Tajusin tänään, miten olenkaan elänyt hyvin hektisesti ja kiireisesti viimeisen vuoden. Olen elänyt melkeinpä pääasiassa hevosille ja keskittänyt katseeni niihin. Olen koittanut pitää yllä mahdollisimman säännöllistä liikutusohjelmaa ja koittanut panostaa monipuolisuuteen sekä jalkojen ja lihaksiston huoltoon. Olen asettanut tiettyjä tavoitteita ja tehnyt kaikkeni niiden saavuttamiseksi. Tulosta syntyikin enemmän, kuin osasin odottaa, mutta monesta asiasta on sen takia pitänyt tinkiä.
Toki siinä sivussa olen koittanyt suoriutua kunnialla töistäni hoivakodilla ja selvitä jokaisen yöputken läpi ilman sairastumisia. Siinä olenkin onnistunut hyvin, sairaslomapäiviä on kertynyt tälle kuluneelle vuodella 1 kappale - ja sekin siistä syystä, että kun Olga jäi kesällä auton alle, jäin sitä tarkkailemaan kotiin yön yli. Muuten olen käynyt ahkerasti töissä ja tehnyt parhaani. Välillä olen mennyt töihin hyvin nuutuneena ja uupuneena ja tuolloin olen antanut itselleni armoa töitten suhteen ja tehnyt vain pakolliset työt. Ja työkaveritkin ovat siihen kehoittaneet.
Kotini on minulle äärimmäisen rakas paikka ja olemme asuneet nyt tässä vajaat kolme vuotta. Olen aina ollut koti-ihminen ja viihdyn kotosalla kaikkea mukavaa puuhastellen. Paljon on tehty ja paljon on vielä tekemättä. On ihana omistaa koti, jota voi pikkuhiljaa rakennella ja tuunailla omannäköiseksi. Minulla onkin paljon unelmia ja suunnitelmia tuleville vuosille kodin ja pihan suhteen. Mutta kaikki aikanaan, yksinkertaisesti raha ja aika ei anna periksi toteuttaa kaikkea kerralla. Mutta uskon, että tulemme pysymään tässä kodissa pitkään, joten tätä on ihana edistää koko ajan.
Eilen oli erinlainen ja mukava päivä. Ennen töihin menoa kävin pyörähtämässä iltakahveella mieheni serkun äidin luona, jossa siis entiset hoitohevoseni asuvat. Kusko myös asui tuolla tallilla 2009-2010 välisen talven. Mieheni serkku on hyvä ystäväni ja oli kiva nähdä häntäkin taas pitkästä aikaa. Harmi kun arki ja kiire sotkee aikataulut niin, että yhteinen aika on usein kortilla. Meillä on niin paljon mukavia yhteisiä muistoja ja lähestulkoon aina hauskaa yhdessä älyvapaine ideoineen :)
Ehdin myös pikaisesti tervehtimään entisiä hoitohevosiani. Oli ihana talutella hevoset talliin ja pusutella niitä pitkästä aikaa. Tuli taas kova hinku hypätä vanhojen ystävien selkään ja käydä muistelemassa vanhoja, mukavia aikoja. Pääsenkin "lomittamaan" perhettä tammikuun alusta, kun he lähtevät reissuun. Jospa silloin kapuaisin rakkaitten möhömahojen selkään ja viettäisin laatu-aikaa pitkästä aikaa <3
Kun olin lähdössä töihin, meidän laiskiaiskissa Viljo makasi tyytyväisenä sohvalla. Kun puin vaatteita päälle ja kävin pikaisesti hakemassa villasukat jalkaani, jaksoi herra hitusen nostaa päätä ja raottaa silmiään sekä maiskutella tyytyväisenä. Rasittava kermaperse :D
Noh, mamma lähtikin sitten töihin ja viettää koko jouluviikon mukavasti yövuoroja tehden. Noh, tuleepahan hyvät liksat ja sillä saapi sitten kustannettua taas elikoitten ylläpitoa vähän aikaa eteenpäin ;)
<3 Henna
 |
| Kuva vielä äärimmäisen mukavuudenhaluisesta Viljosta :D |
Voe, että...Minua kans harmittaa hirveästi se, että ei kerkiä tekemään ja näkemään kaikkea mitä suunnittelee, kun tuntuu olevan rajallinen tuntimäärä kellossa joka päivä. Välillä itsekin poden todella huonoa omaatuntoa siitä, että välillä ystävät jäävät paitsioon. Onneksi on kaikenlaisia yhteydenpitovälineitä muuten ja kaikki ketkä ovat ainakin sen verran läheisiä, tietävät että ovat silti ajatuksissa, vaikka ei niin usein näekkään!! Ja senhän tietää sitten, kun taas nähdään niin juttu jatkuu, niinkuin ei taukoa olisi ollutkaan!!:D
VastaaPoistaKodin laittaminen on niin ihanaa ja se on sellaista hommaa mitä saa juuri tehdä itselleen! Samalla siis laatuaikaa, vaikka eihän se pihan kääntäminen ihan kevyttä keittoa aina ole!:) Minäkin käyn vähän omassa blogissani jossain vaiheessa tuota pihaurakkaakin läpi. Sehän on laitettu ihan ylösalaisin kerran ja nyt jo muutellaan sitä, mikä ei sitten hyvältä tuntunutkaan!!:D Mutta harrastusmielessä ehdottomasti ja tykkään!!
Meillä on vähä samantyylisiä kermaperseitä täälläkin...:)Yksi varsinkin ei tiedä mitä on kissanuni vaan vetelee semmosia sikeitä, että vois pommin pudottaa viereen eikä viiksikään värähdä!!XD...oho tulipas tästä kommentista nyt pitkä...sori!
Heheheheh nimenommaan! mullakin on onneks muutamia ystäviä, joitten kanssa ei välit muutu miksikään, vaikkea nähdäkään aikoihin, vaan aina jatketaan, niinkuin ennenkin :)
VastaaPoistaJoo mulla on piharojekti niin vaiheessa, tosin en halua täällä hirveeti tehdä isompia muutoksia, lähinnä uusia kukkapenkkeihin mullat ja päästä eroon rikkaruohoista :) ja ehkä joskus jossain vaiheesa tehdä jotain lisäyksiä! mutta ARGH ku sekkkiii on niin kallista! :S