Positiivisempaa tatsia koko hommaan!

Koska muutamat kuluneet viikot on olleet todella rankkoja, meinasin suhtautua tähänkin kuluvaan viikkoon heti alettuaan negatiivisella latauksella, tai no, enemmänkin kauhunsekaisin tuntein ajatellen : " Mitenköhän minä tästäkin viikosta taas selviän ?!" 

Kuitenkin päätin ottaa positiivisemman asenteen ja koittaa kaikesta huolimatta nauttia joka hetkestä ja ottaa ilon irti pienistäkin asioista, esimerkiksi näistä ihanista syysilmoista.  Olen huomannut vajonneeni taas enemmän synkkyyteen, joten nyt on taas nostettava katsetta maasta ja nähtävä asiat uusin ja kirkkaammin silmin.   Epäilen itselläni olevan joku raskausajan-masennuksen esiaste,  jolta on todellakin katkaistava selkäranka heti alkuun, ennen kun se ehtii paisua pahemmaksi ja päästä niskan päälle. En oikeasti halua masentua enää ikinä, enkä todellakaan sumentaa omaa katsettani kaiken ihanan suhteen, mitä minulla elämässäni on. Olen oikeasti todella onnekas, mutta välillä vajotessani synkkyyteen huomaan olevani yksinkertaisesti vain kiittämätön ja turhautunut ihminen.   Nyt vähän taistelutahtoa ja huumoria peliin, niin eeköhän sitä tästä turpoamisesta selviä ! :)

Älkää kysykö miksi :D

Heti, kun huomasin asenteeni ryhdistäytyneen, huomasin itsekin voivani taas paljon paremmin. Toki kaikki raskauden sivuoireet koittavat välillä viedä minulta elämänhalun, mutta saan ne himmennettyä keskittymällä positiivisempiin asioihin ja oikeasti nauttimalla ihan arkisistakin jutuista.  Ja kun huomaan olevani henkisesti rennompi, myös kehoni höllää joka solullaan. Oloni on ollutkin paljon parempi viime päivinä.   Ratsastus on sujunut todella kivasti ja mitään tuntemuksiakaan maha-sektorilla ei ole ollut.  Eilen ratsastin molemmat hevoset läpi 40 minuutin ajan kumpaakin ja oli ihana huomata miten nekin liikkuivat rennommin, kun minulla oli hyvä siellä selässä istuskella.  Olen jättänyt harjoitusravia nyt vähemmälle, jo ihan sen vuoksi, että se tuntuu kaikista eniten epämiellyttävälle.  Laukkailen edelleen, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Isukin kanssa juteltiin alustavasti, että kentän tekoa jatketaan paikkoin: Syyskuun puolella ajatuksena, että se olisi samaisessa kuussa valmis. Olen saanut taas kerättyä rahaa jatkotoimenpiteitä varten ja nyt rahat jo poltteleekin taskussani siihen malliin, että olisi ihana taas jatkaa tuon unelman rankentamista.   Pintamateriaali-valinnan kanssa vielä painitaan, että mitä siihen nyt sitten loppupeleissä tuleekaan. On kivituhkaa, silttiä, hiekka-savi sekoitusta, kumirouhetta ynnä muuta tarjolla, mutta meidän pitäisi löytää se meille sopivin vaihehto. Aikamoista arpomista.  Olen kuitenkin valmis katsomaan tarkkaan, että pinta on mahdollisimman sopiva yleiskäyttöön ja  pysyy hyvänä.  Toki kenttää, kuin kenttää pitää jokatapauksessa huoltaa säännöllisesti.   Kyselinkin ystäväni kaverilta vähän vinkkejä, millaista matskua meidän kannattaisi kentällemme valita.   Kävin viime joulukuussa ratsastamassa ystäväni hevosella k.o. tallilla ja muistan, että sen kentällä oli sikahyvä ratsastaa.  Ja on siis molemmissa käytöissä, sekä koulu, että este ja pelittää hienosti. 

 Näin yövuoroviikoilla, nukkuessani päivisin, tuppaan usein (kuulemma) puhumaan paljon unissani.  Olenkin useasti, itselleni tyypilliseen tapaani kovaäänisesti mm.  analysoinut hevosten toimivuutta, ihaillut antiikkiesineitä tai selostanut mitä ihmeellisempiä tarinoita.  Niin olinkin jälleen pari päivää sitten tehnytkin, kun Kimmo muistutti taas minun höpötyksistäni.  Tällä kertaa olin täydestä unesta karjaissut : "SE ON POIKA!"   Liekkö siis jo alitajuntannassani tiedän, kumpi on tulossa :D  Useimmat ystävistäni ovat toisaalta tytön kannalla, mutta saas nähhä, kumpi sieltä tullee.  Se toivon mukaan selviää ensi perjantaina :) 

Nyt on jatkettava hommia, mutta kertokaapa te minulle kokemuksia kentän materiaaleista, jos teillä on kokemuksia!  Ja sitten voisitte halutessanne rohkeasti ilmaista mielipiteenne ja parannusehdotuksia blogin suhteen, mitä tahtoisitte lisää tai olisko teillä toiveita postausten suhteen?   Höpöttelypostausta videon muodossa,  kysymyspostausta, mielipide- tai toivepostauksia - mitä haluaisitte ?   Olisi ihana saada vähän eloa enemmän tänne blogiin.  Muistakaa ystävät, että ei ole sellaista kysymystä, mitä ette voisi minulta kysyä ja lupaan vastata siihen mahdollisimman rehellisesti ja kattavasti, niin kuin tapoihini kuuluu. :) 

Kamera-asiakin on vireillä ja saas nähdä, saammeko milloin taas kameran kehiin. Siihen asti uskoisin, että saan ehkä lainata ystäväni kameraa tai sitten kuvata isännän kännykällä, jolla tulee siis yllättävän hyviä videoita ja kuvia, ei uskoisi kyllä.  En kuitenkaan haluaisi tyytyä mihinkään sekundaan, vaan toivoisin pian  edes kohtuu-kunnollista kalustoa ja sitä myöten laadukkaampia kuvia ja videoitakin tänne blogiin, jotta tästäkin saataisiin laadukkaampi ja kaikinpuolin viihtyisämpi meille kaikille.

<3 Henna