torstai 6. helmikuuta 2014

60 vuorokautta...

On kohta täynnä !  Mie romahan!   kohta alkaa oikeesti tapahtua..

Joku lukijoistani kyseli Iidasta seisaaltaan kuvaa, mutta valitettavasti en ole ehtinyt neitiä pahemmin kuvailemaan.   Kuitenkin eilen kerkesin napata meidän tulevasta mamasta kuvan kännykälläni, kun se maata rellotti tuttuun tyyliinsä olkkarin sohvalla.   Ja tältä siis näyttää meidän tämänhetkinen tilanne, laitan vertailun vuoksi ekaksi  kuvan minkä julkaisin täällä 26.1.  

26.1.

5.2.

Olin jo aiemmin silitellyt Iidan ihanaa vauvvamassua, ja ehkä ollut tuntevinani joitakin liikkeitä kummun alla.  Mutta eilen puneuduin ihan ajan kanssa Iidan masun tunnusteluun, tai no lähinnä lepuutin kättäni mahakummun päällä.  Kohtapa sainkin tuntea ainakin yhden pennun liikkeetä ja pikkutassujen potkut.  Ja mie romahin !  On siellä ainakin yksi vauvva  <3   

Eilen laittelin pentulaatikon valmiiksi.  Kannoin pari huonompaa täkkiä pehmusteeksi ja sekä yhden viltin päälle.   Yleensä Iida on hyvin ennakkoluuloinen kaiken, tai no lähinnä arka tuollaisten koppien ynnä muiden suhteen - mutta eilen se selvästi tajusi ,että siinä olisi tarjolla pesä hänelle.  Se pyöri laatikossa ja hieman kuoputteli sitä tassuillaan,  se on hyvin selvä merkki lähestyvästä synnytyksestä.

Olen kyllä tällä hetkellä kuin tulisilla hiilillä.  Minulla on työviikkoa jäljellä ruhtinaalliset viisi yötä,  eli ensi tiistaille asti valvotaan töissä.   Mua niin jännittää ja suorastaan pelottaa, että synntys tapahtuu minun ollessani töissä :(   Olen ohjeistanut kyllä Kimmoa, mutta täytynee vielä muistutella sitä vielä.  Se nukkuu öisin niin hitokseen sikeästi, että etenkin ennen Onnin syntymää tuntui, että varmaan jonkinmoinen ydinpommi saisi räjähtää sen korvan juuressa ja siltikään se ei heräisi :D   Mutta onneksi hänen tultuaan isäksi myös hänen heräämiskykynsä on parantunut huomattavasti.  Onneksi Iida ja Olga nukkuvat meidän kanssa meidän makuuhuoneessa, joten alkava synnytys on helpompi havaita. Ja toisaalta, Iida on himpuen verran enemmän Kimmon koira, joten on tärkeintä että sen "luottohenkilö" on synnytyksessä paikalla.   Ja luotan 100%,  että Kimi kyllä osaa asiansa, ja mehän ollaan taatusti puhelinyhteydessä jos olen töissä synnytyksen aikaan.

Koiran ruumiinlämpö laskee hieman ennen synnytyksen alkua.  Normaali lämpötila on 38-39 astetta.   Olemme mitanneet Iidan ruumiinlämpöä pari kertaa päivässä, ja tänään illalla se oli 37,3.   Mitä pienempi koira on,  voi ruuminläämpö olla alhaisempi synnytyksen lähestyessä, jopa 35 astetta.  Iidan kokoisella koiralla alle 37:n ( 36-36,5:n) asteen lämpö enteilee alkavasta synnytyksestä seuraavan noin 24-12 tunnin aikana. 

Joten täällä nyt jännäillään ja odotellaan.  Vielä iida ei ole ollut kovin levoton tai tuskaisen oloinen, liikkuminen on kylläkin hyvin verkkaista jo ja neiti läähättää paljon.   Myös ruokahalu on laskemaan päin, joten sekin on merkki siitä,  että kohta alkaa pikkutöpsykät tulla maailmaan. 


<3 Henna

36 kommenttia:

  1. Meidän beagleneidin pennut potkiskelivat hurjana parina viimeisenä päivänä massussa. Aada kun pötkötteli, niin koko ajan kyljessä kävi myllerrys :) Olihan se ihanaa ja jännää aikaa odotella pikkuisten syntymistä. Päivänä 63 vauvat sitten syntyivät. Edellisenä iltana koirat tissit olivat todella punaiset ja turpeat, yöllä alkoi läähättäminen, levottomuus, vinkuminen ja paikan etsiminen. Aamulla puoli kahdeksan aikoihin kahden ponnistuksen jälkeen syntyi ensimmäinen pentu. Siitä sitten puolen tunnin- tunnin välein niitä alkoi putkahdella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Iina kun kommentoit, kiitos hirveesti tuesta ! <3 Mie täällä niin intopinkeenä ootan, että just tämmöisiä fiiliksiä kaipailenkin kuulla! <3

      Poista
  2. Tsemppiä Henna! muistan kun meidän Bibi alkoi synnyttää pentuja niin se ensin piti mut hereillä koko yön vinkuen ja vonkuen, läähättäen ja voihkien. Aamulla sitten alkoi synnyttämään ja se kesti muistaakseni n. kuudesta yhdeksään, että pari tuntia siinä hurahti. :) Hyvin ne koirankin vaistot kertoo sille mitä pitää tehdä kun meidän Bibi oli silloin ensi synnyttäjä. Pidän täällä peukut pystyssä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiran vaistoista puheenollen... Itse ihmettelin todella sitä, miten ihmeessä meidänkin Aada ensisynnyttäjänä tiesi tasan tarkalleen, mitä milloinkin kuuluu tehdä. Osasi hienosti sikiöpussin purra oikeasta päästä ensiksi auki (suun puolelta) ja napanuorat puri nätin mittaisiksi. Vähän sillä meinasi huolettaa, kun ei maitoa heti tullut ja vauvat alkoivat kitistä. Mutta olihan se vain huvittavaa, kun Aada sai aina yhden pennun ponnistettua ulos ja se heilutti jokaiselle hirveästi häntää :D

      Poista
    2. Voiiiii <3 Niin ne vaan ossaa, se on jännä mitenkä luonto hoitaa asian :) Oon itseäni ja kimmoakin muisutellut siitä että ei saa olla liian innokas auttaja heti alkuun, vaan pittää sitten malttaa antaa emon auttaa pentujaan ensiksi ja toimia sitte tilanteen edetessä jos tarvihteepi :)))

      Poista
    3. Mie jo vastasinkin Ninsku sulle tuohon alas, mutta kummasti eti tullu sulle vastaukseksi vaan erilliseksi kommentiksi :DDD kyllä mie handlaan nää hommat xD

      Poista
  3. Ihana kommentti sinultakin Ninsku ! :)) ootte niin ihania, kun tsemppaatte mua - tulee sellainen rohkaistunut fiilis eikä pelota niin kovasti ! <3 Kiitos miljoonasti ! <3

    VastaaPoista
  4. Meidän Lilyllä ei viimeksi laskenut lämmöt ollenkaan kun synnytys alkoi. Oli vaan tosi vaisuna ja pelättiin et joku on pahemminki vialla. Eläilääkäri oli sitä mieltä ettei millään voi synnyttää vielä, mutta muutama tunti myöhemmin oli kopassa ensimmäinen vauva ja äippäkin vähän piristynyt ponnistelemaan :) Tsemppiä teille, toivottavasti kaikki menee hyvin ! Meilläkin varmaan tässä taas pari pentuetta tulossa kunhan neidit aloittais juoksunsa, ja aina se vaan on yhtä jännää ootella pikkusia ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii se on kyllä totta että kaikki ei mene aina samalla käsikirjoituksella, sillä niin ne elikotkii on yksilöitä :) Jokkainen tosiaan reagoi tyylillään :) Muistatko, montako päivää tiineyttä oli kulunut, kun synnytti ? :) ja montako pentua teille tuli ? :) Tsemppii teillekin hurjasti tuleviin pennutushommiin! <3

      Poista
    2. Niinpä, meidän elli ei vaan käsittäny sitä :D Siellä se pisti päätään pantiks ettei koira rupee vielä lähimainkaan synnyttämään hehee. Meillä on niin pieniä noi koirat että ne on kaikki synnyttäny reippaasti ennen 60 vuorokautta. Toi mun edellä mainitsema tapaus tais sattuu 57. vuorokaudella...?

      Edelliset Lilyn pennut tais syntyy 54. vuorokaudella ja sillon ku synnytys kesti yli 24 tuntia ja ku pennuillahan pitäs ensimmäisen vuorokauden laskun jälkeen lähtee paino nousee ja näil vaan laski niin elli sano et varautukaa menettämään kaikki... Onneks kaikki noi selvis jokainen ja ihan suht normaaleja niistä kasvo ;) Tällä ekalla kerralla tuli 4 pentua, mikä on aika iso määrä näille, ja sit viimeks tuli 3, joista yks kuoli... Ja itseasiassa tossa välissä oli kans yks synnytys jossa tuli vaan yks enkelipentu :( Näillä kun on tosiaan niin pienet pentuekoot (yleensä 1-2) ni aina tuntuu kauheen isoilta noi menetykset vaikka siis isojahan ne toki on tapauksessa ku tapauksessa... ! Epäonnistumisten prosentuaalinen osuus vaan on yleensä suurempi ku isommilla koirilla. Onneks suurimmaks osaks kuitenki menee hyvin :)

      Sori kauhee romaanivastaus haha, näistä vois taas puhua ummet ja lammet... :D Kiitos ! ♥

      Poista
    3. No voeee :( onhan ne isoja menetyksiä jokaikisen menetys.. ne on kuitenkin pieniä lapsosia niin tuntuu jo valmiiksi pahalta omalle kohdalle jos kaikki ei sit selviäkkään :( Mutta sepä on aika yleistä että joku pennuista menehtyypi, niin surullista se on <:(

      No ei haittoo mittää vaikka oisit kirjan verran kommenttia kirjottana, niin ku sanoitkii jo - näistä vois jauhaa vaikka kuinkan paljon ! <3

      Poista
  5. Ainiin ja vielä jos Hennaa kiinnostaa ihastella, niin täältä löytyy meidän pikku kakaroista videoita ihan ensimmäisistä vuorokausista lähtien :)

    http://aadabeagle.webs.com/apps/videos/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOOEEEEEE! EN KESTÄ ! siellä pienet tissiä lutkuttaa <3 pakko ehkä kahtoo nää kaikki videot, kun on noita metsästysvideoitakkii ! minä kun kunnon eräjormana rakastan jänismehtuuta ajurin kanssa :) nuo pennut, hajosin ku ovat niin sulosia <3

      Poista
    2. Metsästys on lähellä minunkin sydäntä.. Mutta koskaan ei satu olemaan kameraa mukana, kun parhaimmat ajot tulevat! ;D Pitäisi hankkia joku näppärämpi kamera, mitä kuljetella mukana metillä. :)

      Pennut ovat kyllä hurjan ihania, kohta sinäkin pääset aitiopaikalta ihastelemaan pikkuisia pystykorvavauvoja :) Mulla on niitäkin ollut kahteen kertaan muutama vuosi sitten.. Äitini luona asuu minun vanha höperöitynyt pystykorvamummo ;)

      Kannattaa muuten myös seurailla Iidan tilannetta synnytyksen jälkeen. Jos koira alkaa voimaan heikosti, tärisemään tms. Niin voi olla että sillä on kalkit romahtaneet maidon tuotannon vuoksi. Siinä vaiheessa kannattaa nopsaa soittaa eläinlääkäriä paikalle antamaan kalkkiambulleja. Itse hankin niitä etukäteen eläinlääkäriltä kotiin, kun kuulema beagleilla tämä on yleistä.. Ja ainakin suomenlapinkoirilla ja karjalankarhukoirilla on myös voinut käydä näin. Koirat syövät synnytyksen lähestyessä niin heikosti, että siitä johtuu sitten tällainen kalkkiromahdus..

      Poista
    3. Oijjoi, olispa kiva päästä jänismetälle ! se on niin huisin hauskaa, jännittää ja kuunnella ajua :) tuli hirvee hinku nyt ku alettiin aiheesta sun kanssa huastelemmaan :D

      Pystykorvat on kyllä huippuja, vanhanakin ne on niin kauniita ja silleen niistä huokuu se elämänkokemus ja viisaus <3

      Kiitos ohjeista, ihana kun te jaksatte tukea ja antaa vinkkejä ! Mulla on hyvin todennäköisesti tarkoitus tarkistuttaa iida vielä Ell kuha on synnyttänyt, että on jäänyt varmasti tyhjäksi ja niin edelleen. Pittää tuota kalkkihommaa ja muutenkin yleisvointia seurata muutenkin ja pyytää vaikka noita kalkkampulleja ell tuomaan samalla kun / jos käy. Onneksi Iida on kyllä semmoinen koiruus että siitä uskoisin että taatusti näkee jos kaikki ei oo hyvin. Toki itsekin sitä oikein suurennuslasilla kahtelen kun on niin rakas koira ja meille tosi tärkeä.

      Onneksi toistaiseksi Iida on syönyt nyt vielä jokapäivä, mutta on kyllä sillä selkeesti laskenut ruokahalu kyllä viime päivinä. ei oo ennee ahmatti :D Oon antanut sille jottain herkkuruokia nyt että saapi ees jottain syötyä. mutta onneksi myös penturuoka on uponnut ees vähä :)

      Poista
  6. Ensisynnyttäjän kohdalla kannattaa olla tarkkana, koska ei välttämättä tajua rikkoa sikiöpussia ja pentu voi tukehtua. Lisäksi kun hotkii jälkeisiä niin voi syödä napanuoran liian lyhyeksi, eräällä tuttavaperheellä juuri kuoli pentu kun emo söi koko napanuoran ja vauveli valui kuiviin ennen kuin klinikalle sen kanssa ehtivät... Mutta kunhan on itse tarkkana ja avustaa niin hyvin se menee. Tsempit! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti hei pointista, samaa oon kuullu kanssa noitten sikiöpussien suhteen että pittää tosiaan vahtia että emä auttaa pennun ulos pussista. Jos ei, niin ihminen auttaa :) Toi napanuorajuttu oli uudempi tieto, kuulemma nätisti napsauttavat poikki mutta pittää vahtia tuossakkii jutussa :)

      Poista
  7. Uiiiih, nyt ollaan ihan aikuisten oikeesti jännän äärellä!!:))) Hengessä mukana!!! <3 -Anne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin ollaan xD Mua kieltämättä aina vähän pelottaa näin aamuisin mennä kotiin, kun eihä sitä tiijä vaikka Iita olis synnyttänyt kimin heräämättä :D mutta jospa nyt ei kuiteskaan :)

      Poista
  8. Hei ihana juttu toivottavasti kaikki menee hyvin! :) Meijän koira synnytti kesällä niin se meni sinä päivänä ennen synnytystä leikimökin alla sen omaan kaivamaan pesään :D Luuli että siellä pitää synnyttää! :) Mut saatii se kyllä sisälle pentulaatikkoon synnyttää :D Tuli 10 saksanpaimenkoira pentua mutta valitettavasti yks menehtyi mahassa ):

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ne on jänniä nuo nartut, kun ne haketuu johonkin koloon tai jonkun alle. Mun entinen koira hautautui kantokasan alle ja nyt iita eilen meni koppiinsa eikä olis millään malttanu tulla sieltä ulos :S olis varmaan halunnut sinne pesää tehhä ja synnyttää :) No huh, onpa ollu teillä iso pentukatras siellä ! <3 Sakemannit on kyllä huippuja, mun serkulla on kaksi <3

      Poista
  9. elä romaha! :D kyl siu ukko ja koira osaa hoitaa hommat!! tosiaan siis toivotaan että kaikki menee hyvin ja pienokaiset pääsee terveinä maailmaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IHANA! <3 Oot oikkeessa, Kyl miun ukko ossaa hommat hoitaa :) mä sille laitan sitte pasta karponaaraa ruuaksi ku sillä on liaasta valvomisesta hillitön kanuuna ;DDD

      Poista
  10. Voi että! On kyllä pakko päästä käymään teillä nuuhkuttelemassa pentuja kunhan syntyvät maailmaan ja vähän vahvistuvat!! <3 Kyllä Iita ja Kimi hoitaa homman, vaikka olishan se ihana jos saisit olla silloin kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tulukeeha ihmeessä <3 epäilen vahvasti että meillä saattaa ollakin aikamoinen trafiikki kuha laspet vähän kasvaa :D toivon mukaan nyt ekaks kuitennii selvitään synnytyksestä hyvin :)

      Poista
  11. Tälläkin lukijalla on nyt ihan perhosia vatsassa sinun puolestasi! Aika jännittävää on noiden koiravauvojenkin maailmaan tulo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun on kanssaeläjiä ja jännääjiä ! Mä niin rakastan teitä rakkaat lukijat! <3

      Poista
  12. Hahah luin eka ton otsikon nopeesti et 60 vuotta :D

    VastaaPoista
  13. Mulla mäyräkoiran masussa oli kauhia myllerrys menossa aina loppuajasta :) sitä oli niin vinha katella ja tunnustella kun 4 muksua vähän joka puolella myllersivät <3 mulla ei myöskään koiralla lämpöjen tarkkailu ollu mistään kotosin. Heitteli miten sattu eikä tosiaankaan menny oppikirjan mukaan se millon pitäs synnytys alkaa lämpöjen osilta. Eka muksu käytiinki "synnärillä" lekurissa pungertamassa ja loput kotona. Aika menee nopsaa, nauti pennuista!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. se oli kyllä ihana tunne kun vaavit potki masussa :) Pennut syntyivät eilen, 1 narttu ja 6 urosta <3 Mamma voipi hyvin ja vauvat oikein touhukkaita pikku möngertäjiä :)

      Poista
    2. Voi ei ihanaa!!!! Onneksi olkoon! <3 odotan innolla roppakaupalla kuvia! <3

      Poista
    3. eiikä! :') iiiisot onnittelut!! minäkin odotan innolla kuvia pikku söpöläisistä! btw, meidän terrieri oli ainut narttu pentueessaan. :) tuli vaan mieleen :D

      Poista
    4. Kiitos paljon onnitteluista! väsään pian paremman postauksen, kunhan pääsen kotikoneelle kuvien pariin! <3

      Poista