sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Vain hetki sitten me kohdattiin
Minua myös tarvitsit niin
Ja suruisasti sinä katsoit vain mua
Ja huomasin, tarvitsin myös sua

Mä muistan, kuinka aina leikittiin
Sadesäät, yhdessä niin
Takan luona, sylityksin
Ja huomaan nyt, me oomme yksin.

Nyt näkemiin, oi kulta.
Hyvästi, kai iäksi.
Ja kaunis muisto aina
se on, mun syömmessäin.

 Heippa äitin rakas. Olet aina muistoissani.

<3 Henna

7 kommenttia:

  1. Minä uskon että eläimet pääsee taivaaseen, juoksemaan terveinä ja leikkimään toistensa kanssa, nauttimaan kaikesta siitä mistä täälläkin tykkäsivät. Nämä päätökset on meille niin järjettömän raskaita...kuitenkin kaikella rakkaudella ja toisen hyvää ajatellen. Älä epäile päätöstä. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) onneksi doorista ei jouduttu lopettamaan , vaan se pääsi uuteen, hyvään kotiin :) se pääsi sellaiseen kotiin, missdä sille on enemmön aikaa ja se pääseen enemmän metsälle, kuin meidän kanssa :)

      Poista
  2. Hei mahtavaa :) Iloisia ja hyviä vuosia Doorikselle paljonpaljon!

    VastaaPoista