perjantai 21. joulukuuta 2012

Sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy...

Jos ette ole vielä käyneet lukasemassa edellisen postauksen kommentteja,  kehoitan lämpimästi niin tekemään heti alkuun, ennen kuin jatkatte tämän postauksen lukemista.  Tätä olis ehkä vaikea sisäistää ilman pohjatietoa.   Ei ole välttämättä mikään paras aika pohtia tällaisia asioita, näin Joulun alla - mutta jotta blogi voisi jatkaa taas matkaa muihin aiheisiin - käsitellään asiaa vielä hetkonen :)

Sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy - mutta miksi tuntuu, että meikäläinen on nyt kysyttyäni hukassa huomattavasti pahemmin ?   Ei tiedä mitä ajatella, tai että pitäiskö ajatella oikeastaan mitään ?   Haluan nyt kuitenkin ihan omaksi ja teidän lukijoiden iloksi hieman pohtia tätä mielenkiintoista keskustelua, mitä käytiin edellisen postauksen kommentti-boksin puolella.   Ihmeellisiä olettamuksia ilman konkreettista näyttöä ja todisteita.    Pakko laittaa tähän väliin se kommentti, josta kaikki alkoi.

"Olkoon tämä nyt sitten negatiivinen tai sinua loukkaava kommentti, mutta sanonpahan silti. Olen aistivinani että et ole kovinkaan aito enää blogisi suhteen? Rivien välistä voi lukea tyytymättömyyttä mm. ystäviin ym. asioihin. Kommentoit puolituttujen blogiin päivittäin sydämien kera, mutta muutamaan ystäväsi blogiin et kirjoita halaistua sanaa?

On inhottavaa katsoa kuinka joku valehtelee itselleen noin julmasti."


Tuo viimeinen lause on jotakin niin absurdia. Valehtelenko itselleni tai muille ? Kenellä oikeesti pyyhkii noin huonosti, että pitää alkaa nimettömänä huutelemaan ja mustamaalaamaan toisia ihmisiä ?  Vai olenko oikeasti toiminut jotenkin väärin ?    Luultavasti ihminen on tyytymätön elämäänsä, katkera ja ehkäpä suuttunut minuun verisesti.  En mielelläni puhu kateudesta, sillä en koe itseäni kovinkaan kadehdittavaksi henkilöksi, mutta kieltämättä sekin vaihtoehto on käynyt mielessä. Kirjoittajan tekstistä huokuu hänen oma tuskansa, ja se on todella ikävää.

Useimmat ystäväni sekä mieheni nauroivat kommentille, mutta naureskelivat myös minun tehokkaalle tavalle kommentoida takaisin ja provosoitua niin herkästi kaikenlaisille ärsykkeille, kuten tällaiselle anonyymin heittämälle perättömälle jaskanpauhannalle. Minut tuntevat henkilöt tietävätkin hyvin tarkkaan, miten herkästi "innostun" tällaisesta, tai taas toisessa tapauksessa räjähdän joko vihasta tai ilosta kovaääniseen elehtimiseen :)


Olisin varmasti päässyt helpommalla, kun olisin vaan antanut asian olla ja naureskellut anonyymin heittämälle herjalle - heittäen takaisin jotain ivallista kuvioihin mukaan.  Mutta se ei kuulu tapoihini.  Haluan yleensäkin ottaa ihmisten tuntemukset vakavasti ja keskustella perusteellisesti  - enkä vain kirjoittaa/sanoa muutaman hikisen sanan ja siten lakaista asiaa maton alle. Minun mielestäni muutenkin on asiallista kommentoida lukijalle takaisin ja mielellään useammalla sanalla.   Mutta toki kymmeniin samanlaisiin kommentteihin tulisi varmasti vastailtua yksitoikkoisesti, eikä kaikkeen jaksaisi aina erikseen vastailla. Mutta koska saan kommentteja blogiini pienemmässä mittakaavassa verrattuna lukemattomiin muihin blogeihin, olen mielestäni sen velkaa myös uskollisille lukoilleni, jotka jaksavat lukea höpötyksiäni ja kommentteja minulle rustailla.  Ja myös silläkin ajatuksella, että saatte tekin viihdettä lukiessanne juttujani ;)

En tiedä, tämä kuulostaa ehkä jopa sairaalta - mutta rehellisesti sanottuna toisaalta hitusen nautin noista kommenteista, joita sainkaan.  On kiva avata sanallinen arkkunsa ja antaa palaa!   Riidellä en missään nimessä halua, en kylvää vihamielisyyttä tai mitään muutakaan negatiivista -  mutta rakastan näkemysten ja mielipiteiden vaihtamista, vaikka se tapahtuisi hieman napakammalla otteella.  Mutta toisaalta löydän kyllä omista kommenteista joitakin punakynän arvoisia lausahduksia. En minäkään täydellinen tai pyhimys ole - en sinne päinkään!   Ja mitäpä tuota kaunistelemaan, sekään kun ei kuulu tapohini - varsinkaan live- elämässä. 

Jokatapauksessa, koska anonyymin kommenteissa annetut "johtolangat"  antoivat minun ymmärtää, että kyseessä onkin joku ystäväni, jonka blogiin en kommentoi, olen häntä kohtaan välinpitämätön, tyytymätön ja ennen kaikkea sain syytöstä, että olisin epäaito.


Aloin miettimään mielessäni, kuka ystävistäni kirjoittaa blogia, ja kuka kenties voisi olla mahdollinen henkilö, joka voisi olla minulle katkera näistä yllä mainituista asioista. Olenko pitänyt liian vähän yhteyttä tai ollut kiinnostunut jonkun elämästä ylipäätään?  Se, että kyseessä olisikin oikeasti ystäväni, sai minut hieman huolestumaan, sillä jokainen heistä on minulle äärimmäisen tärkeä.  Olenko sittenkin loukannut jotakin välinpitämättömyydelläni tai jollakin noilla mainitsemistani asioista?   Toisaalta, ei olisi ollut välttämättä minun asiani alkaa hommaa penkomaan, mutta minkäpäs omalle tahdolleni ja uteliaisuudelleni mahdan. Sain joskus aiemmin kommentin juurikin anolta,  jossa minua kehoitettiin ottamaan itse yhteys henkilöihin.  Tässä tilanteessa päätin toimia niin, koska kun kyseessä saattaisi olla ihminen, jolla on minulle merkitystä.

Silläkin uhalla, että minuun suututtaisiin, päätin hieman jutella ystävilleni. Muutamat naureskelivat ja olivat ihan ihmeissään. Kuitenkin muutaman hyvän tuntomerkin voimalla päädyin ottamaan riskin ja kysymään varovasti.  Pyysin anteeksi jo heti alkuun sitäkin, että edes kysyn näinkin typerää asiaa ja paljastan epäileväni - mutta oli vain pakko.  Ja pyysin anteeksi sitä, että jos olen ollut välinpitämätön tai muuten saanut toisen tuntemaan itsensä kaltoinkohdelluksi. Halu pyytää anteeksi ja korjata asia ajoi minut kysymään.

Onhan se todella ikävää ja kiusallista epäillä ystäviänsä, ja vielä kiusallisempaa on kysyä asiasta. Jo se yhteydenotto loukkaa heitä taatusti. Nolaat itsesi totaalisesti, mutta ei hätää - se kyllä on minulle enemmän kuin tuttua.    Olen nöyrimmästi pahoillani.  Onneksi alkujärkytyksen jälkeen minun ajatusta ottaa selville ymmärrettiin ja pystyttiinkin asiasta juttelemaan. En ole saanut selville, kuka henkilö mahtaa olla. Jäänee epäselväksi, onko anonyymin kommentti täysin perätön, valheellinen tapa sotkea minun ja tässä tilanteessa muittenkin elämää - vai onko sittenkin joku ystäväni/kaverini minuun loukkaantunut, eikä ota minuun itse yhteyttä.  On ikävää miettiä tällaisia ja epäillä syyttömiä ihmisiä.  Joten annan asian olla ja elän siinä ajatuksessa, että kommentti oli täyttä paskaa ja vinkki, että tuo ano olisi ystäväni in real life - valetta.


Onneksi en omista pikkusieluisia ystäviä, vaan armollisia ja ymmärtäväisiä sellaisia.  On todella kiusallista kysellä tuollaista, mutta onneksi minua loppupeleissä on ymmärretty enemmän kuin hyvin.   Minun asemaa tässä tilanteessa on vaikea kuvitella, mutta asiasta kokonaisuudessaa ollaan oltu ihmettelevän huvittuneita.  Ja eihän tämmöiselle kai voi muuta tehdäkään, kuin loppupeleissä nauraa. Niin olen tehnytkin,   ja pyrin jättämään tällaiset asiat jatkossa omaan arvoonsa. 

Minulla on mahtava joukko rakkaita ihmisiä ympärilläni, jotka tuntevat minut lähes joka solultani ja ottavat minut vastaan juuri tällaisena. He tietävät minusta totuudet sekä hyvässä, että pahassa - ja silti ollaan kimpassa!   Minulla on nyt paljon parempaakin pohdittavaa ja ajateltavaa elämässäni, kuin joku varjoista huuteleva anonyymi.  Tehtäväni on nyt levätä ja kerätä energiaa pian lähestyvää synnytystä varten, sillä päivä päivältä oloni muuttuu raskaammaksi fyysisellä tasolla.  Mutta kun pidän itseni henkisesti vireänä, asenteen kohillaan,  enkä jää laakereille lepäämään -  säilytän voimani tallella ja olen valmis tulevaan koitokseen, jonka lopussa palkintona on suloinen pikkumies.

Kiitos kaikille ymmärtäväisille lukijoille ja ystävilleni, jotka puolustivat ja ymmärsivät minua tällaisen jonninjoutavan shown keskellä :)

<3 Henna



13 kommenttia:

  1. Lukasin edellisen tekstin kommentit ja ei voi muuta sanoo kun että voe elämä. Ettei olis joku huvikseen härkkimässä ja testaamassa, miten suhtaudut? Harmi vaan, että kun yksi anonyymi aloittaa tuon niin kaikki anonyymit vähän leimautuu...tai ainakin itse huomasin miettiväni, että minkä kirjoitusten takana on sama ihminen. Mutta, toivottavasti pystyt jättämään löpinät omaan arvoonsa! Jos siellä tosissaan on suutahtanut kaveri, niin hällä on myös oma vastuu tulla puhumaan asiasta suoraan sinun kanssa, ei ole pelkästään sinun tehtävä ottaa asia esille naamakkain. Kaikesta huolimatta, rauhallista joulun odotusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla, että koska minut tunnetaan hyvinkin impulsiivisena ihmisenä - monia kiinnostaa minun reaktioni ja siksi on varmasti mukava saada elämäänsä viihdettä ja jännitystä kokeilemalla vähäsen kepillä jäätä :) Mutta mikä ettei, kyllä mie valmis oon - kunhan vaan muita ihmisiä ei sotketa tähän eikä minun ihmissuhteita aleta myrkyttämään :)

      Kiitos, eiköhän tämä tästä suttaannu, loppu hyvin kaikki hyvin ja anonyymi taitaakin loppupeleissä jäädä nuolemaan näppejään. Vaikka toivoisinkin, että hän saisi elämäänsä rakkautta ja uskoa huomiseen :)

      Kiitos samoin sinne teidän perheelle lämmintä Joulua ja Hectorille rapsutuksia <3

      Poista
  2. Voi ei, minkä kommentin oli kehdannut tuo ano laittaa! Tuommoset ois mukava lähettää kuuhun.. No toisaalta, kun kirjoittaa blogia, niin ei moisilta voi välttyä. Ei kannata rueta edes miettimään kyseisiä kommentteja! Tai, väkisinkin niitä tulee mietittyä, mutta ainakin kannattaa yrittää olla ajattelematta! Nyt vain ilosta mieltä, kun se joulukin sieltä tulla jolkuttaa! <3 olipas sekava ja kaukana siististi kirjotetusta tekstistä, mutta jospa tosta jotain selkoa sais ! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sai selkoa ! :D Kyllä, joulu tulloo ja tunnelma on mitä ihanin <3 En jää rypemään tuollaisiin asioihin pidemmäksi aikaa, sillä sekä minä että muut tiedämme, mikä on asian oikea laita :)

      Oikein hyvää ja nautinnollista Joulun aikaa sinullekin sinne <3

      Poista
  3. Pyydänpä omalta osaltani anteeksi sitä, että hieman suutahdin kysymyksestäsi. Ymmärrän sinua kyllä, mutta jotenkin ketutti että hei, eikö tuo ystävä luotakaan :D Onneksi kuitenkin sain selville, että tietämättänikin minuun osoitti monet johtolangat (olisko sulle ura yksityisetsivänä paikallaan?) :D

    Noh, jatketaan tuassiinsa viisaampana etiäpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elä anteeksi pyytele, ymmärsin kyllä reaktiosi enemmän kuin hyvin :) Itsekin impulsiivisena ihmisenä olisin enemmän, kuin todennäköisesti reagoinut samalla tavalla :D En tiedä, pitäisköhän oikeesti alkaa tekeen sivubisnestä ? ;)

      Totta munassa, viisaampana eteenpäin! Loppu hyvin kaikki hyvin ! Vai voiko meitä viisaiksi kutsua, kun on muutama rusina jäljellä ? ;)

      Poista
  4. No hui, mitähä musta sanottais, kun en ees tunnista osaa niistä mun muutamista kirjautuneista lukijoista:D (enkä kehtaa kysyä ketä ne on, pitäiskö tuntee;) ) enkä lue niitten blogeja, en ees aina muista/jaksa kavereittenkaan blogeja säännöllisesti selata. Niinku blogatessa ois kellekään "velkaa" kommentoida tms. Ja ainahan omia ajatuksia kirjottaessa joku tuttu saattaa loukkaantua jostain mielipiteestä. Mut sille ei maha mitään. Jos asetelma on muutenki se, että ite kertoo julkisesti kuulumisia toisille, joitten ajatuksia, kipuja, tunnereaktioita ei voi tietää.
    vastuu on lukijalla! Keskustelu on aina hyvää, ja huippu tapa selventää/oikasta syntyneitä käsityksiä, mutta anonyymin on turha papattaa. varsinkaan meille bloggaajille, jotka kirjottaa omalla naamallaan, ei iteki "salassa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aamen! Nimeomaan, onneksi aina pystyy juttelemaan asiat selvemmiksi, jos jokin jää pohdituttamaan :))

      Poista
  5. http://suffelis.blogspot.fi/2012/12/uusi-haaste.html

    tee jos jaksat :) haastoin sut nimittäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ilman muuta pittää tehhä kuha ennättääp, kiitos <3

      Poista
  6. Jo tuossa edellisessä viestissä ilmoitinkin hämmästystäni moisiin kommentteihin, mitä olet saanut. Aikaisemminkin olen kyllä moisia ihmetellyt. En itse ole tavannut muiden blogeissa tämmöistä, vaiko johtuuko se vain siitä, ettei kaikkia kommentteja julkaista? Siihenhän tietysti blogin pitäjänäkin olisi mahdollisuus. Mutta kun joku avaa niin rohkeasti elämää ja tunteita omalla nimellä, omilla kasvoilla,kuten sinä, on mielestäni suorastaan vääryys, että jotkut kirjoittaa epämääräisiä kommentteja. Olen niin sitä mieltä, että jos jostakin asiasta loukkaantuu, on siitä ehdottomasti otettava itse yhteyttä. Minäkin oon joskus olluna semmoinen hölösuu, että ihan tahattomasti olen joillakin höpöttämiselläni loukannut, joka ei suinkaan ole ollut tarkoitus. Ja olen ollut onnellinen siitä, että minuun on otettu yhteyttä, jotta asiat pystyy selvittämään.

    Mutta niin, en ite pidä anonyymien negatiivisista kommenteista. Nimellä jos kykenee rakentavaa palautetta antamaan, niin niile on paikkansa.

    Mutta niih. tämmöisiä jouluaattoajatuksia täällä. Ihanuutta jouluusi rakas ystävä! Nähdään ensi vuonna! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joittekin tuttujen / ystävieni blogeissa on kommenttien hyväksyntä-järjestelmä, eli he lukevat kommat ensiksi ja sitten vasta hyväksyvät. Sekin on luultavasti ajan saatossa tullut, koska heidän saatua niin paljon asiattomia sekä toisiin ihmisiin liittyviä kommentteja - on heidän ollut pakko ottaa tuollainen käytäntö käyttöön.

      Se on tosi ikävää, että ihminen ajetaan ahtaalle. Nimeomaan erityisesti silloin, kun ihminen kirjoittaa avoimesti elämästään iloineen ja suruineen ja vieläpä todellakin - omilla kasvoillaan :)

      Mutta eteenpäin vaan, kestän kyllä omaan itseeni kohdistuvan kritiikin, kunhan se tosiaan on kirjoitettu asiallisesti ja nimenomaan realistisesti. :))

      Poista
    2. ai niin ja hyvät joulut sinnekin mussukka! :)) nähdään ensi vuonna ja toivon mukaan vauvan-tuoksuisissa merkeissä ;) <3

      Poista