tiistai 12. elokuuta 2014

Kaikki tai ei mitään.

Sain lauantai-aamuna puhelun oriasemalta, josta ilmoitettiin että Karisman tiineystarkastus olisi seuraavana päivänä eli sunnuntaina, klo 16.    Puheluun vastatessani olin ihan unenpöpperössä vielä,  mutta sen tuoma jännitys nosti minut sängystä ylös kuin salamaniskusta. Kädet täristen ja pala kurkussa lähdin keittelemään aamukahvia. Toistelin päässäni lauseita "viimeinen mahdollisuus", "ei se ole kantava",  "tyhjä se on".   Olin jo kahden edellisen tyhjää näyttäneen tiineystarkastuksen jälkeen valmistautunut henkisesti jälleen tyhjään tammaan, menetettyihin rahoihin ja luonnollisesti pettymykseen. Kuitenkin olin sisäistänyt ajatuksen, että tämä ruletti voi päättyä kuinka vain -  ja se voi vieläkin päättyä.

Aamukahvit juotuani ja koottuani itseäni hetken, aloin soittelemaan ja varailemaan lainatraileria seuraavaksi päiväksi.   Onneksi päivään sisältyi paljon mukavaa puuhaa ja askaretta,   en enää muistanut ajatella itse asiaa montaakaan kertaa. Vietin päivää Onnin ja koirien kanssa rannalla käyden, herkuttelin ystävieni seurassa uuniomenoilla ja vaniljakastikkeella - kunhan relailin.  Illaksi lähdettiin vielä ystäväni kanssa ilta-ajelulle, joka venähti aamun pikkutunneille asti.  Nauroin posket krampaten, nautin kesäyön lämmöstä ja tunnelmasta -  unohdin seuraavan päivän jännitysnäytelmän.

 
 Kuva

Tuli sunnuntai ja olin nukkunut "yöni" todella hyvin. Ehdin aamupäivän puuhastella kotona  ja  väkisillä kääntää ajatuksia pois tulevasta.  Vasta trailerin saavuttua pihaan ja lastattuamme tamman, matkan alkeassa alkoi jännitys valua myös jalkoihin ja painon tunne lisääntyi rinnassani.  Kaikki tai ei mitään - se oli pelin henki..  Olin koittanut ajatella, että elämää se vain on  ja niinhän se onkin -  mutta tunnelataus ottaa minusta  aina niin herkästi otteen. 

Perille saavuttuamme purin Kb:n traikusta ja taluttelin sitä oriaseman pihalla yrittäen olla jo ihan hevosen takia mahdollisimman vähän hermostunut.  Olin kuitenkin sitä tahtomattani ja odotin tuskaisena tarkastuksien aloittamista. Joko se johtui minusta, mutta Karismakin tuntui odottavan jonnekin pääsyä malttamattomana.   Sainkin pian luvan taluttaa tamman saliin ja odoteltiin siellä hetkisen. Kun saliin alkoi virrata muita tammoja, ja ultrausvehkeet alettiin virittää - sykkeeni nousi entistä korkeammaksi.

Aloitettiin Karismasta.  Olin hiiren hiljaa ja keskityin lähinnä tuijottamaan salin lattiaa.  Kai minä yritin valmistella itseäni, jotta mahdollinen pettymys ei viiltäisi niin kovasti, joten toistelin päässäni jo tutuksia tulleita sanoja: "tyhjä on ".  Kuitenkaan en  malttanut pitää katsettani alhaalla koko aikaa, vaan vilkaisin ultran monitoria.  Näin vilauksen mustasta pallosta, jota siellä ei aiemmin ole ollut.  Samalla eläinlääkärin naamalle nousee hymy ja hän nostaa peukalon ylös todeten: "työvoitto"  "nyt se on tiine!".

 

Samassa sekunnissa hautasin kasvoni käsieni suojaan ja purskahdin onnenkyyneliin. Minä en vaan sitten yksinkertaisesti osaa hillitä noita tunnemylläkköitä, kun ne vyöryy ylitseni. En muista siitä tilanteesta juuri muuta kuin että minua onniteltiin kantavasta tammasta ja että eläinlääkäri totesi itkevänsä kohta itsekin.  Kiittelin kovasti kaikkia, halasin, kehuin ja suukottelin Karismaa. Olin niin onnellinen mutta ennen kaikkea huojentunut. Tämä kaikki kesäinen ramppaaminen ei ollut sittenkään turhaa. Kolmas kerta toden sanoi. Olen edelleenkin shokissa onnesta, pää on sekaisin innosta ja jännityksestä sekä hoidettavien asioiden sekamelskasta.   Ilmoitinkin blogin facebook-sivuilla tiineystarkastuksen tuloksen melkeimpä heti sen selville saatuani ja siitä hieman toivuttuani.

Nyt vaan kovasti toivon, että tamma pysyy kantavana ja kaikki sujuu hyvin. On hyvin yleistä, että tamman tiineys ei jostain syystä jatkukaan vaan varhaisluominen tapahtuu ihan huomaamattomasti.  Nyt kuitenkin olen onnellinen siitä, että tiinehtyminen ylipäätään onnistui ja että meillä on mahdollisuus saada oma koipeliini ensi kesänä.   Olen vielä jumiutunut tähän tunnelataukseen ja kotonakin on ollut kiirettä,  mutta kunhan ajatukset ja meno hieman tasoittuu - alan tekemään jatkosuunnitelmia kalenteriin.  Eli mitä hoidetaan ja milloin.

Näillä tunnelmilla jatketaan. Ei mulla varmaan oikein muuta järkevää sanottavaa oo kuin että isoisoiso kiitos teille kaikille, jotka ovat jaksaneet pitää peukkuja pystyssä ja kätösiä ristissä meidän puolesta ja kun ootte muutekin jaksaneet tukea ja tsempata meitä <3 

<3 Henna

32 kommenttia:

  1. Ihanaa, onnea tulevalle emälle ja "ihmisemälle" <3 Kuka se nyt oli se isäori sitten? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon ! <3 ihan täpinöissä täällä oon :) Isä on hannover-ori Carismo <3

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. ääh, onnistuin poistamaan edellisen.. tarkoitukseni oli laittaa, että: Paljon, paljon onnea varsasta ja tsemppiä, että kaikki menee hyvin!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, täällä kovasti nyt tosiaan pidetään peukkuja että kaikki sujuu kivasti ! <3

      Poista
  4. Jes, ihanaa, onnea! Ja täällä pidetään peukut, että kaikki sujuu hyvin loppuun asti. :)

    VastaaPoista
  5. Oi ihanaa! Nyt peukut pystyssä että onni jatkuu ja tosiaan ens kesänä on oma pieni hevosenalku teillä. :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniinpä, kauheesti oon innoissani mutta toisaalta tosi paljon jännittää että meneekö kaikki hyvin :) Kiitos paljon sulle tuesta! <3

      Poista
  6. Minäkin purskahdin itkuun, kun luin tuon lauseen, aivan mahtavaa ! Suuret onnittelut teille! Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja ensikesänä teillä on hevosvauva jo ! -Ada-Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanaa ku joku toinenkin itkee mun kanssa! <3 Kiitos Ada-Maria miljoonasti! <3

      Poista
  7. Jes, hienoa!! Nyt peukut pystyyn! <3

    VastaaPoista
  8. Huippua, enemmän kuin superia !! ♥ Onnellista odotusta sekä sulle että Kaamalle ♥ Onhan se ny ku Carismo ja Karisma yhdistyy nii ei voi olla tärppäämättä ;) Vaavasta tulee niiin hieno, ens kesää odotellen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps, ei oo helppoa meillä pentujen kanssa.. Mammalta ei sektion takia maito laskeudu, käyty lääkärissä ja kaikki maailman piikit saatu nyt.. Pennut pulloruualla :p

      Poista
    2. hihiii! <3 niinpä, innolla kesää odotellen !!!! nyt vaan ootellaan raskauden edistymistä toivoen että se ylipäätään jatkuu :) pikkuhiljaa pitää alkaa miettimään nimivaihtoehtoja, nuo vanhempien nimet tuottaa HIEMAN päänvaivaa :DDD Jotain carismaattista siinä täytynee olla xD

      Voi ei, pentujen pulloruokinta on aikas raksasta touhua, on teillä iso työmaa siellä.. huhhuh, tsemppiä hirmuisesti jaksamiseen! Niinhän se itsellä oli sama asia, meidän Onni-poika syntyi leikkauksella ja mulla oli siksi isoja ongelmia maidon tulon kanssa :( voivoi... toivottavasti ees alkais vähän maitoo mammalla tulla niin teidän elämä helpottais.. tsemppii vielä kerran <3

      Poista
  9. Paljon onnea teille! <3 Varsan kasvattamisesta tulee varmasti opettavainen ja mieleen jäävä kokemus :) -j

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia kovasti! <3 sitä ootellessa, tulee kyllä olemaan tosi iso oppikoulu! :)

      Poista
  10. Paljon onnea ja toivottavasti kaikki menee hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, hirmuisesti jännitttää että mite kaikki etenee <3

      Poista
  11. Oih!! Ihanaa, pikku Karsima saa pikkuisen varsan <3 Semmost mie vain viel hättyytän sinua, että oon laittanut sulle s.postia koskien muumimukin arvontavoittoasi. Oletkos saanut viestiäni? No, jokatapauksessa laitahan mulle osoitetietosi sähköpostiini: iina_91(at)hotmail.com niin saadaan pakettia eteen päin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kiitti paljon ! <3 Hei mie mielestäni vastasin sulle silloin heti ku huomasin voittaneeni blogissasi mutta ilmeisesti viesti ei oo tullunna perille ! :D mie laitoin sulle justiiisa uuden viestin tulemaan :))) kiitti ku muistutit! :

      Poista
    2. Hmm.. Minulle ei ole vieläkään tullut viestiä :( Kokeilepas laittaa osoitteeseen isk(at)hotmail.fi On mulle kyllä tullut kaikki muut mailit ihan normaalisti.. Mikähän tässä nyt tökkii :D

      Poista
    3. no höh ! mun säpössä sitte jotain häikkää kai :/ mie laitoin sulle fb:n kautta viestiä niin jos sieltä kautta ees kulkis :D

      Poista
  12. Carismatic ;)

    Saako kysyä mikset laittanut lv-oriilla tai miksi päädyit puoliverioriiseen? Jokatapauksessa hienoa että on tiine! Toivotaan et kaikki menee hyvin! :) Meinaatko pitää varsan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Carismatic olis pähee ! The Most Carismatic ;D uujea! haskaa miettiä näitä ! :DDD

      Ilman muuta saapi kysyä, ja tosi kiva kun kysyt! :) Tosiaan, harkitsin pitkään lv-oria ja etsin useita vaihtoehtoja, yhtä kävin jopa katsomassa eräällä tallilla. Kuitenkin punnittuani pitkään, että mitä haluan varsan kanssa tehdä, eli ratsuksi vai ravuriksi - vienkö treeniin jollekin vai jätänkö sen itselleni harrasteluikaveriksi - tulin siihen tulokseen että haluan pitää varsan itselläni ja keskittyä edelleen ratsuhommiin pääsääntöisesti. Ajolle sen haluan opetettavan niin, että sillä voidaan ajaa säännöllisesti ja pohjakuntoa alle ennen sisäänratsastusta.

      Haluan siitä myös tasapainoisen ja toimivan perheenjäsenen ja suht osaavankin ratsun alleni. Mutta aika näyttää. Ammattilaisten apua aion ottaa koulutukseen mukaan, jotta hevosesta saataisiin kompakti paketti meille jatkamaan laumaa :) Ja jotta voisin parantaa mahdollisuuksiamme kehittyä ja lisätä laukan ym liikkeitten laatua, päädyin pv-oriin. Ennen pv-orin valintaa olin myös katsellut jonkin verran arabi-oreja myös.

      Todellakin pidän varsan ja siksi tunneside on niin vahva tässä projektissa. Kovasti tulevaisuutta innolla odottaen mutta vielä toistaiseksi jännitän, että jatkuuko raskaus terveenä ja normaalina. :)

      Kiitos paljon tsempeistä, jokaikinen tsemppi ja tuki on kultaakin kalliimpaa <3

      Poista
  13. Onnea kovasti Henna! Pienet honkkelikoivet on ihania! Tsemppiä ja voimia teille!! :-)

    VastaaPoista
  14. Kiitoksia Ninnu! Pientä honkkelia kovasti ootetaan, jospa kaikki menis hyvin <3

    VastaaPoista