keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Pikku tuhisijoita ja pikaisia kuulumisia

Heipparallaa kaikille !  Sori kun olette joutuneet odottelemaan taaaaaaas jälleen kerran meikäläisen postauksia.  Nyt on kuiteskin tarjolla taas uusia kuvatuksia meidän pikku palleroisista ja pienesti myös kuulumisia.

Vauvelit ovat kasvaneet vinhaa vauhtia, ihan silmissä.  Niiden silmät on alkaneet rakoilemaan viime päivinä, ja parilla onkin jo silmät melkein kokonaan auki.   Meidän pikku "toukat" on kyllä niin suloisia pikku tuhisijoita, että olen ihan lamaantunut, kun niitä tuijottelen.

Iida on pitänyt lapsosistaan hyvää huolta,  tosin tarvitsee hieman muistuttelua paikoillaan pysymisestä imettämisen aikana.    Iida on todella seurallinen ja luonteeltaan aktiivinen koiruus, joten pentuboksissa jatkuva löhöily selkeästi tympäisee sitä ja se tuntui jossai vaiheessa jopa potevan synnytyksen jälkeistä masennusta,  ihan vain siksi että joutuikin yhtäkkiä olemaan aika paljon yksikseen lastensa kanssa. Tuttua myös meille ihmisäideille, eikö ?

Imetysten välillä Iida on saanut ulkoilla Olgan kanssa ja käydä pienillä kävelylenkeillä.  Keppiä mamma noutaa yhtä innokkaasti roikkuvista tisseistään huolimatta ja nauttii lumessa kieriskelystä ihan niin kuin ennenkin.  Iidan ja pentujen madotus lähestyy,  joten kävin toissapäivänä hakemassa matolääkkeet koko porukalle  jo valmiiksi.  Pennut madotetaan 2-3 kertaa ennen luovutusta, sekä tarkistutetaan eläinlääkärillä kera kirjallisten todistusten.   Pennuista on tullut jo nyt tosi paljon kyselyitä vaikken ole mitään virallista myynti-ilmoitusta edes ehtinyt laatia ja oikeasti kiinnostuneita / potentiaalisia kotiehdokkaita on yllättävän paljon, joten uskoisin että lapset menevät hyvin kaupaksi. Se on vaan sitten eri asia, raaskinko myydä näitä pikku pulleroita hihih ;)













 Olgaa on kovasti kiinnostanut perheen uudet tulokkaat,  mutten ole oikein saanut siitä selvää - onko kiinnostus negatiivista vai positiivista.   Se on ainakin selvä, että "Lihis"  haluaisi vierailla lastenhuoneessa  ja se on saanutkin nuuhkaista pentuja ohimennen hiukan.  Kuitenkaan emme ole antaneet sen hengailla huoneessa sen pidempään, koska Iida tuntuu olevan hyvinkin puolustuskannalla välillä lapsistaan ja olgan läsnöolosta muuttua hieman kireäksi - emmekä halua Iidalle turhaa stressiä tuottaa.  Uskon, että kunhan pennut tuosta kasvavat ja vahvistuvat, myös tilanne hieman tasoittuu.





Mitäs minulle kuuluu ?  Vaikka mitä.  Unettomuutta, unettomuutta ja kappas,  unettomuutta!  Toki muutakin, mutta päällimmäisenä unettomuutta. Viime vapaaviikko meni ihan sumussa, ja loppujen lopuksi uutta työviikkoaan aloitteli tiistai-iltana itselleen katkera ja kärttyinen ihmisraunio.  Sydämentykytyksiä ja säteilevää kipua. Kyllä, rytmihäiriöt are back -  ja entistä lujempina.

En saanut viime viikolla käännettyä rytmiäni, en sitten millään. Heräilin aamuöllä pyörimään sängyssäni ja turhautuneena nousin ylös ja usein jatkoin siitä päivän touhuihin - aina iltaan asti. Usein simahdin jo ennen yhdeksää sohvalle ja taisimpa kerran nukahtaa istualleni ystäväni ollessa luonani kylässä.  Terve.

Viikko oli muuten mukava ja antoisa. Paljon tapahtui kivojakin juttuja, jotka onneksi ovat ainoita asioita, jotka hymyilyttää tämän uuvutuksen keskellä.  Minä tein ehkä jollekin pienen, mutta itselleni suuren askeleen kohti rohkeampaa otetta elämään.  Heh, kuulostaa turhan dramaattiselta, mutta itselleni se näin on.    Puhuin julkisesti "virallisesti"  ja astelin jäälle hevosten kanssa.

Olimme toissa viikolla Vusen vuokraajan kanssa maastolenkillä, kun yleensä rannassa kääntyessämme - vapain ohjin löntystelevä, meidän paskahousu-tamma Karisma päättikin uskaltautua omatoimisesti jäälle käppäilemään. No mitäpä minä siinä vastustelemaan,  mennään vaan.   Hetken aikaa otateltiin askeleita rannassa ympyröitten muodossa,  mutta koska oli ehtinyt tulla jo pimeää - päätettiin jättää jäällä hummailut valoisammalle kelille. Olen ollut todella ennakkoluuloinen jäitten suhteen, koska olen sinne aikoinaan nuoruudessani humpsahtanut - ja voin kertoo, ettei ollu kiva kokemus.   Kuitenkin,  ollaan tässä muutamina päivinä käyty ottamassa vähän baanaa jäällä ja ollaan nautittu -  hevoset etenkin. Viikonloppuna kaverini Anniina pääsi kokeilemaan meidän polleja ja viilettämään myös jäällä.   Meidän kuumakalle-Kb on saanut kerrankin laukata sydämensä kyllyydestä , ja meidän tahmatassu-Tusonki myös irrotella pitkästä aikaa.  Papparainen on ollut tosi reipas ja yrittänyt jopa pariin otteeseen pyyhkäistä Karismasta ohi.  Sehän ei meidän entiselle kilpajuoksijalle passaa, vaan sillon otetaan ja lähetään ihan kunnolla.  Minä en juurikaan välillä näe siinä viimassa mitään, kun silmistä virtaa niin paljon vettä.  Kyllä on ollut lenkin jälkeen tallilla hiljasta ja eri tyytyväistä kaakkimusta.  Tällä hetkellä jäällä on tasainen ja juuri sopivan korkuinen hanki harrastaa myös hankirteeniä.  Valitettavasti mulla ei ole muuta kuin pari onnetonta kännyotosta näiltä reissuilta.

Kuva



Mun laihdutus-homma takkuilee taas ihan hulluna.  Unettomuus ei tee hyvää yhtään projektille ja huomaan, että vaikka kuinka söisin oikein - unettomuus ei anna mun laihtua, eikä siitä koituva stressi helpota yhtään. Harmittaa, ja silloin kun harmittaa - vaatii tilanne suklaata :/   Mun on oikeesti nyt osattava rauhottua ja saatava tarpeeksi unta.  Jos ei millään muulla keinolla, niin sitten käyn lääkärissä hakemassa itselleni reseptin nukahtamislääkkeisiin ja samalla pyydän tutkimaan nuo rintatuntemukset. Niin karua kuin se onkin. Olen joutunut joskus aiemminkin syömään unipillereitä, joten tämä ei ole tuntematon juttu mulle. Plaah.     Mun oli pakko napata teille kuva itsestäni töissä,  aika kuuma ja virkeennäkönen hoitsu eikö vaan ? ;)  Mua ihan hävettää liikkua missään, sillä näytän  ihan.... noh, näätte sen itsekin :D

 

 Toistelen taas itseäni, mutta mulla on luonnoksissa jo ajat sitten tehtyjä postauksia odottelemassa viimeistelyä ja julkaisua. Toivon mukaan saisin ne pian julkaistua ja vähän eloa tänne blogiin.  Musta tuntuu kaikin puolin siltä,  että tekee mieli luovuttaa - kun minusta ei ole yksinkertaisesti mihinkään.  Mutta tiedän, että tämä uupumus ja univelka saa minut taas myös henkisesti nuutuneeksi ja hölmöjä ajatuksia päähän.  Onneksi elämässäni on paljon hyvää,  joka saa mut hymyilemään myös läpi kyynelten.    Muun muassa meidän pikku tuhisijat  <3    Palataan pian asiaan ystävät !

<3 Henna



24 kommenttia:

  1. Voi Henna! <3 Isot tsemppihalit sinne!

    Kannustan todellakin hakemaan nukahtamislääkkeitä! Unella, sen laadulla ja puuttumisella on todella suuri merkitys jo ihan arkipäivään. Sinulla on niiin paljon tekemistä, pieni lapsi, hevoset, työ, jne kaikki vaativat oman veronsa. Itse en satunnaisia kertoja lukuunottamatta ole kärsinyt unettomuudesta, mutta nekin kerrat on kyllä riittäneet.. On se sen verran inhottavaa yrittää pyöriä sängyssä tuloksetta ja olla aina seuraavana päivänä kuin zombie. Kun saa nukuttua kunnolla, mielikin pysyy paremmin virkeänä ja iloisena! :) Muista Henna, että sinä olet arvokas ihminen. Sinun pitää pitää myös itsestäsi huolta, ei aina vain toisista. <3

    Mutta voiih kun nuo pennut on syötävän suloisia!! Mahdottoman söpöjä! <3
    Jaja tuo baana tuolla jäällä !! Voi juku ku pääsisin sinne KB:n kanssa! Teillä on kyllä aivan mieletön hiittipätkä siellä, olen niiin kateellinen.. :) Hih! Nauttikaahan hiittailuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä ihan oikeessa rakas ystäväinen! Kiitos <3 Olenkin luvannut, tai lähinnä käskenyt itseni ottamaan ensi viikolla rennosti - ja se tarkoittaa myös sitä että myös hevoset lomailee. Ne on onneks olleet silleen positiivisesti energisiä vaan, ei mitää sekopäitä kuitenkaan ja pysyneen ihanan letkeinä rattastaa <3
      Ensi viikolla siis on tarkoitus vuokrata ainakin yksi leffa, joka on pitänyt katsoa jo ajat sitte <3 Löhötä soffalla ja jospa sitä ehtis nyt käymään myös liikkumassa, tämä liikkumattomuus saa myöskin nuutuneeksi.

      Tulehan pian käymään niin pääsisit taas Laaman kanssa duunailemaan ! <3 Sillä on jo kovasti sinnuu ikävä ;)

      Poista
  2. Voe että! Nuo unilääkkeetkin on niin kaksteränen miekka...tuttava joutuu kans välillä niitä käyttämään kun on koko ikänsä melkeen kärsiny nukahtamis- ja univaikeuksista. Hän totesi juuri sitä että vaikka kroppa saa levätä lääkkeillä nukkuessa, on seuraavan aamun tunnelmat pöhnäiset ja väsyneet joka tapauksessa. Sitten on näitä unen laatua parantavia vielä erikseen...Ei oo kiva kun ei saa nukuttua, Se vaikuttaa ihan kaikkeen! Toivottavasti saisit rytmin kiinni!!!!<3 Laukkarata näyttää niin superille!! Varmasti on ponit tyytyväisiä!!! -Anne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sepä se ! Mua kans pelottaa noissa unilääkkeissa se, että jos niihin alkaa jäähä koukkuun tai sit kohta ei saa ollenkaan unta ilman niitä. Siks yritän vielä saaha elämän systeemit järjestyseen niin, että unikii alkaista taas tulla helpommin :)

      Nyt on taas nostattanut vettä jäälle kelien lauhduttua, mutta kuha taas siellä on hyvä mennä niin tuleha siekii kokkeelemmaan ! <3

      Poista
  3. Kyllä Sä pärjäät❤ pusuja ja haleja sulle❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana shania, kiitos sanoistas ! <3 samoin suukot ja halit sinne!

      Poista
  4. Sussa ja sun elämässä sen perusteella, mitä nyt tätä blogia olen lukenut, on paljon asioita, joita ihailen. Oon sua about 10 vuotta nuorempi ja pidän sua jonkinlaisena esikuvana. Haluaisin joskus asua tuollaisissa ihanissa maalaismetsämaisemissa syrjässä kaupunkihälinästä, haluaisin hevoset pihaan ja vähän rakkaita koiria siihen häärimään. Eniten kuitenki ihailen tota sun positiivisuutta, sinnikkyyttä ja sitä, miten susta huokuu se, kuinka välität muista ihmisistä. Mulla on ollut paljon ongelmia ihmisten kanssa ja joskus tuntuu, että haluaisin vaan vetäytyä omaan maailmaani eläinystävien kanssa. Jotenkin kuitenkin tuo sinun välittämisesi on saanut mutkin uskomaan vähän enemmän siihen, että löydän vielä ihmisiä, jotka välittää musta ja joista mäkin aidosti välitän.
    Ei ole sinullakaan kaikesta päätellen helppoa ollut elämässä joten en voi kuin ihailla, miten olet kaikesta huolimatta niin sydämellisen oloinen ihminen. Antaa paljon toivoa ja voimia, ehkä minäkin vielä joskus pystyn samaan :) Tällä hetkellä tuntuu, että ruoskin itteäni varmaan vähän liikaakin aina siitä, kuinka murehdin omia asioitani enkä osaa tarpeeksi kuunnella muita.

    Kaikki tämä tuli mieleeni siitä, että tästäkin tekstistä huomaa, kuinka ihmeellisen positiivinen osaatkin olla, vaikka moni muu varmasti kiroaisi jo elämän syvimpään maankoloseen. Ainoastaan oikeasti supervahvat ihmiset pystyy olemaan tuollaisia etenkin nuoruuden vaikeuksien jälkeen ja siksi pidänkin sinua äärimmäisen ihailtavana ihmisenä :) Jos sulla on joku vinkki, miten mäkin jaksan tuohon pisteeseen saakka, niin ilomielin otan vastaan :D

    Ja on muuten älyttömän suloinen pentue teillä <3 Kuvista noita on aina ihana tuijotella, mutta jostain syystä meidän pieni labbispoikamme ei olekaan aina ihan yhtä suloinen, kun sen teräviä minihampaita yrittää kaikin keinoin irrotella varpaasta tai jostain muusta mihin ne eivät kuulu :D -j

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, kiiitoksia sulle ihan mielettömän ihanasta kommentista! tämä kuule antoi mulle niin paljon lisäenergiaa, että nyt mie viimeistään jaksan taas astetta paremmin! <3

      Mie oon aika huono antamaan mitään järkeviä neuvoja, mutta se on mulle ainakin yksi tärkee motto ollut että iloitsen arjen pienistä asioista ja pienenkin hetken kauneudesta. Ei tarvita isoja juttuja siihen, että olis onnellinen. Ja se, miten haluaa itseään kohdeltavan, niin kohtelee muita niin - se usein niittää hyvää tulevaisuudessa. Olla rohkeasti se mitä on, olla rehellinen ja uskaltaa olla myös heikko ihminen. Elämä on joskus työteliästä ja vaikeitakin aikoja on. mutta silti tämä on ainutkertainen ja juuri tällaisena mahtavaa - kun sen vaan oikein oivaltaa.

      usein vastoinkäymisten tullessa minäkin kiroan elämäni maanrakoon, mutta sitten jälkeenpäin kaduttaa ja hävettää. Mutta se, että osaa katsoa peiliin, katua ja hävetä - pyytää anteeksi ja parantaa sekä työstää omia puutteita sekä elämässään että ihmisenä - on iso avain siihen sisäiseen rauhaan ja onneen. Vaikka minustakin saa sellaisen kuvan että mun sisäinen tila olis hyvinkin stabiili, ei se useimmiten niin ole. Kuitenkin, tässä parin vuoden aikana oon saanut viisastua ja kasvaa siihen itsetutkiskeluun, mitä harrastan paljon ja tajuan siten paljon asioita itsessäni, joissa on vielä aikamoinen työmaa työstettävänä. Mutta kun on halua ja rohkeutta siihen, pääsee taatusti eteenpäin elämässään.

      Minä en tiijä oliko tästä mun vastauksesta mitttää hyötyä, sillä pääni on edelleen hyvin tunkkainen sisältä ja ajatukset sellaista aivomössöä että huhhhuh ! :D Väsyttää vieläkin niin vietävästi, mutta nyt jo lähinnä naureskelen itselleni - enää en ole kärttyinen eikä sydäntäkään tykytä. <3

      Hirrrrrrweeeen iso tsemppahali täältä sulle! Kiitos ihanasta kommentista, et uskokkaan miten se piristi mua <3 Kiitos ja pidetään yhteyttä lisää ! <3

      Poista
    2. Kiitos itsellesi vastauksesta! <3 Täytyy aina tulla lukemaan se kun tuntuu ettei mikään onnistu, jostain syystä nuo asiat meinaavat unohtua juuri silloin kun ne pitäisi muistaa :D -j

      Poista
    3. Ihana kun oli ees vähän apua :) muista että voit kääntyä mun puoleen täällä jos jotain on mielen päällä <3 yritän auttaa parhaani mukaan, vaikka en aina osaa kovin järki-ihminen ollakaan :D ymmärrän kuitenkin ja haluan kuunnella/lukea toisten murheita ja tunteita - sekin usein auttaa että on joku jolle ne saa purkaa <3 Joten ollaan yhteyksissä jatkossakin, olkoon asiat mitä tahansa - iloa taikka surua <3

      Poista
  5. EN KESTÄ, noi on niin ihania! Varsinkin Läsö♥ :D Henna muista huolehtia myös itsestäsi, nukkuminen on tärkeetä varsinkin meille yötyöläisille! Halauksia koko teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakkaani! <3 Onneksi tänään on jo huomattavasti parempi olo, vaikka väsy toki edelleen mutta onneks ei enää tykyttele rinnassa :)

      Pentuset on kyllä niin söpöjä, ja tuoksuuvat niin hyvälle - vauvalle <3

      Poista
  6. Oletko miettiny unilääkkeiden sijasta kokeilla melatoniinia? Itselläni ainakin toimii! Apteekista saa ilman reseptiä grammasia, mutta lääkäri voi määrätä kolme grammasia. Melatoniini on kumminkin aine mitä elimistö itsekkin tuottaa joten siksi ei niin "raju" kuin ihan unilääkkeet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin muuten, katos ku en tuota melatoniinia muistannukkaa! Hyvä ku muistutit! Pittää käyvvä sitä hakkeen ensalakuu apteekista ja kokkeella sitä ehottomasti ekana, kun on niin paljon miedompi ja "terveellisempi" vaihtoehto ! kiitos ku muistutit ! <3

      Poista
    2. Myös B12-vitamiini on sellainen, joka rauhoittaa ja helpottaa nukahtamista :) Itse käytän sitä yövuorojen jälkeen ja ainakin omalla kohdalla on tehonnut oikeasti! Suihkeen kielen alle ja puoli tuntia siitä voi vaan kömpiä sänkyyn unille.
      Tässä on hyvä teksti B12-vitamiinistä, http://karppaajansuositukset.blogspot.fi/2013/01/melatoniini-b12-vitamiini-b12-vitamiinin-puutosoireet-b12-suihke-spray.html

      Terveisin, enemmän ja vähemmän satunnainen lukijasi :)

      Poista
    3. Kiitos Jonna sullekin vinkistä ! tuokin voisi olla erittäin paljon parempi vaihtoehto kuin nuo mömmöt :) saako tota suihketta apteekista vai mistä ? :)

      Poista
    4. Luontaistuotekaupasta oon omani ostanut, niin luulisi olevan myös apteekissakin :P

      Poista
    5. Okkei no pittääpä tuotakkii vaihtoehtoa zuumailla ! :) kiitti sulle paljon!

      Poista
  7. Uih, miten suloisia pötkylöitä nuo pennut ovat!! <3 Ja kasvaneet ihan hurrrjasti!! Mieleen jatkuvasti hiipii ajatus, että ehkä meilläkin on lähitulevaisuudessa yksi tuollainen pieni viipertäjä :) Luonnon laki kun näyttää vaan olevan se, että nuo vanhat koirat vanhenee nyt ihan oikeesti... Onneksi siihen ajatukseen on tässä vuosien saatossa jotenkin jo kypsynyt. Haikeeta se joka tapauksessa on. Mutta toisaalta innolla jo odottaa mitä kaikkea pienen pennun kanssa voi tehdä.

    Huipun näkönen tuo jääbaana. Minä en oo uskaltanu nyt jäälle ratsastamaan sen jälkeen kun tämä keli leutoni. On nostanut niin vettä jäälle, että pelottaa että jalka humahtaa sohjoon. Ja kun ei oo mitään aurattua reittiä. Sillon kun oli ne kovat pakkaset, ehdin kahdesti käydä jäällä ja oli kyllä huippua. Tosin toisella kerralla pakkanen kiristyi nopeasti ja jäät rupes paukkumaan. Siinä vaiheessa oli parempi palata kovalle maalle pikimmiten, rupes nimittäin säpsyjä tulemaan joka askeleella...

    Voi, kumpa saisit unirytmisi käännettyä aina normaaliksi. Uni on niin äärimmäisen tärkeää. Itse olen sen tässä puolen vuoden aikana todennut monesti, että aivot ei raksuta, kun ei ole saanut nukutuksi riittävästi. Itse kyllä nukkuisin vaikka kellonympäryken, mutta aika ei usein riitä kuin 5-6h yöuniin. Onneksi tähänkin on tulossa helpotusta jo kahden viikon päästä. Sillon nimittäin alkaa ne mun vapaat. Ja sitten tuun kyllä käymään teillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin harmillista kun se onkii, niin kyllä ne koirat ikääntyy ja luopumisen aika lähenee :( se on hirveen haikeeta, mutta helpottavaa on kun saa ajan kanssa tosiaan totutella ajatukseen. Kyllähän se aina kirpaisee mutta se tieto, ettei antanut rakkaan lemmikkinsä kärsiä - auttaa. Voimia hirmuisesti sinne teille tulevaan, milloin se aika sitten koittaakin <3

      Tulehan koissuvauvoja nuuhkuttelemaan, varoitan - ne on ylisöpöjä ja saa pään pyörryksiin ;) <3

      Poista
  8. Voi miten ihania pentuja, koiranpennut tuoksuukin niin hyvälle<3
    Eikai nuista raskis luopua :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos elä muuta, nimeommaan! Minuakkii iha pelottaa että raaskinko ees myyvä noita kun ovat niin ihania ! :D <3 mutta jospa mie nyt tyydyn siihe yhteen pentuun ja loput lähteep maailmalle :)

      Poista
  9. APUA en mä pysty kattomaan noita kuvia, aivan toodella ihania ! ♥ Nauti vielä, kun hampaat ei ole kauheen isoja ! Se koiranpennun oma tuoksu on niin ihanaa.. <3 Upee Läsö ja kaikki muut on niin potrakoita ! Awww. ♥
    -neppis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanos elä muuta neppis! <3 nämä on kyllä niiiin syötävän suloisia, etten usko silmiäni kun noita kahtelen :D siellä on jo tulossa pienenpienet naskalit jokaisen suussa, pikkuhampaitten nakertelua ja näykkimistä odotellessa :D

      Poista