Paljon enemmän ja vähemmän järkevätä asiata, sekä pieniä vinkkejä tulevasta!

Moikkelis vaan kaikille!  Mun tietokone on temppuillut, niin en ole päässyt postailemaan pitkiin aikoihin taas!  Lisäksi olen tukkoinen ja lievässä flunssassa, mutta ei anneta sen hiljentää mun menoa. Koitan tässä näpsäkästi ja ytimekkäästi kertoilla teille edes kuulumiset ja vähän infota tulevasta myös!

Mistäs aloittaisinkaan?   Noh, vaikka siitä viime lauantaista, mistä edellisessä postauksessa mainitsinkin. Suuntasin silloin viettämään shoppailupäivää kuopioon ihan yksikseni, ja samalla reissulla pääsin laulamaan ja hiljentymään rukoushuoneelle.   Shoppailin siis lähinnä hevosille kengät, rehuja ja kivennäistä. Linnuille siemeniä ja Onnille ruokia.  Itselleni löysin kirpparilta pari kivaa juttua.  Kotini odottaa pientä muutosta sisustuksessa, joten kaappini notkuvat lähinnä kirppareilta löydettyjä, mutta minulle uusia piristeitä odottamassa vuorooan päästä koristamaan tätä mökkiä.  Mutta postausta siitä vasta sitten ehkäpä vuoden vaihteen jälkeen, kun saan sisustusurakkani paremmin vauhtiin ja ennen kaikkea toteutettua.

 

Mutta siihen lauantaihin: Kun olin saanut kaikki pakolliset ostokset tehtyä, kävin vielä uuden kaverini Anniinan luona kahveella ja ehdittiin rupatella hetki mukavia,  ennen kuin lähdin ajelemaan kohti Kuopion Eelim seurakuntaa.  Ystäväni oli pyytänyt minua sinne paria viikkoa aikaisemmin laulamaan nuortenillan alkuun pari kappaletta.  Pyyntö tuli aivan kuin johdatuksena ja lahjana taivaasta, sillä olenjo pitkään märehtinyt sitä, ettei minulla ole mitään "paikkaa" missä voisin tuoda tunteitani julki musiikin avulla ja tulkita laulujen koskettavia sisältöjä - elää niitä todeksi.  Olin aikaisemmin rukouksen yhteydessä luvannut Jumalalle, etten hylkää yhtään keikkatarjousta, jos minulla ei ole siihen pätevää syytä.   Joten, vaikka pelkäsin hullun lailla esiintymistä ja olenkin siitä kehittänyt itselleni hirveän mörön elämääni - otin kutsun kiitollisin mielin vastaan ja aloin siitä päivästä lähtien rukoilemaan laulujen puolesta ja siitä, että onnistuisin välittämään tunteet ja oman henkilökohtaisen tarinani niitten kautta. 

Valitsin kappaleiksi Juha Tapion "Kelpaat kelle vaan"  ja Happoradion "Pelastaja" - kappaleet.  Vaikkei Happoradion biisi sinällään ole mikään gospeliksi lueteltu kappale, on se silti koskettanut minua hengellisesti.  Koska sanat ovat henkevät ja liippaavat niin läheltä.  Tallia siivoillessani olen usein kuullut biisin ja se on pysäyttänyt minut.  Molemmat kappaleet olivat sellaiset, jotka on olleet sydämelläni pitkään, mutta koskaan en ole niitä pahemmin treenannut tai saanut esitettyä missään. Nyt ne kuitenkin kuvastivat oman elämäni tätä hetkeä parhaiten ja siksi päätin ne valita iltaa varten.  Sain aivan ihanan, tutun pianistin säestämään ja meillä synkkasi heti myös musiikillisesti.  Hyvän pianistin kanssa voi päästää sisäisen taitelijansa ulos, koska säestäjä osaa lukea sinua ja kulkea tulkintasi mukana.   Noh, nyt meni liiaksi analysoinniksi.  Siis jokatapauksessa,  biisit onnistuivat hyvin ja vaikka herkistyin, sain pidettyä itseni niin kasassa ettei laulu kärsinyt pahemmin.  Ruosteessa olen pahasti, mutta onneksi öljyttävissä ;)

Olin niin onnellinen ja kiitosmielellä siitä, että sain mahdollisuuden palvella ja niitä tarjottiin alustavasti minulle myös tulevaisuuteen.  Ehkäpä minustakin on johonkin tärkeään työhön tässä synkkyyden peittämässä maailmassa. Maailmassa, jonne minäkin meinaan välillä väkisellä hukkua. Viime lauantai oli kyllä paras päivä aikoihin.

Muuten täällä menee vaihtelevasti. Iloa ja itkua.  Paljon on tekemistä,  päivän ohjelmat ja työt usein hukuttavat murheeni  ja usein unohdan tärkeimmät asiat, mitkä pitäis oikeasti hoitaa.  Ja nyt puhun ihmissuhteista.  Kuitenkin, olen nyt niin jumissa hommieni kanssa ja lisäksi lähipäiville on luvassa niin paljon ohjelmaa, etten nyt ihan heti ehdi asioihin paneutua. En halua hutkia huolimattomasti kiireellä menemään näissä arkaluontoisissa asioissa -  varsinkin kun on kyse minulle niin rakkaista ihmisistä. Toivottavasti hekin rakastavat minua vielä.  Pelottaa.

Meidän kenttä-hommat meni vähän pipariksi.   Kenttä oli niin kostea ja pehmeä,  enkä ehtinyt lanauttaa sitä ennen pakkasia :/  Olin tyhmä ja huolimaton, kun en tajunnut pakkasten tulevan niin äkkiä. Jos olisin ollut fiksu, olisin lanauttanut sen ennen pakkasia ja sitten antanut olla ja jäätyä.  Pakkasten jälkeen se olisi ollut kova ja tasainen, lumipatjan saatuaa jopa hyvä mennä.  Kuitenkin se ehti jäätyä jo ja ystävämme yritti sitä lanata traktorillaan pariinkin otteeseen ilman sen suurempaa tulosta, koska se oli jo niin kauheen kova ja melkein kuin kynnöspelto.  Okei, liiottelen mutta se on silti kauhee.   Mutta koska tänään satoi iso kerros suvilunta siihen päälle,  pojat tamppasivat sitä lanalla ja kimmo vielä tasoitteli sitä moottorikelkalla.  Nyt kenttä on hieman parempi ja tasaisempi, odottelee taas pakkasia, jotta se toivon mukaan jäätyisi tuollaisenaan. Sitten taas kiitos pieni kerros lunta, ja ehkä sitten se olisi taas kondiksissa ?  kuka tietää :)

Angstasin ja itkin koko eilisen päivän kenttän tilannetta ja olin muutenkin hirmuisen pahalla tuulella. Avauduinkin parille ystävälleni asiasta puhelimessa ja sain purkaa fiiliksiäni muutenkin kunnollisella agrella. Mutta kappas se on kumma, miten ystävät osaavat jo kuuntelullaan rauhoittaa mieltä ja suunvuoron saadessaan takoa hieman järkeäkin tämä vatipään vähäisiin aivosoluihin. Lopuksi osasinkin jo naureskella asialle. Kiitos mussukat <3

Hepat, ne on olleet tosi virkeitä.  Karisma on hurja höyryjuna ja Vuse on välillä kuin nuoret varsat!  Ollaan maastoiltu nyt vähän muuallakin kuin kotikulmilla ja se on tuntunut mahtavalta !  Kuulostaa varmaan vähän omituiselta, mutta Karisman kanssa ei asia ole aina itsestäänselvä homma. Se osaa tehdä huonona päivänään ja halutessaan lenkistä epämiellyttävän,  mutta nyt se on ollut yllättävän maastovarma polle.  Energinen toki, mutta jes,   kohtuullisen varma.  Kusko on ollut letkeä vanha herra ja energiaa on papparaisellakin piisannut.

Pienet kesäfiilistelyt <3

Nyt sitten vähän sitä infoo tulevasta:    6.12.  tulee 2 vuotta täyteen siitä, kun perustin tämän blogin.  Joten haluan juhlistaa sitä arvonnalla. Olen alustavasti jo tehnyt pientä suunnitelmaa siitä, että millainen se mahdollisesti olisi.  Ja arvonta, sehän tulee sitten vuosipäivänä ilmoille !  Joten pysykeepä lukijat kuulolla, ootte kaikki tosi mahtavia ! Nyt  varovasti muistuttaisin, että kannattaa rekisteröityä, jotta voi osallistua arvontaan  :)     

Ja se muuten voi olla, että viime lauantaisesta illasta saattaa tulla jonkinlaista laulu-videotakin jossain vaiheessa näytille ;)

Viikonloppuni tulee olemaan touhukas, sillä saan vieraita !  Ensiksi tulee ystäväni Tarja Kaamailemaan ja sitten sunnuntaina saapuu toinen ystäväni Laura mua piristämään.  Toivottavasti saan itseni sellaiseen "aivot narikkaan"- tilaan, jolloin saan vaan keskittyä kahdenkeskiseen aikaan ystävieni kanssa ja  ladattua itselleni paljon positiivista energiaa ja tarmoa tuleviin haasteisiin 

Ohoh, olipas nämä nyt taas tooooooosi pikaiset kuulumiset.  Tämä just tätä minua !  koittakee kestää toverit  :D

<3 Henna