tiistai 20. joulukuuta 2016

Vuorotyöläisen joulu

Olen ollut aina jouluihminen. Erityisesti lapsuudessani.   Rakastanut sitä lämmön tunnetta, joka pilkahtelee sisimpään keskellä masentavan, väsyttävän kaamosajan joka meinaa iskeä sinut kanveesiin kuukausiksi ennen kuin keväästä lupailevat auringonsäteet herättävät sinut takaisn elävien kirjoihin. Joulun odotus on saanut selviytymään märästä, mustasta marraskuusta ja pimeyden tuomasta uupumuksesta.  Joulu on ollut itselleni henkilökohtaisesti tärkeä hiljentymisen, pysähtymisen juhla - jolloin keskitytään olemaan perheen kanssa kiireettömästi ja nautitaan vain yhdessäolostä, hyvästä ruoasta, tunnelmasta - perinteistä. Rakastan joulun laittamista, kynttilöitä, hyvää ruokaa, musiikkia,  lahjojen paketoimista / korttien askartelua, käpertymistä lämpimän viltin sisään, perinteisiä lastenohjelmia, jouluruokien ja leivonnaisten tuoksua - kaikkea sitä. Jokainen enemmän tai miksei vähemmänkin jouluihminen voi jokseenkin samaistua varmaan näihin fiiliksiin ?   Vaikka meilläkin on vaihdettu lahjoja kotona aina jouluisin, eivät ne kuitenkaan näytelleet suurinta roolia lapsuuteni joulussakaan eikä  niitten koolla tai arvolla ollut juurikaan merkitystä.


Nyt, kun olen ollut aikuinen jo hyvän aikaa - on joulun rooli muuttunut elämässäni tai voisin jopa varovasti sanoa - että hetkittäin jopa hävinnyt kokonaan. Olen lähihoitajan ammattiini valmistumisen (v.2004) jälkeen ollut lähes joka joulu töissä, kiitos rakastamani ammatinvalinnan. Kyllä, rakastan työtäni - mutta niin kuin minun, myös moneen muuhun vuorotyöläisen ammattiin liittyy kirous, joka voi olla todella raskas enemmän tai vähemmän ihmiselle näin jouluaikaan. Riippuu toki miten tärkeänä tätä juhlapyhää pitää ja millaisen asenteen asiaan ottaa.   Lisäksi usein mietin myös yksinäisiä ihmisiä kodeissaan - esimerkiksi muunmuassa vanhuksia ja syrjäytyneitä. Kuka pitää heistä huolta näin joulunaikaan ?  Jos ei omaiset, niin me - hoitajat. Monesti  hoitohenkilökunta joko kotihoidossa, laitoksessa tai tällaisessa hoivakodissa töissä ollessamme - ollaan yksi niistä harvoista, jopa ainut sosiaalinen kontakti heidän elämässään. Tämän kun me jokainen muistaisimme, osattaisiin arvostaa enemmän sitä mitä me ollaan saatu. Ihmissuhteita, ystäviä - perhettä. Joillakin ei ole sitäkään, kuka heille tuokaan joulun lämmön tai rakastetun olotilan ? Tässä vaiheessa vaikka jouluisin töissä olo saattaa tuntua hetkittäin pahalta, tiedän tekeväni työtä jolla todellakin on merkitys.

Aikoinaan, kun meitä oli mieheni kanssa vain kaksi - ei työnteko jouluna tuntunut niin raskaalta, vaikka teki se silloinkin ajoittain vannoutuneen jouluihmisen sielunmaailmassa hieman tiukkaa. Kuitenkin, ehdittiin olla myös yhdessäkin vaikka minä kävinkin osan päivästä olemassa töissä. Aikoinaan miehelläni oli aina viikonloput, joulut yms pyhät vapaata. Nyt kaikki on toisin. Myös mieheni tekee nykyään vuorotyötä ja vieläpä keskeytymättömässä kolmivuorossa ja näin ollen hänkin viettää tänä vuonna joulun osittain työpaikallaan - niin kuin minäkin. Kerkeämme nähdä joko aamulla tai päivällä pikaisesti ennen kuin hän lähtee töihin ja minä jään vielä kotiin Onnin kanssa.  Jos meitä olisi vain me kaksi, niin sekin olisi ihan fine. Mutta meillä on lapsi, pieni poika - jolle erityisesti haluaisimme joulun laittaa.  Jolle haluaisin järjestää samanlaisia lapsuuden jouluja, joita itse sain (kiitos äiti ja isä, sisko ja veli <3 ) Ja niin toki teemmekin, mutta pienemmässä ja tänä vuonna aika alkeellisessa mittakaavassa. Kuitenkin, vuoromme menevät sen verran pahasti ristiin, että lapsenvahtivuoro vaihtuu "läpsystä". Se, jos joku surettaa minua. Kuitenkin yritän pitää mielessä, että tänä vuonna tehtäväni on luoda jouluntunnelmaa töissä - meidän rakkaille vanhuksille ja sitä myöten löytää joulun myös itseni sisimpään. Tiedän tämän olevan osani, kun teen tätä tärkeää työtä ja se onkin vahva lohtu tässä asiassa.

Mutta vain perheellinen vuorotyöläinen, joka viettää joulun töissä - tietää, mistä minä tässä hatarasti yritän avautua. Ei muut voi tätä ymmärtää, ainakaan kokonaan ennen kuin on itse saman kokenut. Suren sitä, ettei meillä ole perheenä yhteistä aikaa juuri yhtään. Katsoa yhdessä, kun poikamme avaa lahjansa ja iloitsee niistä. Syödä kynttilänvalossa tai istua kylki kyljessä sohvalla. Olla vaan, se kun on juuri parasta joulussa. Olla yhdessä, lähekkäin - läsnä ilman mitään turhaa kiirettä.



Vaikka lapseni iloitsemista katsoessani kasvoilleni nousee hymy, paistaa silmistäni myös kuin varkain nousevat kyyneleet.  Aiemmin jouluna töissä olo ei harmittanut yhtään, kun vertaa tämänhetkiseen olotilaan. Nyt kun minulla on lapsi - joulu saa minut jotenkin nyt surulliseksi. Hyvän joulun toivottaminen ei tunnu samalta kuin ennen, enkä haluaisi ottaa vastaan kortteja, kukkia tai mitään muutakaan jouluun liittyvää. Olen toki kiitollinen, mutta samalla sisimmässäni surullinen kun en löydä sisimmästäni joulumieltä, koska meille ei tätä juhlaa periaatteessa tule. Toki tiedän, että joulu tulee meistä itsestämme ja sisimmästämme - ei niinkään siitä, mitä kaikkea krääsää ja hössötystä silloin onkaan. En ole ollut koskaan mikään turhanhössöttäjä, vaikka kovasti siitä nautikin. Joulu voi olla hyvinkin vaatimaton, jos on vain rakkaat lähellä ja aikaa vain olla heidän kanssaan.

Työkuvioistamme johtuen sovittiinkin Kimmon kanssa, ettemme laita hirveästi joulua tänä vuonna. Onnille hommattiin lahjat ja laitetaan jotain pientä, mutta suuremmat järkkäilyt saa sitten jäädä sille vuodelle - kun saadaan olla kaikki kotona. Silloin aiomme panostaa perhejuhlaan ja ottaa siitä ilon irti. Tänä vuonna pidämme matalaa profiilia ja säästämme rahat muihin juttuihin kuten tällä hetkellä meidän kotona vallitsevaan pintaremonttiin. Juhlistimme yhteisiä vapaita alkuviikosta käymällä metsässä retkellä sekä kylpylässä rentoutumassa ja vedessä pulikoimassa.





Onko täällä linjoilla muita vuorotyöläisiä ja vieläpä perheellisiä sellaisia ?  Oliski kiva kuulla tai siis lähinnä lukea teidän fiiliksiänne joulusta !

Vaikka tämä taisi ollakin vähän tämmöinen angstinkatkuinen valitusvirsi - en halua olla millään muotoa negatiivinen, vähän ehkä haikealla mielellä vain.  Ja haluan koko sydämestäni toivottaa teille kaikille lukijoilleni aivan ihanaista, lämmintä ja tunnelmallista Joulua !  Nauttikaa, levätkää ja syökää minunkin puolestani !  <3


<3 Henna

16 kommenttia:

  1. Vuorotyöläisten lapsena voin tähän kommentoida, sillä meillä on vietetty juuri tuollaisia jouluja pitkään. Äiti tekee vanhusten parissa töitä ja itseasiassa tänä jouluna on ensimmäistä kertaa niin aaton kuin joulupäivänkin vapaalla. En muista näitä jouluja olleen sen jälkeen kun hän tuolle alalle lähti. Välillä on ollut onneksi aattoa tai joulupäivää vapaana, mutta useimmiten ollaan vietetty joulua joko aamupäivällä, illalla tai vasta joulupäivänä, jos vuorot ovat olleet hankalasti. Aikuisena tämä ei enää oikeastaan haittaa, siihen on tottunut ja joka vuosi meillä on silti ollut joulu. Eniten on käynyt sääliksi äitiä, joka haluaisi viettää joulua lastensa kanssa. Muutenkin meidän uusperheessä joulut on olleet aina vähän hassuja, pikkusisko viettää joulua vuorovuosin äidin tai isänsä luona, me muut käydään vaan moikkaamassa omaa isäämme näin aikuisina. Mutta mekin vietettiin pieninä vuorotellen joulut isän tai äidin luona.

    Jouluun ei ole lapsuusjoulujen jälkeen tullut kunnollista "rutiinia", joka vuosi ollaan menty sen mukaan miten äidin työlista on sanellut ja ollaan oltu todella kiitollisia, että saadaan viettää aikaa yhdessä. <3 Tänä vuonna vietän joulua miesystävän ja hänen äidin kanssa maalla, minun perheen kanssa onneksi ehdimme viettää aikaa sitten joulupäivän iltana.

    Toivottavasti teidän joulu on täynnä rauhaa ja lämpöä! Teet tärkeää työtä! <3 Joulua voi onneksi viettää perheen kanssa silloin kun siihen on aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos hirmuisesti kun jaoit sun tarinasi täällä <3 tuo tuli tosi hyvästä näkökulmasta ! Joulut voi tosiaan olla hyvinkin erilaisia ! :)

      Ennen saatoin olla töissä useampana vuonna peräkkäin sekä jouluna että juhannuksena, mutta täällä nykyisessä työpaikassani on vallinut tosi hyvin kiertävä periaate eli vuorotellen tasapuolisesti ollaan joko vapaalla tai töissä pyhinä :) Ja sama pätee lomalistoihin, kaikki tietää että jos oot ollut edellisenä vuonna esim. heinäkuussa lomalla, on korrektia antaa siihen mahdollisuus muille seuraavana vuonna :) se on tosi kivaa tässä työpaikassa kun ajatellaan myös toisia <3

      Kiiitos vielä kerran tästä kommentista! me hääräillään töissä joulu ja minulla on kädet täynnä keittiöhommia täällläkin, kun teen hyviä salaatteja, leivon, värkkää jälkuruokia ja paistan kinkkua mummoille ja papoille <3 eiköhän se joulumieli nouse siinä kinkun tuoksun vahvistuessa :D uutenavuonna oonkin sitte kotosalla ja laitan astetta paremmat pöteröt pöytään ! :D

      Ihanaa ja lämpöistä Joulua sullekin <3

      Poista
  2. Kyllä se niin on että työvuorot sanelee joulun vieton tahdin. Nyt onneksi sain aamuvuoron kun lapset on äitiviikolla. Isäviikolla se olisikin melkein sama miten työvuorot menisi. Joulua on laiteltu valoin ja kuusin, ruoka asiat jouluisia mutta stressiä ei niistä olla otettu. Piparkakkutalo odottaa syöjiään jonka anoppi lasten kanssa värkkäsi. Ensimmäistä kertaa nyt eron jälkeen lasten isästä, saapuu meille joulupukki. Joulumieltä olen saanut takaisin sen ollessa kauan kadoksissa. Rauhallista joulua sinulle ja perheelle, karvoilla ja ilman �� <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa oikein hyvältä teidänkin joulu, ei sitä passaa ressata liikaa vaikka kivahan sitäkin on laittaa - mutta ilman turhan uuvuttavaa vouhotusta <3 Ihanaa, että oot alkanut löytämään taas joulumieltä, se kun tuntuu niin hyvältä tämän kaamoksen keskellä <3 Nauttikaa joulusta ja kaikkea hyvää sinne <3

      Poista
  3. Harmillista kyllä sinällään tuo vuorotyö, varsinkin kun menee ristiin :/Ihanaa kuulla teidän kuulumisia, tsemppiä töihin! Hyvää Joulua<3

    ~Silja<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Silja ja ihanaista joulua sinullekin <3

      Poista
  4. En osaa tuohon fiilikseen samaistua kun ei lapsia ole mutta koittakaa jaksaa, vaikutatte ihanilta vanhemmilta!

    Itse tahtoisin kovasti ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia joulun aikaan, luuletko että olisi hyvä idea soittaa kotipalveluun ja kysyä vai miten olisi järkevin edetä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, kuulostaa aivan mahtavalta ajatukselta, Oot kyllä hieno ihminen ! <3 Ehdottomasti suosittelen soittamaan paikkauntasi kotipalveluun tai ottaa selvää, onko teillä siellä esimerkiksi ns. ystävä-palvelu, jota kautta pääsee käymään yksinäisten vanhusten luona ? Yksinäisiä ihmisiä tämä maa on pullollaan, olisit varmasti ihmisen pelastus <3

      Tuli kyllä tosi hyvä mieli tästä -hyviäkin ihmisiä on olemassa <3 Ihanan lämpöistä joulua sinulle ja kiitos kommentista <3

      Poista
    2. Ihana, kiitos kannustuksesta <3 Olen tässä päivän kerännyt rohkeutta ja tehnyt toimintasuunnitelmaa. Saa nähdä sainko myös ystävän innostettua mukaan! Oma isäni oli niin iloinen ajatuksesta että se sinun kannustuksen ohella pisti tosissaan hommiin. Kerron miten projekti etenee :)

      Poista
    3. Mahtavaa ! jään oottelemaan ihan innoissani <3

      Poista
    4. Huh, kylläpäs jännitikin lähteä kiertään rivitalolle jossa kotipalvelun piirissä olevat vanhukset asuvat! Ilahduttavan monen oli joku hakenut joulun viettoon mutta kahden vanhuksen kanssa juttelimme hyvät tovit ja mukana ollut koirakin sai halauksia. Toisen kanssa sovimme treffit myöhemmällekin joten hyvä mieli jäi <3 Suosittelen kaikille kokeilemaan!

      Poista
    5. Upeaa toimintaa <3 oot hieno ihminen !

      Poista
    6. Kiitos! Ja saat ottaa kaiken kunnian, jos et ois noin kannustanut niin en ois ikuna uskaltanu! Olet Henna ihana ja huomaavainen ihminen jonka jokainen tarvisi elämäänsä <3

      Poista
    7. Voi hyvän tähen sinun kanssas :D <3 minä en oo tehny mittää, vähä vaa ehkä rohkassu sinua ! :D kyllä tuo hyvyys tuli kuule ihan sinusta itsestäs <3 kiitos sulle ihanista sanoista ja ennen kaikkee sun esimerkillisestä toiminnasta, kyllä tällä pelastetaan meikän ja aika monen muunkin joulu <3 maailmassa on vielä hyvyyttä jäljellä

      Poista
  5. Täällä on myös jouluihminen, jolle joulun merkitys on viime vuosien aikana muuttunut hirveästi. Lapsuuden joulut Lapissa vietettynä ovat niin kauniita muistoja, joista olen perheelleni todella kiitollinen. Valitettavasti nykyään työn myötä jouluhössötys ja sen kaupallisuus ärsyttävät. Jouluviikon jälkeen olen niin poikki, että itse jouluna ei paljoa muuta jaksaisi kuin nukkua. Vähiten jaksaisi mitään sosiaalista kanssakäymistä. Varmaan paras olisi kun mut tiputettaisiin jouluaattoiltana yksin keskelle jänkhää :D Itse arvostan joulussa aivan toisenlaisia asioita kuin tuota kaupallisuutta! Tänä jouluna olen aaton töissä, mutta joulupäivä saadaan yhessä viettää rauhassa kotona. Tapanina sitten isäntä meneekin jo töihin. Eli meilläkin vietetään hyvin lyhyt ja ytimekäs joulu.

    Haaveilen, että joskus saisin laittaa rauhassa joulua ja sitä saataisiin myös viettää siten, ettei armoton väsymys työkiireiden vuoksi painaisi ja takaraivossa ei jyskyttäisi, että huomenna jompikumpi lähtee jo töihin... Toivottavasti tämä vielä joskus toteutuu. Nykyisessä työpaikassa ei se ole mahdollista, mutta ehkäpä tulevaisuus tuo jotain muuta tullessaan (hope so).

    Kaikesta työstä ja muusta huolimatta haluan toivottaa hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta teidän koko perheelle ❤

    VastaaPoista
  6. voin kyllä niin täpöllä yhtyä noihin sun tunteisiin, se menee omallaki kohdalla justiisa niin ! Ja kerran oon ite penskana saanut viettää joulun lapissa ja samaan hengenvetoon totean että voi ku joskus toisteki sais niin tehhä <3 ja toki haikeasti unelmoin taas siitä hetkestä ku pääsis taas jänkhälle "murjottamaan" (lue: olemaan naama messingillä) ja lataamaan ihtesä taas ihmiseks :DF sinne voisin mielihyvin jäädäkin jos vaa joskus pääsis täältä irtoamaan :D <3

    samoin teille rakkaille ihanaista joulua <3 yritetään nähhä tässä lähiaikoina <3

    VastaaPoista