torstai 26. huhtikuuta 2012

Toivepostaus 1: Unelmani?

Kiitoksia kovasti Saaralle  postaustoiveesta!  Nytpä olisi sitten tarkoitus kirjoitella tänne unelmistani.

Jos totta puhutaan, pääni useimmiten oikein humisee unelmien ylilastista.  Toiset niistä ovat enemmän, ja toiset taas vähemmän realistisia.  Tunnen usein jatkuvana unelmoitsijana olevani  "ahne paskiainen", jolle ei riitä mikään.   Aina pääni kehittelee uusia visioita tulevaisuudesta ja kaikesta mukavasta.   Toisaalta, ilman unelmia, en varmaan odottaisi huomista usein niin innolla. Mutta pidemmittä puheitta alan kertoilemaan tämänhetkisistä unelmistani.  Niitä on aika paljon, mutta koitan listata muutamat tärkeimmät ja tällä hetkellä eniten mielen päällä olevat :)


Unelma 1:  Itsevarmuutta lisää!  Toivoisin saavani edelleen lisää itsevarmuutta ja voimaa olla välittämättä liikaa toisten ihmisten mielipiteistä ja asenteista.  Minulle on ajoittan liiankin tärkeää, mitä toiset ajattelevat. Poikkeuksena ovat ystävieni mielipiteet.  Ne ovat minulle kaikki kaikessa,  tarvitsen heiltä tukea ja tietynlaista hyväksyntää.  Tämä kertoo sitä, että kunnoitan heitä suuresti.   Tahdon, että voisin edelleenkin jatkossa  seisoa selkä suorana ja olla tyytyväinen siihen, mitä olen ja mitä minulla on.   Usein huomaan päätyväni sellaiseen tilanteeseen, että huomaan toisten asenteen elämääni ja hevosiani kohtaan ( jotka ovat siis elämäni ilmeisesti :D ), alan huomaamattani itsekin ajattelemaan, että tarvitsen jotain "enemmän", että tulisin hyväksytyksi tai sopisin paremmin joukkoon.   Naurettavaa ja äärimmäisen pinnallista, eikö vaan?  Naurettavaa etenkin sen vuoksi, että kaikesta tätä vastaan sotimisestani huolimatta tunnen itseni välillä aivopestyksi tässä pakollisen suorittamisen ja ulkokultaisuuden ohjaamassa maailmassa.  Häpeän, kun retkahdan itsekin siihen lankaan ja huomaan nakertavani omia periaatteitani.  Muutamat ihmiset ovat saaneet minut itkemään salaa, kun ovat joillakin tahattomilla kommenteillaan vähätelleet minun elämääni tai siihen liittyviä asioita. Jotenkin on ilmaan jäänyt kysymys, että mitä minun sitten pitäisi olla, jotta riittäisin?     Olen vakavalla mielellä miettinyt, että pitäisi alkaa hankkiutumaan eroon sellaisista vaikutteista, jotka saavat minut epävarmaksi.  Sitä en kuitenkaan halua tehdä, koska asiat, jotka  horjuuttavat minua joskus - ovat minulle todella rakkaita.    Kuitenkin, onneksi elämässäni pyörii sellaisia sielunkumppaneita, jotka jaksavat kannustaa ja muistuttaa minua, jos olen vaipumassa epätoivoon.   Voi, kun muistaisimme tehdä sitä toisillemme useammin, emmekä aina tuijottaisi  vain omaa napaamme.  Kauniit, rohkaisevat sanat eivät maksa koskaan mitään, mutta ovat ihmisen jaksamisen kannalta miljoonien arvoisia.


Unelma 2:   Takaisin hoikempaan figuuriin.   Tässä voin sanoa, että olen hyvällä mallilla tai  lähinnä hyvän motivaation kourissa.  Olen saanut järkättyä itselleni ihan kohtuullisen mukavasti aikaa oman hyvinvoinnin edistämiseen -  ja voi kuinka nautinkaan liikunnasta! Salitreenin / lenkin jälkeinen fiilis ja olotila on ihan mieletön. Olen nyt jo kokenut saaneeni lisää lihasvoimaa, kestävyyttä ja notkeutta. Haluaisin lenkkeillä ja reenailla joka päivä, mutta on syytä aloittaa varovaisesti ja maltilla. Lisäksi on koti, piha, työ, parisuhde ja elukat hoidettavana.   Kuitenkin kaikesta kiireestä huolimatta olisin melkein valmis järjestämään aikaa lenkille vaikka keskellä yötä, kunhan pääsen vaan nauttimaan tunteesta, kun endorfiiniä vapautuu elimistööni ja saan kevyen sekä onnistuneen fiiliksen.    Kyllä tästä pullamössöstä vielä jotain tulee! ;) Voi, kunpa joku päivä olisin yhtä hoikka, kuin alla olevassa kuvassa !


Unelma 3:   Mitä olisi tämäkään postaus ilman mainintaa näistä, rakastettavan rasittavista hevosistani?   Unelmani hevosten suhteen on se, että Kusko pysyisi terveenä ja voisi toimia edelleenkin tallin luottopuksuna kevyitä maastotunteja tehden, ja Karisma saisi itsetuntoa ja kehittyisi harrastehevosen roolissaan.  Haluaisin  jossakin hamaassa tulavaisuudessa saada sen ratsastuskentän pihaamme, jotta pääsisimme olosuhteiden parantuessa monipuolisemmin harrastelemaan.  Rahaa se vaatii rutkasti, ja paljon suunnittelua sekä lisäjärjestelyjä, mutta en halua toistaiseksi katkaista tältä unelmalta siipiä.   Lisäksi olisi ihana saada pihan ympäristö toimivammaksi hevosten ja muittenkin elikoitten suhteen: Paremmat tarhat( myös koirille) , ehkä laidunta yms.   Mutta nämä asiat ovat vielä niin kaukaisia. Joitakin kivoja uusia juttuja on kuitenkin tulossa, mutta kirjoittelen hevosista mielellään sitten erikseen lisää :)



Unelma 4:   Koti ja ympäristö kuntoon.  Kodissamme on vielä paljon pientä tekemistä ja parantamista. Lisäksi unelmoin uuden pihatalon rakentamisesta, jonne saisin saunan ja varastojen lisäksi tehtyä mukavan ja kotoisan vierashuoneen ystävien ja sukulaisten käyttöön.   Joskus huomaan uneksivani kesämökistä, mutta se on vähän turhamainen haave tällähetkellä.  Tärkempää on saada kotitalo, piha ja muutenkin tilukset parempaan kuntoon.  Olen joskus synkällä hetkellä harkinnut lähteväni pois Kaavilta,  että ostaisin hevosten kannalta toimivamman paikan asua ja vaihtaisin radikaalisti maisemaa.   Niin en kuitenkaan voisi tehdä, koska elämäni on tasan tarkkaan täällä.  Kaikki palaset töitten ja ihmissuhteinen kannalta on lähestulkoon kohdillaan -  minun pitää muistaa olla niistä kiitollinen, eikä kurotella turhia pilvilinnoja kohti.

Unelma 5:   Perhe.  Minullahan on periaatteessa jo nyt aivan ihana perhe eläinlapsineen, mutta luonnollisesti haluaisin myös omaa jälkikasvua, edes yhden.  Kuitenkaan, minulla ei ole välttämättä mahdollisuutta tähän  syystä, josta olen aiemmin tänne kirjoitellut. Tarinani voitte lukea täältä.    


Anteeksi,  nyt päänuppini on niin väsynyt, että vaikka minulla on paljon muitakin haaveita,  en nyt enää osaa unelmoida näitten ylläolevien lisäksi mistään muusta, kuin nukkumisesta!  :D   Tässä kuitenkin joitakin tällä hetkellä mielessä olevia unelmiani. Takaan, että niitä pulpahtelee pintaan vielä lisää!   Aion kuitenkin toteuttaa nämä toivepostaukset järjestyksessä ja tarinoida teille sitten muista aiheista tai halutessanne kertoa yllä mainituista asioista hieman syvällisemmin. 

Huomenna olisi tulossa erään, luonnollisesti tuntemattoman anonyymin toivoma, ystäviini liittyvä postaus. Siitä taitaa näillä näkymin tulla MEGAkokoinen!   Syvällisiä pohdintoja ja suuria tunteita luvassa siis!   Huomiseen!

<3 Henna





4 kommenttia:

  1. Unelmia pitää olla, ehdottomasti! Olipa ne sitten pieniä tai isoja. Unelmat kannattelevat meitä täällä arjen rutiinien keskellä eteenpäin. Maailmahan suorastaan pysähtyisi, jos ihmiset lopettaisivat unelmoimisen!!...Olisipa jotenkin ankeaa, jos ei olisi mitään, edes pientä unelmoinnin kohdetta!!-Anne-

    VastaaPoista
  2. jes, hyvältä kuulostaa! =) ja joskus, (JOSKUS) elämä vaatii irtirepäsyä vanhasta, tutusta ja turvallisesta, jos siten mahdollistuu oma eteenpäinmeno. esim meidän muutto tänne täysin tuntemattomaan ;) mut se oli johdatusta parhaimmillaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, se on kyllä totta. minusta tuntuu että paikkani on täällä, mutta joskus tunuu, että haluaisin paeta kaikkea ja aloittaa uuden elämän jossakin. kamala ajatus käytännössä :D joskusminä vaivun pahasti synkkyyteen ja päädyn ajattelemaan ihan hulluja :D

      Poista