sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Pohdinta-täyteinen viikonloppu kera unelman rakentamisen

Viikonloppu alkaa olla ohitse ja  pitkän pitkästä lomastani pyörähtää kohta viimeinen viikko käyntiin. Minulla alkaa olla jo aikamoinen ikävä työni pariin, etenkin hoivakodin asukkaita ja mahtavia työkavereitani on ihana nähdä pitkästä aikaa.  Ikävöin myös unettomia öitä, yksinäistä hiljaisuutta ja sen myötä syntyvää voimakasta henkevää pohdiskelua sieluni syövereissä.  Tosin, aina en ole pohdiskeluissani tullut mitä parhaimpiin johtopäätöksiin, koska "järkeilyn" lisäksi mielikuvitukseni alkaa laukkailla aikamoista kiitoa ja silloin saatan kuin varkain tuottaa päässäni sellaista draamaa, että oksat pois. Onneksi vain murto-osan ajatuksistani kuitenkin julkaisen,  yleensä ne järkevät pohdinnat. 

Olen viime päivinä ollut todella vähän tietokoneen ääressä ja sitä myöten huomannut,  miten yksinkertaisempaa elämä on, kun ihminen ei ime netistä tai muutenkaan sosiaalisen median kautta mitään ylimääräistä hössötys- sisältöä ja turhia vaikutteita elämäänsä.  Ihminen saa enemmän aikaiseksi ja muutenkin mieli on kevyempi, ainakin itseni kohdalla.  Tätä ajatellessani olin jopa hetken sitä mieltä, että poistan facebook-profiilini ja lopetan blogini kirjoittamisen. Keskityn paremmin omaan elämääni ja kirjoitan tuntemuksia salaisemmin tai luon uuden blogin sekä joka on nähtävissä vain rekisteröityneille käyttäjille, jotta tuntisin lukijani paremmin.  Myös facebookissa pitäisin vain tietyt henkilöt kavereinani uudessa profiilissani.



Ehkä tämä ajatus myös siksi, että olen kuullut huhuja, että blogini kirjoituksia ja muutenkin asioitani puidaan yleisemmin muualla ja nyt en tarkoita nettimaailmaa. Tunnen monia, jotka käyvät katsomassa blogiani useamman kerran vuorokaudessa odottaen, olenko kirjoittanut mitään.  Kuitenkaan muutama näistä ihmisistä eivät juurikaan minulle palautetta anna henkilökohtaisesti, vaan sitä sitten puidaan muissa keskusteluissa jopa hieman vääristellen asioita, joista olenkin osan saanut kautta rantain kuulla korvilleni.  Se on jännä, miten seinillä ja jopa metsän puillakin on korvat.  Mutta sinänsä minua ei asia haittaa, lähinnä huvittaa.  Toisaalta, kun kuulen keskusteluista, tekisi mieli poistaa koko blogi, etteivät nämä selän takana vatvojat pääsisi mässäilemään minun elämälläni.   En nyt kuitenkaan toistaiseksi häiriinny muutaman ihmisen no-life vatvomisesta niin, että minun pitäisi poistaa julkinen päiväkirjani täältä.  Olen kuitenkin halunnut jakaa syviä tuntemuksiani täällä yleisesti myös siksi, että siitä olisi jollekin apua. Mutta en tiedä, onko tästä enää siihen.

Tiedän,  olen itse varmasti syyllinen siihen, että herätän erilaisia tuntemuksia. Olen joskus todella jääräpäinen, tempperamenttinen ja suorapuheinen, joka kertoo mielipiteensä turhankin napakasti ollen välillä ehkä epäkohteliaan oloinen. Mutta minä en taas mahda sille mitään, jos joillekin suora ja rehellinen puhe on liikaa. Toki en minäkään kaikkia mielipiteitäni lauo suustani ulos, ja ihan vain siksi, etten loukkaa muita.  Jos ihmiset oikeasti tietäisivät, mitä100 % rehellisesti ajattelen -  tämä nykyinen tapani kommunikoida on kuin silittelelyä höyhenellä heidän kasvojaan.

Mutta teidän lukijoiden palaute on minulle tärkeää!  Mitä voisin tehdä paremmin, vai onko mitään järkeä pitää tätä puljua pystyssä ?  Uskallan odottaa anonyymeiltä jotain shaibaa, koska useimmiten ne juuri laittavat jotain, eivätkä kuitenkaan uskalla seisoa sanojensa takana edes perään kirjoitetun nimen muodossa.  Minulle anonyymit, jotka tulevat tänne vaan heittelemään epämääräisiä kommenttejaan  - ovat turhia. Mielummin muutama hyvä lukija, kuin sata huonoa :)   Kuitenkin, olen sallinut anonyymien kommentoinnin, koska myös heidänkin seassaan on mukavia ja tosi asiallisia henkilöitä, joilta saa sopivaa palautetta ja ihan kivoja kysymyksiäkin, joihin on mukava vastailla :)   Kuitenkin,  itse henkilökohtaisesti haluaisin seistä sanojeni takana ja laittaa edes nimeni perään. se kun ei maksa kenellekkään mitään.   Jos kerran rekisteröityminen on niin hankalaa, mitä se ei todellakaan ole :)  Mutta siis, jokatapauksessa, jokaisen oma asiahan se on :) 

Olenkohan puhunut taas liikaa, hyvin luultavasti! :D  Ennen kuin häivyn koneelta ja lähden ystäväni vanhempien ranta-saunalle saunomaan, laitan muutamia kuvia viikonlopusta!   Kenttä-unelmani edistyy pikkuhiljaa, vaikka matkaa lopulliseen tulokseen on hurjasti.  Ja rahaakin tulee kulumaan kiitettävästi.  Isäni ja äitini olivat viikonlopun käymässä meillä kera Mauno-kissansa. Isäni toi meille kaivinkoneensa ja muokkasi maata kahden päivän ajan kenttäalueella.  Iso työ siinä on, kun alue on hyvin haastava muokattava ja alueelle kentän tekeminen vaatii paljon maita ja tehokasta ojitusta.   Mutta luotan isäni taitoon ja siihen, että saamme siihen ihan ok:sti toimivan kentän.  Mitään valtavan isoa siihen ei saada mahtumaan, mutta uskon, että perus harrastekenttänä se tulee toimimaan mukavasti.  Eniten minua stressaa se, tuleeko kentästä sopivan pehmeä muttei kuitenkaan liian,  ja että läpäiseekö se tarpeeksi tehokkaasti vettä. Mutta eiköhän tuo selviä ja kentästä tule ihan hyvä, kun ottaa asioista selvää eikä hosu liikaa. Kentällä kun ei ole mikään tulipalo-kiire, kunhan nyt syksyn loppuessa olisi valmis. Olen todella kiitollinen ystävälleni, joka lahjoitti ison määrän louhosta kenttää varten ja lisäksi ihanaa isääni, joka tuli minua auttamaan unelmani saavuttamiseksi <3

Nams :)



Mauno <3



Minun lazer-mies <3


Kyllä siihe jonnilainen läntti tullee :)

 Mutta nyt ulos uhmaamaan sadetta ja hevostelemaan!  Sitten saunomaan ja pulikoimaan kera ystävien! Kertokaa minulle, mitä mieltä olitte ajatuksistani, mistä alussa kirjoitin. Olinko ihan höperö?   Teidän lukijoiden palaute on minulle tärkeää. Haluan tietää, onko tällä mitään merkitystä?

<3 Henna






26 kommenttia:

  1. Minkäkokoinen kentästä tulee? Tuleeko siihen valaistus? Tuleeko kenttä ainoastaan sinun käyttöösi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kentän minimi-mitat ovat 20x40, eli ihan peruskentän kokoinen, mutta muutamia metrejä tulee näillä näkymin päälle per sivu. Eli ei mikään iso kenttä ole kyseessä. Pieni harrastekenttä, joka toimii lähinnä "koulu"tarkoituksessa, mutta kaipa siihen muutamia esteitäkin saa mahtumaan, kun katsoo tiet kunnolla. :) odotan itse kovasti lopputulosta ja sitä, miten toimiva kentästä tulee. asia jännittää ja jopa hieman pelottaakin :DDD

      Kentälle TOIVON MUKAAN tulee valaistus, mutta sitä emme ole vielä tarkemmin suunnitelleet. Onneksi meidän on helppo vetää sähkö tallilta kentän laitaan, joten uskon, että jossakin vaiheessa kentällemme tulee sähkö ja sitä myöten valot. Se tulisi kyllä todella tarpeeseen pimeinä talvi-iltoina, kun nukun pitkälle iltapäivään aina yövuoro-viikkoinani ja monesti "tunnit" ovat iltapäivästä / illasta.

      Kenttä tulee tietysti pääasiassa oman tallin käyttöön, eli minun ja hevosillani ratsastelijoiden. Olen saanut todella mukavan ja kiinteän porukan tallille, joille myös kentän valmistuminen on todella mukava asia ja sitä on odotettu kovasti. Toki myös muilta talleilta saa väkeä käydä kentällä ratsastamassa, kun vaan aina asiasta erikseen sovitaan. Ystäväni vaimolle olen antanut luvan käydä ratsastamassa kentällä silloin tällöin, koska ystäväni on minua niin paljon aina auttanut :)

      Poista
  2. suljettua blogia oon iteki joskus miettiny, mutta sitpä sinne ei koskaan löytäis kukaa joka oikeesti vois saada kirjotuksista jotain..jos ei kukaan suoraan häiriköi sua, tai sua ei haittaa, että kuka tahansa lukee täällä sun tekstejä, ei kai oo syytä poistaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, suljettua blogia en haluaisi tehdä, koska niin kuin sinäkin, toivon, että joku saisikin teksteistäni jotakin. lähinnä meinasin uudella blogilla sitä, että en antaisi osoitetta kelle tahansa :)

      ei kukaan minua häiriköi periaatteessa, mutta mutta... parempi olla sanomatta nyt. ;) eikä mua periaatteessa haittaa, että mun tekstejä luetaan, muutenhan en pitäisi julkista blogia :D toisaalta on ollut hauska kuulla kaikenlaisia juttuja ja johtopäätöksiä, mitä ihmiset pienessä päässänsä tekevät. ihmiset kun välillä haluavat kuulla omiaan / ymmärtää asiat väärin. :)

      mutta toisaalta, mitä sen väliä. blogillani on kasvot ja seison sanojeni takana! se ei ole minulta pois ja toisen häpeä, jos eivät kykene samaan, vaan ketkeydytään varjoihin ja sieltä sitten kuiskutellaan omia tarinoita. that´s sad.

      Poista
    2. ei, omaan blogiin saa kirjottaa ihan mitä ikinä ite haluaa, niihä joskus aikasemmin ollu puhe ;) varsinkin, jos ja kun on valmis livenäkin sanomaan samaa, suoraan, eikä piilohauku ketään.

      Poista
    3. niinpä. en sitten tiedä, olenko sortunut piilohaukkumaan ketään, kun olen tapauksista ja esimerkeistä kirjoitellut. mutta sehä on tämän blogin luonne. joskus olen ehkä erehtynyt tässäkin, mutta olen saanut pikkuhiljaa kehitettyä kirjoittamistani hienojakoisemmaksi :)

      kyllä tässä koko ajan parempaa pyritään kuitenkin ilman sitä tulosta, että blogista tulisi sievistelevä tai lattea :)

      näillä mennään, kiitos sinulle <3

      Poista
  3. Henna, et kyllä lopeta blogia!!!!!
    jokaisellahan on sananvapaus ja kuulijalla/lukijalla vastuu :D kuka nyt sitten lukee rivien välistä ja tekee omat johtopäätökset...

    Jenni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on kyllä ihan totta, että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. se on sit eri asia miten se tulkitaan :) Totta on kuitenkin myös sekin, että on aina hyvä miettiä, miten ja missä sen mielipiteensä tuo julki ja sen tiedän, että ulosannissani olisit ollut joissakin tilanteissa parantamisen varaa ja aion sitä tarkkaillakin, koska tahallisesti en halua kenenkään mieltä pahoittaa :) sinäkin kun tunnet minut sen verran hyvin niin tiedät tasan mitä tarkoitan! ;)

      Mulla on muuten hirvee ikävä töihin ja näkemään teitä kaikkia mussukoita <3

      Poista
  4. Minäkin mielelläni lukisin sun juttujas :) Rehellinen, avoin teksti herättää varmasti ajatuksia suuntaan ja toiseen, ja kiinnostaa toisin kuin tyhjä lätinä. Jatka ihmeessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitäs sinua kommentistasi! <3 sinun ja muiden ihanien, uskollisten lukijoiden vuoksi haluaisin kovasti jatkaa blogin kirjoittelua ja niin varmasti ainakin vähän aikaa vielä teen ja sitten jatkoa katsotaan :) minulla on toivon mukaan teille vielä paljon kerrottavaa :) olen saanut todella paljon kannusteita täällä sekä muualla, joka auttaa jaksamaan, kiitos siitä kuuluu myös sinulle <3

      Poista
  5. Kyllä kannattaa jatkaa blogeilua! On todella ikävää että keskustelua käydään blogin ulkopuolella, koska silloin on tietyllä tapaa vähän aseeton, kun kaikki mielipiteet ja kommentit kulkevat ihan muita kuin blogi teitä pitkin...:/ Läheisempien immeisten kesken tietysti puidaan asioita ja näinhän sen pitääkin olla koska pitää sitä live-elämääkin olla ja pohtia näitä hommia. Mutta juuri se, että jokainen ymmärtää asiat omalla tavallaan, niin kannattaisi olla tietysti varovainen, jos lähtee julistamaan kylillä. On eri asia olla jotain mieltä toisen kertomasta, kuin kertoa sitä toisen kertomaa omalla tavalla!..oliko tarpeeks vaikeesti sanottu!?:DD

    Mutta sitten myös sekin pointti, että jos sinusta itsestäsi alkaa tuntua, että blogi kaikkineen sivujuonteineen on enemmän taakka kuin kiva asia, niin silloin kannattaa miettiä jatkaakko vai ei tarkemmin. Se on hienoa, että varmasti teksteistäsi saa muutkin ajatuksia ja apua omaan tilaanteeseensa, mutta jos tämä kääntyy itseään vastaan niin siitä tulee stressitekijä, eikä semmosia turhakkeita kannattaa ottaa!:) Mutta ehdottomasti minä luen ainakkii tätä niiiiiin kauan ku sie vaan julkaset uutta matskua!;D -Anne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinpä! nämä on vähän kimurantteja juttuja. kyllähän näitä tulee pohdittua itse kunkin, mutta siitä en pidä että tietämättömät heittää omia näkökantojaan ja muuttavat ne minun suusta tulleiksi.

      blogini ei missään nimessä ole tuntunut vastukselta tai pakkopullalta, päin vastoin, rakastan tätä! mutta jos viime päiovien tuntemukset vahvistuvat ja uudistuvat jossakin vaiheessa, harkitsen jatkossa asiaa uudelleen. nuo puskissa juoruilijat ovat kaikista suurin ärsyke tässä muuten niin mukavassa harrastuksessa. mutta toisaalta se ei ole minun ongelma jos minä persoonana tai bloginkirjoittajana ahdistan jonkun mieltä niin, että minun asioita ja sanomisiani pitää vääristellä. olen katsonut kyllä peiliin ja nähnyt omat puutteeni, mutta ne eivät kuulu tähän asiaan. uskon, että useimmilla ihmisillä on yksinkertaisesti tylsää ja tyhjää sisällä. kun mikään ei vaan riitä.

      mutta nyt iloisesti vaan etiäpäin :) aion olla oma itseni nyt ja jatkossa. toki en ole täydellinen ja yritän olla parempi ihminen mutta se jolle se ei riitä, ei voi mitään :)

      kiitos sinulle ja isot ablodit uskollisimmalle lukijalleni ja muutenkin hyväksi muodostuneelle ystävälle <3

      Poista
    2. Anne vei sanat suustani. Kyllä varmasti pistää miettimään kannattaako julkisesti kirjoitella, kun juoruilijat muuttaa sanomisesi toisenlaiseksi pitkin kyliä. Yleensäkin, kyllä oma elämä on tylsää, jos pitää jonkun toisen elämää tahallaan mollata ja vääristellä! Eikö pokka kestä, että omalla nimellään esittää kommenttejaan jne. En ymmärrä! Suljetussa blogissa olisi se hyvä puoli, että tällöin tiedät kellekkä kirjoitat, mutta vastaako se sitten sitä tarkoitusta, minkä takia blogisi aikoinaan perustit?

      Ja ompa muuten ihanaa, että kenttäprojekti on käynnistynyt :) Vaikka työtä on vielä hirmuisesti, mutta nyt se on virallisesti aloitettu :) Kivaa!!

      Poista
    3. no voe kiitoksija kovasti, mutta on se niin hienoa kun tuommonen ihana persoona lähipiirissä!!<3 joten kiitos vuan itelles!:)-Anne-

      Poista
    4. Sari : näin juuri :) kyllä se pistää miettimään, kun joko kuulee itse tai saa muuta kautta kuulla, mitä puskissa kuiskutellaan. tosin, toisaalta on hyvä, että herätän ajatuksia. haluan pitää blogini avoimena juuri sen vuoksi, että minulla ei ole loppupeleissä mitään hävettävää / hävittävää ja haluaisin jakaa elämäni kokemukset muiden kanssa, jotka saattavat olla vielä eheytymisprosessissaan vaiheessa. tosin nyt en ole pitkään aikaa kirjoitellut mitään omaan itsetuntooni liittyvää, mutta sellaisien tuntemuksien rullatessa lähes päivittäin päässäni, kirjoitan taas asiaan liittyen pian postauksia.

      Ja kyllä! kenttä edistyy, tulehan sitten kokeilemaan sitä, kun se on valmis! <3 paljon on työtä ja rahareikää edessä mutta emmeköhän me selviä jollain lailla! tänään kimmo puhui asiantuntijan kanssa pitkät tovit puhelimessa ja sai hyviä neuvoja miten edetä asian kanssa :)

      Poista
  6. Kiva uusi ulkoasu!:) -Anne-

    VastaaPoista
  7. Mä ainakin ite oon aatellut siten, että kirjoitan juuri sellaisista asioista, joita voisin kasvotustenkin kertoa. Toki blogimaailmassa täytyy kuitenkin myös muistaa, että näillä postauksilla asettaa itsensä myös julkiselle arvostelulle. Mutta se on sääli, jos blogitekstien perusteella aletaan "ruotimaan". Tällöin on parempi tulla kysymään, että mitähän postauksella meinasit.. Juuri tämän takia, en jaa blogiani aktiivisesti tutuilleni.. mutta toki kaikki saa lukea, olenhan julkisella bloggauksella antanut siihen mahdollisuuden.

    Sä kirjoitat rohkeesti, aroistakin asioista. Ja se varmasti antaa myös muille (niin kuin mullekin) jotain - joten toivon, että jatkat kirjoittamista, jos se vaan susta itestäs tuntuu hyvältä. Ja myös niissä "kärkkäämmissä" postauksissa mun mielestä sä oot myös tuonut ilmi sen, että "nyt näät punaista ja saatat kirjoittaa aggressiivisemmin kuin norm.."

    Mut nii, ihana olet ja sulla on runsas lukijajoukko. Oletan, että moni on samaa mieltä siitä että jatkajatka! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas ihanan napakka kommentti, kiitos kovasti! olet siinä aivan oikeassa, että usein kirjoitankin kärkkäästi, kun nimenomaan "näen punaista", mutta niin kuin sinäkin, moni ymmärtää pointtini täysin oikein :)

      Kyllä minä jatkan, ainakin toistaiseksi. En ala lannistumaan pienistä asioista, koska lopettaessani moni saisi tahtonsa läpi - eli minut kukistettua :) sehän ei käy niin helpolla, ei enää niin kuin ennen vanhaan ;)

      kiitos sinulle <3

      Poista
  8. Mielestäni selän takana puhujia riittää tällä pienellä kylällä kirjoittipa blogia tai ei. Jupinaa ja juoruja sekä tarinoiden muunnoksia on jo pelkästään meidän pienissä hevospiireissä. Jos ei istu muottiin, poikkeeaa tavalla tai toisella, on pusikoissa kuiskimisen aihe. Jopa ns "kaverilta kaverille" menevä tieto on erilainen kuin se alkuperäinen. Itse en lukeudu näihin henkilöihin, jotka hyväksytään ilman jupinoita, mikä sikäli harmittaa, koska aitoja hetkiä tutustumiseen en ole saanut. Hevospiireissä taitaa olla kahdella sormella laskettavat ne henkilöt, jotka ovat malttaneet tutustua rauhassa ja antaneet ystävyydelle mahdollisuuden. Tiedän, muut kuiskuttelevat ja arvostelevat aiheesta kuin aiheesta, mutta tehköön niin.

    Kommentin takana seisoo Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on totta, että pienillä kyllä on aina pienet piirit ja siksi elämän ollessa turhankin yksinkertaista ja tylsää, helposti tartutaan lillukan varsiin ja uppoudutaan liikaa toisten maailmaan. Harmillista on myös se, ettei anneta edes mahdollisuutta tutustumiseen, vaan tuomitaan ulkoisen olemuksen, koulutuksen, varakkuuden, elämänkatsomuksen ym mukaan ja käyttäydytään sen mukaan sitten.

      Saan jatkuvasti kuulla siitä, että minun asioistani ja kuulumisistani udellaan, mutta kukaan ei kuitenkaan henkilökohtaisesti kysele niitä minulta, se surettaa minua, koska vastaisin mielelläni henkilökohtaisesti, sillä ei minulla ole mitään salattavaa keneltäkään :) en ole niin pelottava, mitä olen joskus saattanut olla suorasukaisuudessani. Minulla on ollut aikoinaan tuollaisia tilanteita elämässäni useinkin ja tiedän miten pahalta se tuntuu, kun ei edes haluta tutustua ja antaa mahdollisuutta. Pahalta tuntuu myös sekin, kun itse tulee vastaan, on apuna ja uhrautuu ystävyyden eteen vaikka itselläkin olisi raskasta, ja sitten ei itse välttämättä saa vastakaikua vaan lähinnä kylmää kyytiä, kun itse on heikkona ja avun tarpeessa.


      Meistä jokainen tekee omia valintojaan ja myös hevospiireissä ihmisillä on erilaisia motiiveja ja tavoitteita harrastuksensa suhteen. Jokainen valitsee oman tiensä, oli se sitten helpompi tai vaikeampi. se on sitten eria asia, toimiiko moraalisesti oikein eläimiään kohtaan. Tällä paikkakunnalla on toki myös hevosihmisiä, jotka ovat välinpitämättömyydellään ansainneet puskissa kuiskuttelun, sillä päin naamaakaan palautteen antamisen jälkeen ei parannusta tunnu tapahtuvan, vaan yleensä jopa sen rakantavankin palautteen antaja leimataan kusipääksi ja turhan pätijäksi. On olemassa tunnollisia/ huolellisia omistajia, keskiverto eli ihan normaaleja "rennosti ottajia", mutta sekaan mahtuu toki myös hällä-väliä tyyppejä. Tiedät varmasti mitä tarkoitan ;)

      Minusta jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden ja minulla on aina ovet avoinna uusille ystäville ja kahavetta keitän mielelläni ;)

      Kiitos kommentistasi ja allerkirjoituksestasi! <3

      Poista
  9. Heips! Olen jo melko kauan lukenut tätä blogiasi, mutta nyt vasta rohkaistuin kirjoittamaan sinulle jotain. On mukavaa lukea tätä sinun blogiasi, koska olen itsekin lähihoitajana vanhusten parissa, kutakuinkin samanikäinen kuin sinä ja monet ajatuksetkin ovat samanlaisia, tietysti hevoset ja eläimet ovat minunkin sydäntä lähellä. Olisi kurjaa jos piilottaisit blogin. Toivon siis, että jatkat kirjoittelua samanlaiseen tapaan, kun olet kirjoitellut. Mukavaa loppukesää sinulle ja karvakavereillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiva juttu, kun rohkenit kommentoida, et arvaakkaan mitä se merkitsee minulle, kun saan lukijoiltani kommenttia postauksiin :) Onpa kiva kuulla, että olet pitänyt blogistani ja postauksistani !

      En vielä toistaiseksi piilottele blogiani, koska pääsen tätä kautta tutustumaan ihmisiin ja vaihtelemaan tuntemuksia ja mielipiteitä puolin ja toisin. Aion kirjoitella niin pitkään, kun vaan motivaatiota kestää ja blogi pysyy eläväisenä :)

      Kiitoksia sinulle ihanasta kommentista <3

      Poista
  10. Jatka vaan Henna kirjoittelua kun sen taidon osaat :) Minulta ei niin tekstiä irtoa mutta mielelläni sitten naamakkain juttelen asioita :) Ihana tutustua sinuun ja sinun ajatuksiin näissä teksteissä <3 T. Vippis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana kuulla! juu, me todellakin ehditään näistä asioista jutella kyllä kahvikupposen ääressä, toivon mukaan saadaan joskus yhteistä aikaa! <3

      Poista