maanantai 25. helmikuuta 2013

Lipsahdusten ja lapsahdusten viikko

Voi voi voi!  Rupesin tuossa miettimään, mitä kaikkea sitä onkaan tullut syötyä tällä viikolla. Ruokalistassa on paljon hyvää, mutta argh! - niin paljon myös huonoa.  Jokaiselle päivälle mahtuu yksi jos toinenkin lipsahdus ja lapsahdus - mutta onneksi mittari näyttää taas pienempää lukemaa!  Olen siis tehnyt edes jotain oikein.

On siis tämänviikkoisen laihdutus-tilapäivitys-postauksen vuoro. Tässä tämänhetkinen paino ja viikon liikunnat.

Paino 86,5kg  -->  pudotusta edelliseen viikkoon 800g 
Liikunnat (vaunut siis aina mukana lenkillä )

Maanantai: vp
Tiistai :  reipastahtinen kävelylenkki 1h 20min
Keskiviikko: Kävely kylälle ja takaisin, yhteensä n. 8 km, välissä tauko kauppareissun muodossa
Torstai:  Lenkki 1h
Perjantai:  vp
Lauantai:  Lenkki 35 min, välissä hieman pientä hölkkää
Sunnuntai:  Lenkki 50min, äiti työnsi vaunuja, minä talutin Kuskoa

Nyt on siis kulunut 2 viikkoa  ja painoa pudonnut 1,5 kg . Mielestäni  pudotuksen tahti on juuri sopiva.  Olen hyvinkin tyytyväinen siihen, jos kuukaudessa lähtee parikin kiloa.  Vielä kun pääsen taas tekemään vatsoja sekä lihastreeniä salille, toivon saavani läskin tilalle ehtaa lihasta ja lisää voimaa. Minulla on niin paljon pudotettavaa, että tässä menee hetki jos toinen ennen kuin olen ihannemitoissani.



Viime viikko oli taas niin vauhdikas, että unohdin ruodussa pysymisen lukemattomia kertoja. Muutos ruokavaliossa vaatii näköjää selvää aikataulua ja huolellisuutta.   Olen niin hajamielinen, että touhuamisen ja tohottamisen keskeltä en aina muista syödä, saati sitten pitää sitä niin tärkeää juomataukoa, vaan huomasin parina iltana taas päivittäisen vesiannoksen jääneen puolitiehen, jopa vähempäänkin.   Veden juonti on erityisen tärkeää painonpudottamisen kannalta, joten se näkyi välittömästi vatsantoimintannassa, ja sitä myöten myös vaa'an lukemassa.  Tarvitsen entistä enemmän ryhdistäytymistä asioiden suhteen.

Söin myös herkkuja taas paljon herkemmin, kun kahvia tuli keiteltyä enemmän ja silloin herkästi tekee mieli sitä makeaa suupalaa. En juurikaan osaa juoda kahvia ilman sitä perinteistä suklaapalaa ( tai itseasiassa kymmentä :D ) , keksiä, tai mitään muutakaan. Mutta tästä saa syyttää vain ja ainoastaan itseään.  Olen todellinen sokeriaddiktoitunut pullahiiri, joka unohtaa niin herkästi itsekurinsa. Aivan kuin varkain, käteni kuljettaa suuhuni yhtä jos toista makeaa herkkua, mitä pöydällämme sattuu olemaan. Hyi minua!

Voi kun se lähtis sillä, millä se on tullutkin!

Olen ostanut kahvitaukoja varten proteiinipatukan, josta aina lohkaisen palan kahvihetkeä varten.  Vaikka protskupatukat ovatkin mielestäni kalliita, täytynee pitää tuosta käytännöstä kiinni. Ylimääräisen sokerin vähentäminen tuntuu jo nyt ja se saa voimaan todella hyvin, oikein puhkumaan energiaa.

Minun on selvästi rauhoitettava elämäni rytmiä ja saatava siihen entistä enemmän säännöllisyyttä.  Jokapäiväisestä liikkumisesta on ehdottomasti pidettävä kiinni,  joko itse kävellen tai sitten hevosen kanssa touhuillen.  Huomaan turhautuvani ja olevani äreä, jos en pääse lenkille.  Onni ei ole missään vaiheessa ollut syypää, sillä poika matkustaa vaunuissa oikein mielellään ja nauttii ulkoilusta. Joskus lenkki on jäänyt väliin / lyhentynyt meistä riippumattomista syistä, ja sekös välillä harmittaakin.  Mutta toki on sitä välillä pidettävä vapaapäiviäkin, jotta jaksaa säilyttää motivaation ja hyvän fiiliksen.

Loppuun pari vanhaa kuvaa "hieman" hoikemmasta Hennasta lisäämään tämän mursun motivaatiota :D 



Janne ;D

  <3 Henna

17 kommenttia:

  1. Hahhahahahaaa vähän repesin noille kuville :DDDD Siis toi missä pidät suklaalevyä kädessä ja sit toi viimenen :'D Kiitos nauruista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että ne nauratti jotakin muutakin, kuin minua ihteeni! :DDD Oleppa hyvä rakas! <3

      Poista
  2. pääset vielä tavoitteeseen, usko pois ;)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kiitti Suvi luottamuksesta, enköhän mie näin hyvän tukijoukon avulla pääse sinne joku kaunis päivä! <3

      Poista
  3. Kyllä sinä onnistut! :) Ja hiljaa hyvä tulee! Ja muista, jokainen repsahtaa joskus, kunhan makeanhimo ja syönti ei vaan jää päälle. Pala suklaata ja kakkua on ihan sallittua, kunhan se ei ole levyllinen kerrallaan. Huippuja kuvia taasen :) Reps!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos ! <3 Kyllä se tästä lähteep! Mun on niin hyvä laihduttaa kun teille saan tarinoida tästä urakasta ja saan niin hyvän tsempin päälle näistä kommenteista! :)))

      Poista
  4. Mites pöytään on löytynyt noin ihania kakkuja? Ei ihme, että on hankala vastustaa kiusausta :D Mutta hei, tsemppiä. Paljonhan sokeriippuvuus on myös tapasyömistä, ainakin mulla. Justiisa se, että kahvin kanssa on ollut tapana syödä aina jotakin.. yhtäkkiä sitä ei enää osaa kaivatakaan, tai korvaa sen sitten esimerkiksi riisikakuilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos elä muuta! Tuo vihree kaakku on kimmon serkun äidin meille ostama ja toisen tein itse sit juuri heidän vierailua varten :D

      Joo, kyllä makeensyönti on tosiaankin pinttynyt paha tapa! Ja tosiaan se pitää pikkuhiljaa kitkeä pois, kokonaan ei tarvii asioista luopua, mutta se ylenpalttinen sokerin puputtaminen on loputtava :)

      Kiitos ! <3

      Poista
  5. Voi vitsit että oon ihan koukussa tähän sun blogiin. Kiinnostusta piisaa täältä toiselta puolelta suomea asti! Ja kiitos kuuluu upean kirjoittajan! <3 Hyviä teksejä maustettuna juuri oikella huumorilla. Simply as best= kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos kovasti Jenni sinulle mahtavan tsemppaavasta palautteesta! <3 Tällaiset antaa aina mukavasti lisäenergiaa! :)))

      Poista
  6. Minä olen semmonen herkkupeppu että !! Ja kun näin nuo kuvat suklaalevystä ja kakuista niin alkoi oikeen herkkuvatsa kurnimaan (suolaiselle ja makeallehan kun on omat vatsat) :D

    Mutta sinulla on tuo laihduttaminen edistynyt tosi hyvin ! Kyllä pääset ihan varmana tavoitteeseen. :)

    Niin ja kyllä nuo sinun ruoka-annoksetkin näyttävät ihanilta ja terveellisiltä. Täytyypä itsekin joku päivä ottaa monenlaisia kasviksia samalle aterialle mukaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule naulankantaan! Mulla on kanssa ollut erilliset mahat suolaselle ja makkeelle - ja niitä on tulutkin aina täyteltyä pitkin päivää vuoronperään, vähän väliä :D

      Eeköhän tämä tästä pikkuhiljaa etene, mielenkiinnolla ja vimmatulla innolla eteenpäin ! :)) Edistys tuntuu aina tosi hyvältä ja terveellinen ruoka tuntuu nyt jo kehossa :)

      Suosittelen lämpimästi runsasta kasvisvalikoimaa, värikäs ruoka mun mielestä maistuukin paljon paremmalta. Harmi toisaalta, kun vihannekset ovat kylläkin aika kalliita :/

      Poista
  7. Sattuisitko löytämään käsiisi Patrik Borgin kirjaa, olikohan tie kevyeen oloon tai jotai sinnepäin? Luin sen ja sain todellisia ahaa-elämyksiä nimenomaan pysyvästä painonhallinnasta, ateriarytmeistä ym. Tosi mielenkiintoinen! Mulla ei oo kun pari kiloo ylimääräistä mut aattelin kirjan ohjeilla järkeistää syömistäni ja koittaa saada lisää energiaa elämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliskohan semmoista kirjastossa ? Kuulostaapa mielenkiintoiselta ja mulle kyllä tekis ihan kunnon info terää! :) Olen kyllä huono lukemaan kirjoja, mutta kaikki sellainen just siihen hetkeen hyödyllinen aina kiinnostaa! :)

      Kiitos hei paljon vinkistä sulle ja tsemppiä sullekin parin kilon karismiseen! <3

      Poista
  8. Hei paljon tsemppiä projektiin! Hienosti on nyt jo tullut tulosta :) Ihailen hirmuisesti asennettasi, niin tähän asiaan kuin elämään yleensäkin. Sinusta huokuu lämpö ja välittäminen ihan näin ruudunkin läpi! Se kertoo siitä että kunnioitat myös itseäsi, koska vain tasapainoinen ja itsestään huolehtiva ihminen voi pitää hyvää huolta muista.

    Haluaisin jakaa tähän oman ajatukseni, joka ei koske niinkään itse laihduttamista, vaan nimenomaan kokonaisvaltaista itsensä hyväksymistä. Itse olin pullea lapsi, teininä sairastuin syömishäiriöön ja lopulta opin hyväksymään itseni. Tajusin että riitän kaikille muille juuri tällaisena, miksi en siis itsellenikin. Yksinkertaista, mutta vaikeaa ja kivuliasta.
    Jos katsoo itseään peilistä ja ajattelee "olen ruma ja lihava, minun on pakko muuttua" niin metsään menee. Itseinho on maailman huonoin motivaattori ja lymyilee odottamassa epäonnistumisia.

    Jos siis yhden vinkin saan antaa, on se tämä: laihdun, liikun ja syön terveellisesti koska arvostan ja välitän itsestäni, ja haluan pitää itsestäni hyvää huolta.
    Mielestäni olet tämän jo sisäistänyt ja siksi tiedän että onnistut <3 Olen iloinen että kirjoitat tätä blogia ja toimit samalla esikuvana ihmisestä jolla on terve suhde itseensä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis aivan mahtavan upea kommentti, johon ei voi listä muuta kuin AAMEN!

      Kiitos miljoonasti,kun jaoit superhienoja ajatuksia ja tämä kommentti toimikoon mahtavana tsemppinä meille kaikille! Iso halaus! <3

      Poista