Käsihevostelua!

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!  Laiskuus antaa ihmiselle yllättävän paljon kekseliäsyyttä!  Sen totesin jo kesällä, kun vein hevosia laitumelle ratsastelu lenkkien jälkeen tai kun noudin niitä omaan pihaan.   Hyppäsin Vusen selkään matkustamaan  ja pidin Karismaa narussa niin että neiti käppäili perässä ja vierellä.

Meillä heposet tulevat hyvin toimeen keskenään, vaikka Karisma onkin välillä aikamoinen diiva ja energisyydessään kiusaa vanhaa poikaystäväänsä.  Kusko on kuitenkin herrasmies, eikä potki tammaansa joten kuljettaminen näin on suhteelisen turvallista.  Toki koskaan ei voi 100 %  tietää, säikkyyvätkö hevoset jotain tms.  Onneksi selästä pääsee äkkiä alas ottamaan tilanteen haltuun, jos ehtii.   Olen tehnyt Karisman riimunnarun päähän ison solmun, joka ikäänkuin toimii "stopparina" hihnan päässä.

Koska laitumelle viennit ja sieltä hakemiset ovat sujuneen moitteettomasti, olen jotkus kokeillut vähän ravailla myös samalla.  Se on sujunut oikein mukavasti ja yllättävää on,  ettei normaalisti kilpailunhaluinen KB halua lähteä Kuskosta ohi, vaan pysyttelee mieluiten rupsun takana tai sivustalla.

Olin tehnyt laitumelle viennin lomassa muutamia kertona pieniä lenkkejä mökkitiellä samalla systeemillä.  Mutta eilen päätin tehdä ihan lenkin niin, että ratsastan Vusella ja Karisma saa kölökytellä mukana.  Kaikki sujui tosi hienosti, käännöksetkin mökkitiellä ja ravailut.  Uskalsin kokeilla pihan lähistöllä myös Vusella laukkaa, mutta Karisma ei ajatuksesta oikein innostunut, vaan ravaili junnaillen perässä ja oli välillä vähän perästä vedettävä. Toki asia on Karismalle uusi, joten vaatinee totuttelua.  Hevoset tuntuivat muuten tykkäävän tämmöisestä vaihtelusta ja Vuse erityisesti oli ihan innoissaan.  Tosin luulen, että ukkelilla oli vaan suuri tarve pysyä edellä ;)

Uijjui rapsuta mua <3

Kaveri kuva tulisista tammoista

Hölökynkölökyn

Tuossapa yläpuolella on kuvia, mutta tuossa alhaalla on myös pari viedonpätkää.   Ne nyt ei oo kovin hyviä eikä meno kovinkaan laadukasta  mutta kuitennii vähän elävöittää tarinata.   Ravi eräällä pidemmällä suoralla sujui huomattavasti paremmin, mutta en kehdannut Kimmoa juoksuttaa sinne asti kuvailemaan.   Tämä nyt on tämmöistä kokeilua, mutta kivaa sellaista ja tätä voisi hyvinkin silloin tällöin vaihtelun vuoksi harrastella.

Tämmöistä tällä kertaa!  Kohta lähden ystäväni kanssa pulikoimaan järveen ja pian postailen taas tästä mun ahterin pienennys-urakasta!  Se on moro mussukat!

<3 Henna