Kuulumisia ja erakoitumis-suunnitelmia

 

Hepskukkuu!   Täällä kirjoittelee 5 yötä valvonut ja nuutunut, mutta samalla iloinen yökyöpeli ! Vielä olis kaksi yötä puuhastelua hoivakodilla ja sitten olis taas vapaaviikon vuoro !

Tää yöviikko on mennyt tosi hyvin nukkumisen suhteen.  Toki paremminkin olisi voinut mennä, mutta silti mulla on tosi hyvä olo sitä myöten kun untakin olen saanut hieman paremmin.  Kotona hommat on rullanneet mukavasti ja pentujen luovutuskin on toistaiseksi ohi. Siitäpä voisin kirjoittaa hieman tähän alkuun.

Perjantaina Hiski muutti isänsä Topin luokse aloittelemaan elämää uudessa kodissa. Kaikki oli mennyt tosi hyvin ja pentu on ollut oikein reipas.  Ja mikä hienointa,  minä en itkenyt pennun lähtiessä !  Olen ylpeä itestäni, suuri saavutus minulle :D  Ehkä tilannetta helpotti se, että koira muutti naapuripitäjään ja minulla on mahdollisuus nähdä pentua jatkossakin <3



Lauantaina lähti sitten 3 muuta pentusta reissun päälle.  Silloin en säästynyt itkuilta, vaan itkin kahden pennun lähdön jälkeen. Onneksi kuitenkin onnistuin pidättelemään itkua vielä ostajien ollessa paikalla.  Yhdellä kerralla päätin ajatella, että ihmisten mukaan lähtisi vain "kahvipaketti", enkä katsonut perään - ja se toimi! :D  Harmi, kun en tajunnut tehdä tuollaisia mentaaliharjoituksia kaikkien kohdalla!  On oikeasti hurjan rankkaa luopua noista söpöliineistä ja kokea se eron hetki. Sen tajuaa vasta sitten, kun sen henkilökohtaisesti kokee. Ne tuntuu niin omilta lapsilta.  Nytkin tulee itku väkisillä, kun kuva loittonevan auton ikkunasta kurkkivasta pennusta piirtyy ajatuksen voimasta jälleen mieleeni. Onneksi kaikkien pentujen perheet ovat aivan mahtavia,  olen niin onnellinen että omistaja-ehdokkaitten valinnat osuivat nappiin. Tarkoitus on pitää yhteyttä jatkossakin, mikä huojentaa mieltä - ei tarvitse kokonaan erota.   Meillä on nyt siis enää myytävistä pennuista paikalla Läsö,  joka lähtee 16. päivä.  Sittenpä ollaankin ihan omalla porukalla. Kerttu ja Läso ovat olleet vähän ihmeissään ja hieman jopa turvattoman oloisia jäädessään kahdestaan, mutta kuitenkin iloisesti leikkineet keskenään ja hakeutuvat meidän ihmisten luokse. Iidakin on ollut jäljelle jääneiden pentujensa perään enemmän, kun yhtäkkiä seitsemän pennun sijaan hänellä on vain kaksi vahdittavanaan.  

Vili oli yksi lauantaina lähteneistä pennuista <3

Iidalla aikamoinen porukka hoidettavanaan :)

Meidän Kerttuli <3

Meillä Läsö, oikealta nimeltään kuitenkin siis Jeppe

Mutta muihin tunnelmiin:

Olen huomannut itsessäni ilmiön :  kehittänyt vapaaviikoista itselleni jonkinlaisen mörön.  Ne ovat sellaisia "sulla on nyt viikko aikaa suorittaa kaikki mahdolliset rästihommat ennen seuraavaa työviikkoa"   - viikkoja, joitten seurauksena en nuku enkä syö.  Heilun vaan ku hullu ja meinaan pyörtyillä.   Paino nousee stressitason kohoamisen mukana. Voiko enää ihminen olla sairaampi ? Musta tuntuu nykyään, että työviikot on mulle paljon helpompia.  Sitä kai antaa itselleen luvan helpommin levätä yövuorojen takia.  Ja huomaan olevani silloin huomattavasti rentoutuneempi ja iloisempi. Tai sit se on vaan tämä mun huikee työpaikka, vanhukset ja työkaverit. En kyllästy ylistämään niitä <3

Mie aina lupailen työviikolla itselleni, että seuraavalla vapailla relaan ja otan iisisti.  Toki teen hommia, mutta rauhotun ja anna aikaa itselleni.  Ja paskat - pieleen on mennyt joka ikinen kerta !   Vapaaviikot menee kamalassa aikataulussa hyppiessä sinne sun tänne ja usein olen hyvinhyvin ahdistunut. Unohtelen ja möhlin asioita, koska minuutit menevät vuorokaudassa niin tarkalleen ja koko ajan on juostava.  Olen ihmisenä sellainen, että jos mun aikataulut kusee ylimääräisten juttujen vuoksi, en siltikään anna periksi päivän töitten suhteen - vaan korvaan kaiken tekemällä kotitöitä itku kurkussa vaikka keskellä yötä. Päivän tavoite on saavutettava hinnalla millä hyvänsä. Huhhuh miten typerä eukko.  Ei se oo mikään ihme jos paino ei laske tai sydän tykyttelee ylimääräisiään.

Olenkin tämän seurauksena päättänyt pitää ensi viikolla "Erakko-viikon".  Tai ainakin jotain sen tapaista.  Tämä tarkoittaa sitä, että tietoisesti haluan olla vähän enemmän yksin ja keskittyä itseeni.   Pidän hiljaiseloa kaikinpuolin.  Teen yleishyödyllisiä juttuja kotona, mutta nautin myös elämästä.  Syön säännöllisemmin, vietän aikaa Onnin kanssa ja kuntoilen.  Nautin luonnosta.  Ystäviä toki näen jos aikaa jää, mutten ala aikatauluttamaan elämääni tai ottamaan mistään ylimääräisesti stressiä. Tämä ei ole mitään henkilökohtaista kenellekään, tahdon vaan nyt hieman ajatella itseäni - toivon siis ettei kukaan loukkaannu tästä vaan ymmärtää minun tilannetta.  Heppojen vuokralaiset pitävät heppavapaata, joten liikuttelen niitä yksikseni enemmän ja annan niille myös pienen loman. Ystäväni ilmottautui vapaaehtoiseksi paskanlappajaksi keskiviikoksi, joten silloin käydään röpsöttelemässä hevosten kanssa ja siivotaan tarhasta talven lantoja pois.  Kottikärrysaldo on vasta säälittävät 30, joten vielä olis paaaaaljon siivottavaa.  Viikonlopuksi ollaan ajateltu perhe-päiviä, jolloin tehdään jotain mukavaa pelkästään Kimmon ja Onnin kanssa.  Minun väsymykseni usein heijastuu meidän parisuhteeseen, joten nyt pitää elvytellä sitäkin horroksesta näin kevään korvella <3

Kuva viime viikolta kun käytiin Vusen kanssa romanttisella lenkillä metsässä <3 Nii ja Vusellahan oli eilen synttärit - mörssärssön on 19-vuotias <3

Mulla on aika hyvä  ja toiveikas tunne tulevan viikon suhteen, ja toivon että suunnitelmani toteutuu ja olisin astetta latautuneempi ihminen. Mä en useinkaan tunnista itseäni enää vapaaviikon uuvutuksen keskeltä, joten tällainen "etsin itseäni"-viikko tulee tarpeeseen.  Jos hyvä fiilis jatkuu, jaksan paljon tehdä kaikkea kivaa kotona ja toivon mukaan hankkia myös postausmateriaalia tulevia postauksia varten! Ensi viikko on siis myös blogin suhteen hyvin todennäköisesti  hiljainen,  mutta toivon mukaan korvaan sen sitten seuraavalla viikolla teille jotenkin! Mie nyt heittäydyn viikoksi vapaalle ja toivon mukaan seuraavalle viikolle on luvassa muunmuassa läskipostausta pitkästä aikaa sekä hevosmatskua!

Onko teillä ollut samanlaista joskus teidän elämässänne ?  Uuvutteko ja stressaannutteko helposti ? Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ! <3

<3 Henna