tiistai 17. joulukuuta 2013

HAASTE HEVOSENOMISTAJILLE !

Kiitoksia ystävälleni Lauralle, joka heitti minulle tämän kivan haasteen!

"Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut."


Kerro hevosestasi:  rotu, taso ja  hieman luonnetta

Cuzco:

Vuonna 1995 syntynyt suomenhevosori Jämerin ja lämminverisen ravihevostamma Modesty Dreamin salamarakkauden vahinkolapsonen. Mustaruunikko ilman merkkejä, korkeutta 160 cm  ja ehkä pari senttiä päälle.

Kusko on työskennellyt valtaosan elämästään terapiaratsuna  ja tuntipollena, ja tallin toiminnan päätyttyä ostin ruunan marraskuussa 2009 harrastepollekseni.  Ensimmäinen hevoseni ja suuri rakkauteni on ollut minulla  nyt 4 vuotta lähinnä maastopuksuna ja turistiaasina. Ja toki joskus myös koulukaakkina.   Tasoa ei ole koskaan todistettu millään tavalla, mutta uskaltaisin varovasti väläyttää, että hevonen on helppo B  ja osaa myös avoja/sulkuja,  väistöt käynnissä ja ravissa sekä käännökset.  Nämä toki osaavan ratsastajan alla. Nykyään kuitenkin "Vusen"  päätehtävä on tehdä säännöllisesti kevyitä maastolenkkejä vuokralaisten kanssa,  pienimuotoisia tunteja  sekä mamman kanssa vetreenä pitäviä kevyitä koulutreenejä.

Kuskolla on omintakeinen luonne. Se voi päivästä riippuen olla hyvin vanha suomenhevosruuna ja taas sitten välillä kuumaverinen valioyksilö.  Usein sen naamasta näkee, mikä on hänen mielentilansa ja ennen kaikkea motivaationsa työntekoon.  Kusko tulee äreäksi liikuttamattomuudesta ja nauttii erityisesti ilman satulaa köpöttelystä.   Ratsastaessa Vuse on nöyrä ja antaa paljon ratsastajalle anteeksi,  mutta tallilla osaa olla todella rasittava ja tarvitsee siellä määrätietoisuutta ja topakan asenteen, jottei polle pääse sikailemaan. Kuskon paheita tallilla on näykkiminen ja joskus jalalla takominen. Osaa kokeilla ihmisen luonnetta ja sitä, mitä valtuuksia hänelle mahdollisesti annetaan. Kuskoon on kuitenkin kaikesta huolimatta helppo rakastua.



 Karisma Boss:

Amerikan lv-tamma s. 2001,  tuotu suomeen ruotsista vuonna 2006. Kehnon raviuran jälkeen ollut siitostammana ensimmäiset vuotensa suomessa  ja sitten kärryttely / köpöttely /  pullaheppana  vuoteen  2010.  Minun omistuksessa 8.7.2010 lähtien ja siitä lähtien opetellut ratsun saloja.   Mustanruunikko ilman merkkejä ja korkeutta 155 cm.

Tasosta uskallan sen verran sanoa, että tamma on ehkä helpon B:n kantturoilla tällä hetkellä. Lisäksi opetellaan samoja asioita, mita Vuse osaa eli käännökset, avot/ sulut  ja väistöt.  Kuskoon verrattuna Karisma on kyllä ryhdikkäämpi ratsastettava.  Esteitä en ole pahemmin mennyt ihan jo oman innostukseni/taidon puuttuessa ja myös siksi, että haluan perusratsastuksen kuntoon ennen haasteiden lisäämistä. Mutta  pääosin koulutustilanne alkaa olla sellainen, että kohta voisimme niitä ajatellakin :)

Luonteeltaan tamma on välillä hyvinkin haastava.  Se on äärimmäisen herkkä, energinen ja tammamainen. Tarvitsee ehdottomasti säännöllistä liikutusta ja ajatustyötä, jotta sen pää pysyisi suht selvänä.  Osaa olla päivistä riippuen todella haastava ratsastettava ja joskus sitten oikea mussukka.  Maastovarma se ei täysin ole, mutta ihan kiltisti se sielläkin osaa olla.  On todella kilpailuhenkinen ja herkästi provosoituva.  Todella fiksu, oppii sekä hyvät että huonot asiat salamannopeasti,  kokeilee ratsastajaansa eikä anna mitään ilmaiseksi.  Kaikesta monimutkaisuudestaan huolimatta valloittava persoona ja minulle luotu hevonen.


Hevoset vai ponit?  Miksi ? 

No hevoset, ihan jo olosuhteiden pakosta :D  En ole ponikokoinen vaikka kaikki pienet kaviokkaat saavat sydämeni pakahtumaan !  Tykkään myös ponien joskus hieman kenkkumaisesta luonteesta, useammilla rakastamillani poneilla on pilkettä silmäkulmassa.  Mutta,  koska tosiaan minulla on tätä elopainoa mukavasti,  joudun valitsemaan hevoset.  Sellainen 165 cm korkea olisi minulle sopivin vaihtoehto. 

Ensimmäinen hevonen / poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän ? 

Rakkaani Reiska,  oikealta nimeltään Torpan Tykki.   148 cm korkea suokkiruuna, joka on mieheni serkun/ ystäväni Annikan omistama suloinen ruutitynnyri.   Reiska oli hoitohevoseni vuosina 2008-2010. Reiska herätti minussa monenlaisia tunteita harmaista hiuksista ja sydämen rakkaudesta pakahtumiseen. Huolta ja itkua, kun taluttelin epätoivoisesti sen ähkyä pois aikoinaan ja helpottumisen kun ähky purkautui pois.  Parasta Reiskan kanssa oli pitkät maastolenkit ilman satulaa kuutamon loisteessa tai viilettää pellolla tukka hulmuten
 <3



Kumpi parempi, kengätön vai kengällinen ? Hevosesi kenkien koko ? (jos on kengässä ) 

Ihanteellistahan olisi, että hepot saisivat olla kengättä, satulatta ja kuolaimetta.  Ihana olisi mennä pitkin mehtiä ilman mitään ylimääräistä härpäkettä, itsekin mielellään ihan alasti ;DDD  hheheheh !  Mutta se ei kyllä ole täällä meilläpäin täysin mahdollista, tai no kyllä - ainakin osittain.  Kengätönkin kavio pitää pakkalumessa ihan hyvin,  mutta tilanteen muuttuessa se ei ole hirmuisen turvallista. Nyt ainakaan, kun katsoo ulos ikkunasta.  Tietysti myös kavioaineksen laatu ja muutenkin liikutuspohjan kunto ratkaisee paljon.   Meille kengät on todella tärkeät ihan jo sen vuoksi, että tarvitsemme niitä pysyäksemme pystyssä, ainakin näin talvisin.  Karisman kenkien koko on 1  ja Kuskolla 2.  Joskus Kusko on tarvinnut 3 etukavioihinsa.

Klippaus: Puolesta vai vastaan ? 

En kumpaakaan.  Mutta jos pitäsi valita, niin ehkä millin verran vastaan. Minusta hevonen on hyvä pitää luonnollisessa karvassaan, joka suojaa sitä talvella.  Mutta se varmasti pätee täällä maalla ja alkeellisimmissa olosuhteissa paremmin, joissa hevoset yleensä tarhaavat paljon pidempiä aikoija - kuin isommilla talleilla, joissa osa hevosista otetaan sisälle jo iltapäivällä.   Itse puhun pitkään tarhaamisen puolesta ja pidänkin hevosiani ulkona yömyöhälle asti, jos olen itse valveilla. Ihan jo senkin vuoksi, ettei hevosemme todellakaan viihdy karsinoissan yli puolta vuorokautta, vaan tallissa oleiluajaksi riittää varsin hyvin 6-10 tuntia.  Ymmärrän kuitenkin päivittäin runsaasti hikoavien urheiluhevosten klippaamisen enemmän kun hyvin,   ja usein ne sitten hyvin tehokkaasti loimitetaan myös. 

Tarhaavatko hevosesi yksin vai laumassa? Miksi ?

Luonnollisesti yhdessä!   Mieluiten toki isommassakin laumassa, mutta meillä on tällähetkellä vain kaksi hevosta, joten kahdestaan oleilevat.  Hevonen on laumaeläin, se on yksinkertaisin syy.  Joskus toki on tapauksia, jotka pitää mm. turvallisuussyistä tarhata yksinään, mutta mieluiten niin että sillä on näköyhteys lajutovereihinsa tai turvallinen kontaktimahdollisuus.      Omien hevosteni kohdalla olen joksus ajatellut eristämistä hetkeksi, kun Karisma kiimoissaan joskus kiusaa sekä pompottelee vanhaa poikaystäväänsä niin että itsellä alkaa ottaa aivoon.  Kuitenkin tiedän, että enemmän ahdistusta minä rupsulle sillä erottamisella aiheuttaisin, kuin mitä Kaama nyt näykkimisillään ja kävelyttämisellään aiheuttaa.


Ratkaiseeko hevosessa enemmän sen luonne vaiko ulkonäkö (kuten väri) ?

Ehkä aiemmin ulkonäkö oli tärkeää, mutta nykyään persoona ja ehkä  kaikista eniten se ratsastettavuus ratkaisee.  Molemmat hevoseni olen valinnut persoonan ensivaikutelman perusteella, molemmilla pilkettä silmäkulmassa ja näkee. että ne miettii paljon. Itse kiinnitän hevosen silmiin ja kasvonpiirteisiin eniten huomiota.  Molemmat hevoseni ovat tavallisia ja ehkä jonkun mielestä tylsiä mustaruunikoita, mutta niillä on todella kauniit päät. Ja  luonnetta vaikka muille jakaa!

Millainen on hyvä hevosblogi?  

Realistinen ennen kaikkea !  Ei pilvilinnoja, ei turhia kuvitelmia vaan raakaa realismia !  Ei pelkkää onnistumista, vaan myös vastoinkäymisiä ja niitä ratsukon puutteita.  Peiliin katsomista ja itsearviointia.  Ei  jatkuvaa hehkutusta, että hevoseni on maailman kaunein, osaavin ja paras hevonen maanpäällä, koska jos se ei ole voittanut jotain grand prixiä tai ees jotain pyhää yrjöä - niin tuskin se mitään tuota maailman.... edellä mainutta on :D   En sano tätä millään pahalla, sillä hehkutukset lähinnä huvittaa ja aiheuttaa minussa lämmintä sympatiaa -   enkä todellakaan katso pahalla sellaisia jotka haluavat heppaansa hehkuttaa.  Mutta itselläni ei ole tapana hehkuttaa elukoitani liiaksi sillä vaikka ne olisi mulle ihan kivoja ja nättejä niin ei ne mitään maailmat parhaimpia ole :D  eli yksinkertaisesti, realismia kiitos :) Toinen asia, mikä joskus mua huvittaa on yltiömaterialismi!  Kingslandin alkkarit ja sukat tai 500euron saappaat eivät tee ihmisestä  tasokasta ratsastajaa, vaan raaka työ!  Sori kun olin vähän kärkäs tässä vastauksessa mutta näin mie asian koen :)

Pahin tippumisesi ? 

Hetkinen... Tais olla putoaminen ystäväni lv-tammalta Suezilta,  sillon murtui häntäluu.

 

Kuinka monta loimea hevosesi omistaa ? 

Molemmilla on fullneck fleeceloimet, vuorelliset sadeloimet, kevyttoppikset, highneck toppaloimet  ja heijastinloimet.  Karismalle taitaa olla vielä kaapin perällä sellainen villainen ratsastusloimi.

Kuinka usein hevosesi liikkuu ? 

4-6 kertaa viikossa, useimmiten viisi kertaa.   Usein yksi liikutuskerta viikossa on juoksuttelua / maastakäsittelyä.  Välissä on myös kevyitä päiviä, jolloin lenkit ovat käynti / ravipainotteisia maastolenkkejä tai ilman satulaa köpöttelyä.   Kunnon treenejä (koulu) Karismalla on 2-3 kertaa viikossa , Kuskolla 1-2. Toki viikot vaihtelevat paljon kävijöistä ja omista menoista riippuen. Ollaan harrastelijoita, emme toteuta mitään pilkuntarkkaa treeniohjelmaa.  Mulle kuitenkin on tärkeintä, että hepat liikkuu säännöllisesti,  hikitreenien seuraavana päivänä palautellaan kevyemmin  ja venyttelut suoritetaan vähintään 3 kertaa viikossa.

Oletko varovainen ja "uhkarohkea" ratsastaja? 

Mie oon kaikkien paskahousujen äiti !  :D  No ei vaiskaa.   Mutta voin kyllä myöntää, etten ole todellakaan mistään rohkeimmasta päästä. En tykkää turhista riskeistä, vaan pysyttelen mieluiten turvallisilla reiteillä.  En lähde mielelläni seikkailemaan paikkoihin, missä hevonen voi teloa itsensä tai että hevonen saattaisi vauhkoontua niin, etten kestäisi kyydissä mukana.   Mikään ei ole niin kamalaa kuin vauhkoontunut hevonen karkuteillä  liikenteen läheisyydessä. En antaisi itselleni anteeksi, jos omaa tyhmyttäni karkuuttaisin hevosen joka aiheuttaisi kolarin vaatien henkilövahinkoa tai jopa urhin. Kuitenkin, olen yrittänyt rohkaistua ja lähteä vähän pois meidän mukavuusalueelta koska jos ei ota riskejä tai enemminkin yritä mitään, tuskin koskaan oppii mitään tai kehittyy missään.    Kuitenkin tässäkin otan pienen pieniä askeleita eteenpäin.

Tietyissa asioissa osaan sitten olla myös tyhmä ja uhkarohkea, ainakin jonkun mielestä.  Ratsastelen joskus ilman kypärää,  kuolaimettomilla/riimulla  ja usein myös pidän toista hevosista käsihevosena köpöttelylenkillä mukana. 




HAASTAN SEURAAVAT BLOGIT: 

Viipin ja Viljan blogi 

http://stollejaserena.blogspot.fi/

Ninskun päiväkirja 

Olkaapas hyvä toverit, nyt eikun rustaamaan ! 


<3 Henna 

6 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta :) Teenkin sen heti, ku kerkeen. Onko tossa toisiks viimises kuvas Suezie? Tosi pitkän näkönen runko sillä, voi kuvakulmaki tietty hämätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä, kuule ilo on mun puolella ! <3 On joo Suez, mutta ei se itseasiassa ole kovin pitkärunkoinen, tuossa taitaa vaan kuvakulma ja pitkä laukka-askel tehdä siitä pitkulaisemman :)

      Poista
  2. Kiitokset haasteesta! :) Kiva haaste on ja en malta päästä kirjoittelemaan sitä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppas hyvä, hienoa että tykkäsit ja innostuit! :))

      Poista
  3. Todella upean näköinen hevonen sulla!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, onhan ne ihan kivoja polleja :))

      Poista