauvvamassua, ja ehkä ollut tuntevinani joitakin liikkeitä kummun alla.  Mutta eilen puneuduin ihan ajan kanssa Iidan masun tunnusteluun, tai no lähinnä lepuutin kättäni mahakummun päällä.  Kohtapa sainkin tuntea ainakin yhden pennun liikkeetä ja pikkutassujen potkut.  Ja mie romahin !  On siellä ainakin yksi vauvva  <3   

Eilen laittelin pentulaatikon valmiiksi.  Kannoin pari huonompaa täkkiä pehmusteeksi ja sekä yhden viltin päälle.   Yleensä Iida on hyvin ennakkoluuloinen kaiken, tai no lähinnä arka tuollaisten koppien ynnä muiden suhteen - mutta eilen se selvästi tajusi ,että siinä olisi tarjolla pesä hänelle.  Se pyöri laatikossa ja hieman kuoputteli sitä tassuillaan,  se on hyvin selvä merkki lähestyvästä synnytyksestä.

Olen kyllä tällä hetkellä kuin tulisilla hiilillä.  Minulla on työviikkoa jäljellä ruhtinaalliset viisi yötä,  eli ensi tiistaille asti valvotaan töissä.   Mua niin jännittää ja suorastaan pelottaa, että synntys tapahtuu minun ollessani töissä :(   Olen ohjeistanut kyllä Kimmoa, mutta täytynee vielä muistutella sitä vielä.  Se nukkuu öisin niin hitokseen sikeästi, että etenkin ennen Onnin syntymää tuntui, että varmaan jonkinmoinen ydinpommi saisi räjähtää sen korvan juuressa ja siltikään se ei heräisi :D   Mutta onneksi hänen tultuaan isäksi myös hänen heräämiskykynsä on parantunut huomattavasti.  Onneksi Iida ja Olga nukkuvat meidän kanssa meidän makuuhuoneessa, joten alkava synnytys on helpompi havaita. Ja toisaalta, Iida on himpuen verran enemmän Kimmon koira, joten on tärkeintä että sen "luottohenkilö" on synnytyksessä paikalla.   Ja luotan 100%,  että Kimi kyllä osaa asiansa, ja mehän ollaan taatusti puhelinyhteydessä jos olen töissä synnytyksen aikaan.

Koiran ruumiinlämpö laskee hieman ennen synnytyksen alkua.  Normaali lämpötila on 38-39 astetta.   Olemme mitanneet Iidan ruumiinlämpöä pari kertaa päivässä, ja tänään illalla se oli 37,3.   Mitä pienempi koira on,  voi ruuminläämpö olla alhaisempi synnytyksen lähestyessä, jopa 35 astetta.  Iidan kokoisella koiralla alle 37:n ( 36-36,5:n) asteen lämpö enteilee alkavasta synnytyksestä seuraavan noin 24-12 tunnin aikana. 

Joten täällä nyt jännäillään ja odotellaan.  Vielä iida ei ole ollut kovin levoton tai tuskaisen oloinen, liikkuminen on kylläkin hyvin verkkaista jo ja neiti läähättää paljon.   Myös ruokahalu on laskemaan päin, joten sekin on merkki siitä,  että kohta alkaa pikkutöpsykät tulla maailmaan. 


<3 Henna

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kyllä mie sekoilen!

Poistinpa hienosti äsken julkaisemani postauksen viikonlopusta, kun yritin mennä muokkamaan tekstiä, tai lähinnä korjaamaan erästä lausetta ja sen rakennetta. Niin painoinpa sitten ajatuksissani "poista" nappia ja vieläpä hyväksyin sen !  Kyllä pittää ihmisen olla tyhmyyden ruumiillistuma !  No mutta yritän pikaisesti kirjoittaa viikonlopun tunnelmista uudelleen tänne ennen kun lähden töihin :)

Kyllä sitä  huomaa tulleensa vanhaksi, kun ei enää meinaa millään toipua muutaman tunnin yöunista, saati sitten vauhdikkaasta menosta! Mutta hei, mähän täytän ensi vuonna jo 30 ! Olisko jo aika rauhottua? Naaaaaat!


 Kaikki postauksen kuvat on ottanut Emmi Kinnunen

 https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoeOnqd3IGgVuRqt8HLkNk_M3aHsLohTLTafL-VbCGTXNdSFYlg5eCFTNknGNI1X3rtOCHyH5xOjCTxJKjzN0f8J-oD3vE7f8-QR64AYgKdWsSK3CExZud2kAfVysOywkvIOmARrvlJjs/s1600/IMG_0098.JPG




Mulla oli kyllä kieltämättä ehkä rankin vapaaviikko, minkä muistan yökköurani (kohta 5v) ajalta. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei se voisi olla myös ehkä hauskin ja vauhdikkain vapaaviikkoni, minulla oli nimittäin myös superhauskaa enkä muista milloin viimeksi olen saanut kunnolla nauraa, hölömöillä ja tanssia!  

Oltiin kaktun ja Lauran kanssa unelmoitu pitkään yhteisestä viikonlopusta ja hauskanpidosta - ja nyt se vihdoin onnistui!  Viikonloppu kului mukavasti heppahommissa, säbää pelatessa, tanssimassa käydessä, saunoessa ja jutellessa kaikkea maan ja taivaan väliltä!  Jokainen sai olla just semmonen kun on, eikä kellään mitään pahempia estoja päällä ollut. Välillä meininki oli kyllä aikamoista :D On äärimmäisen vapauttavaa, että on sellaisia ystäviä joitten pelkkä näkeminen ja seura saa pään sekoamaan. Eikä tartte pitää itseään henkisessä pakkopaidassa. Olin ollut tosi uupunut koko viikon univajeen vuoksi, mutta ystävieni seurassa en omaa väsymystäni muistellut  ja pääsin hetkeksi pakoon omia arkisia murheitani.

Rentoutusviikonloppu tuli isosti tarpeeseen.  Olen jo jonkin aikaa ollut hieman erakoitumaan päin, joten tämä tuli kuin tilauksesta minulle. Kyllähän se oma uupumus  hieman heijastui omaan käytökseen vielä reissussakin, sillä olin välillä vähän poissaoleva ja omissa ajatuksissani.  Kuitenkin suurimman osan ajasta pysyin menossa mukana ja nautin yhdessä sekoilusta ihan kympillä !    Tuli kyllä hilluttua ihan kunnolla, naurettua omalle hölmöydelleen ja nyt jokaikinen luu ja lihas huutaa armoa !  








Tänään alkaa uusi työviikko, enkä tunne itseäni hirveän vahvasti työkuntoiseksi. Viime yönä taas valvoin monta tuntia asioita miettien. Minulla oli morkkis mm. nousseesta painosta ja sen murehtimisen lisäksi mietin pääni puhki, miten saan rahat kasaan seuraavaa isompaa projektiani varten. Unettomuuteni on saanut taas minusta otteen ja se syö aikalailla. Onneksi kuitenkin onnistuin nukahtamaan aamusta uudelleen ja rakkaani  antoi minun nukkua pitkälle päivään asti. Joten postitiivista tässä on se, että unirytmini on ainakin käännetty työrytmiin taas astetta paremmin.

Minua nyt harmittaa kun edellisessä postauksessa oli paljon enemmän asiaa ja kommentoinnissakin oli mukavaa jutustelua mutta eipähän tälle nyt mittää maha ennää.  Pyydän nöyrimästi  anteeksi ja muistanpahan olla jatkossa huolellisempi ! Tässä vielä alle meidän yhteinen videopostaus, jonka meidän editointi-virtuoosi Kake on väsännyt !  Video sisältää paljon tilannekomiikkaa ja sekopäistä huumoria, joten ei kireänutturaisille tosikoille !  Eli jos jollakin on tapana pingottaa tai ei muuten omista huumorintajua - kannattaa jättä video katsomatta ;)

SEKOPÄÄT VAUHDISSA 


nyt töihin lomps !  tämä typerä bloggaaja kiittää ja kumartaa !

<3 Henna