Lehmä, lopeta se märehtiminen!

Minulla oli "lupa" itseltäni nukkua tänä aamuna pitkään, mutta heräsin jo ajat sitten, enkä enää saanut unta ollenkaan!  Muistin myös välittömästi eilisen, synkän postaukseni ja päätin nyt ottaa uuden katseen eteenpäin ja keskittyä enemmän hyviin asioihin elämässäni. Vaikka olenkin kokenut pettymyksiä, se ei tarkoita sitä, että saisin jäädä maahan itkemään ja märehtimään typerästi itsesäälissä, vaan nyt lopetan nämä marttyyrihommat ja keskityn enemmän elämäni myönteisiin asioihin, kaikkihan kun on loppupeleissä ihan hyvin ja asiat aina korjattavissa!

Ja aion tehdä tästä vähän positiivisemman blogin, olen viime aikoina keskittynyt enemmän ongelmiin, kuin iloisiin asioihin.  Kuitenkin, olen halunnut pitää blogini rehellisenä ja kirjoittaa juuri niistä tunteista, mitkä ovat pinnalla sillä hetkellä. Miten siis on, haluatteko kuulla jatkossakin pohdintoja välillä niin sekavan sieluni syövereistä, vai haluatteko enemmän ei-niin pohdiskelevaa tekstiä ?    

Kameran vielä toistaiseksi puuttuessa,  uusia kuvia en pahemmin pysty lisäilemään postauksieni iloksi, paitsi jos joku toinen on kuvailemassa.  Harmi, sillä olisi paljon kivoja asioita ja hyviä ratsastushetkiä, joita haluaisin ikuistaa ja myös niistä kirjoittaa tänne.  Mutta toivon mukaan pian, on uudempi ja vielä parempi kamera mukana blogin tekemisessä ja saadaan taas homma hyvin vauhtiin :) 

No mutta jokatapauksessa aion kirjoitella tänne, vaikka kuvamateriaali ei ole ihan juuri niillä näppäimillä otettu eikä sitä välttämättä ole älyttömät suuret määrät tarjolla.

Eilen saatiin vihdoin ja viimein koirien uusi tarha pystyyn. Se on aavistuksen isompi, kuin entinen, mutta paljon turvallisempi ja kestävämpi, kuin vanha ja laho, epämääräinen viritelmä, joka oli entisten asukkaiden käsialaa ja luultavasti vuosikausia vanha.  En kyllä voi itse sanoa osallistuneeni juuri ollenkaan tarhan tekoon, vaan se on kyllä täysin Kimmon ansioita sekä muutamien auttavien käsien.   Minä luultavasti olisin ollut vaan tiellä, kun pojat eilen pystyttivät elementit pystyyn. Nyt on oikein kiva tarha koirulaisilla olla.  Tosin, useimmiten ne temmeltävät pihalla irrallaan, joten tarha on vain silloin käytössä, kun ne ovat ilman vahtivaa silmää kotosalla.

Eilen kävimme ystäväni kanssa pitkästä aikaa ratsastamassa yhdessä iltahämärässä.  Hän oli viimeksi ratsastanut Karismalla n. 1,5 vuotta  sitten ja oli positiivisesti yllättynyt, miten paljon kevyempi hevonen oli ratsastaa ja miten rauhallisempi tamma muutenkin oli.   Hän sai Kaaman kulkemaan oikein hyvin ja hyvillä mielin voin todeta, että Karisma alkaa olla myös enemmän muiden ratsastettavissa, kuin minun.   Tosin yksikseen se on huomattavasti jännityneempi maastossa, mutta sekin on vain harjoituksen kohde meille :)

Illat alkaa ollut jo hurjan pimeitä ja kylmiä!  En halua myöntää että syksy alkaa saapua!  Käytiin eilen vielä ystäväni kanssa hänen vanhempiensa mökillä saunomassa ja uimassa. Vesi alkaa olla jo kylmää, mutta kyllä siellä vielä pystyi lillumaan.  Jospa sitä kävisi vielä tänä iltana uimassa, kun on viimeinen vapaapäivä ennen taas uuden yövuoroviikon alkua!

<3 Henna