perjantai 22. helmikuuta 2013

Onnellisia päiviä

Heipsan taas ja anteeksi pieni postaustauko!   En ole ehtinyt käymään päivänkausiin kunnolla koneella, saati sitte postailemaan.  Minulla on ollut ilo saada pitää ensiksi siskoni ja sitten ystäväni kylässä, joten alkuviikko onkin mennyt heidän kanssaan touhuillessa ja seurustellessa.  He auttoivatkin minua paljon Onnin hoidossa, päästiin käymään mm. kaupassa Kimmon kanssa kahdestaan sekä sain ratsastella kaikessa rauhassa. Olen saanut viettää onnellisia ja rentouttavia päiviä hyvässä seurassa, joten  kiitos mussukat kaikesta <3

Heli tätin hellässä hoivassa <3


Olen tosiaan päässyt aloittelemaan ratsastelua pikkuhiljaa,  intoa kyllä piisaisi enemmän kuin vielä toistaiseksi edes saan tehdä.  Kävin tänään neuvolassa Onnin kanssa ja en kuulemma saisi ravata ja laukata ennen jälkitarkastusta, joka on ensi kuun puolivälissä.  Olin jo kyllä kokeillut hieman ravailua ja laukkailua kentällä, mutta ei se ole pahalta tuntunut missään. Ainoastaan tosiaan oma "huteruus" on saanut hiljentämään tahtia.   Mutta aion kuunnella omia tuntemuksiani ja mennä niiden mukaan. En kuitenkaan todellakaan ole vielä revittely tai kunnon koulutreeni- kunnossa, joten kevyesti ripsutellen mennään. Käytiinkin eilen ystäväni Helin kanssa käppäilemässä kentällä kaikessa rauhassa polleja lähinnä taivutellen.

<3 <3 <3



Kylläpä kuukauden tauko hevostelusta tuntuu meikäläisessä: nivuseni kipeytyivät todella herkästi, istuntani ja apujeni käyttö on pahasti hakusessa ja lisäksi hevoset, myöskin siro sirpukka Karisma - tuntuvat älykorkeilta.  Mutta tästä se taas pikkuhiljaa lähtee rullaamaan.  Intoa tuntuu minun lisäksi olevan hevosissakin.

Selkäni on yllättäen kipeytynyt viime päivinä. Varsinkin aamuisin olen hyvinkin jumissa ja vie hetken, ennen kuin selkäni vertyy. Pahimmillaan selkärangastani kuuluu ikävä rusahdus, kun nousen esim. sohvalta ylös.  Luulen, että liian innokas lenkkeily on voinut aiheuttaa kivut, sillä en vieläkään kävele kunnollisessa ryhdissä ja huonossa asennossa kävely voi tehdä hallaa kovastikkin. Ajoittain käppäilen, kuin minulla olisi edelleen iso vauvamasu tai sitten varon mahaani, vaikkei se haavanseudulta kipeä ole enää ollut aikoihin.  Täytynee panostaa venyttelyynkin vähän paremmin, ja pitää joku vapaapäiväkin välissä.

Rakas rotanpoikanen, sisko koira Elli
Tänään siis tuli täyteen kuukausi Onnin syntymästä ja sen kunniaksi käytiin neuvolassa.  Poika sai kehuja reippaudestaan, virkeydestään ja topakuudestaan. Paino kivunnut 5015 grammaan ja pituutta oli tullut lisää 3,5 cm, eli kokonaispituus oli 54,5.   Ruoka siis maistuu ja poitsu kasvaa kovaa kyytiä, vaikkei rintamaito edelleenkään täysin riitä.   Mutta hyvällä fiiliksellä mennään eteenpäin!  






Mutta tässäpä pikaiset kuulumiset!  Pittää postailla teille taas pian pidemmän kaavan mukaan, toivomuksia ja kysymyksiä saa esittää  :)    Hyvää viikonloppua kaikille rakkaille!

<3 Henna



21 kommenttia:

  1. Joko siitä on kuukausi ? :o Aika menee nopeasti ! Mutta ihana söpöläinen :) Tsemppiä jatkoon ja kyllä sun kroppas pääsee viellä takasi hevostelun makuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano elä muuta, ei meinaa pysyä kyllä perässä mitenkään, kun aika juoksee ihan hullua kyytiä ! :) KOhta se on kesäkin, jee! :)) Kiitos, eiköhän sitä tässä pikkuhiljaa tokene taas parempaan kuntoon <3

      Poista
  2. jälkitarkastuksen odotteluun kannattaa oikeasti odottaakkin ennen ravailuja jne.kyse on kuitenkin kohdunkin kunnosta,sekä siitä,että lihakset palautuvat,tuskin haluat kamalan näköistä rakoa vatsaasi..nauti nyt vauva ajastasi kunnolla,kerkeät ratsastella jälkitarkastuksen jälkeen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin nimeommaan, pittä nyt oikeesti meikäläisen malttaa mielensä. intoa olis, mutta pitää muistaa ettei keho oo valmis vielä välttämättä. Kiitos paljon, mie koitan nyt rauhottua ja käppäillä pieniä lenkkejä vaan :)

      Poista
  3. <3 hih, ihana tuo viimenen kuva!! <3...ja näytät tuota sinähhii aika tyytyväiselle tuolla ponin selässä!:)) -Anne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos elä muuta, olen tosiaan kuin joka pikkutyttö joka päässy hepan selkään ekaa kertaa :D olin niin onnessani, mutta kehoni kanssa ihan hukassa :D mutta tästä se pikkuhiljaa taas lähtee, pitää aloittaa varovasti pieninä annoksina :)

      Poista
  4. ihanat silmät pikku Onnilla ♥ .. en keksi muuta, hellyyttävä pien ukko (:

    VastaaPoista
  5. ihania kuvia ja varsinkin tuo viimeinen♥! :)

    VastaaPoista
  6. Juup, olen samaa mieltä, maltti olisi valttia. Kohdun kannattajat palautuvat todellakin pikkuhiljaa. Jos haluat toisen lapsen, on keskenmenonriski suurempi jos kannattajat eivät ole palautuneet kunnolla. Ravi ja muu pomputus ei näille hyvää tee, eikä sitä kerro kipu tms.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimeomaan, sehä siinä onkin vähän hämäävää , kun ei tunne kipua ja sitten into ottaa ylivallan ja sitten saattaisi hötkyillessään touhuta likkaa :) Ja näin minä vähän tällä viikolla sorruin tekemäänkin, mutta nyt pittää rauhottua ja täytyy malttaa mielensä että jos joskus haluaa lisää lapsukaisia, on paikkojen oltava kunnossa :) Kiitos sullekin kommentista ! :)

      Poista
  7. Ihania kuvia:) Onnilla on mahtava tukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! onnilla on kyllä tosi paksut hiukset, itselläni oli myös syntyessäni aikamoinen pehko päässä :D

      Poista
    2. Heheheh ihanaa ku vastaat kaikkiin kyssiin (:

      Poista
    3. Tää on munki mielestä iso plussa! Aivan ihanaa, että jaksat huomioida kaikki kommentoijat! <3 Muutenki ihana ystävällisyys huokuu näistä sinun vastauksista aina!

      Poista
    4. Voi kiitoksia! minusta on ehdottoman tärkeetä noteerata kommentit ja vastata niihin :) muutenkin minusta vuorovaikutus ja ajatusten vaihto lukijoiden kanssa on yksi tärkeimmistä syistä, miksi blogia ylipäätään kirjoitan, joten ilman muuta vastailen lukijoiden kommentteihin enemmän, kuin mielelläni ! :) kiitos teille ihanasta palautteesta <3

      Poista