tiistai 7. tammikuuta 2014

Keho on mun temppeli

Hepskukkuu!  Täällä kirjoittelee juuri mammalomiltaan töihin palannut yökyöpeli! Täällä olen touhuillut nyt ensimmäisen yövuoroni ja vaikka kaikki tuntuu hyvin tutulta, on olo välillä hyvinkin jännä.  Että muistanko tehdä kaiken tarvittavan ja että onhan kaikki ok.  Rakkaus työhön kuitenkin on edelleen samanlainen - ihan kuin kotiinsa tulisi.  Minulla on kyllä niin ihana työpaikka, josta olen tosi kiitollinen.  Oon täällä vaan fiilistellyt hyvää duunia ja ylipäätään tätä yökköilyn tuomaa särmää elämään.  Katsotaan, miten kauan jaksan fiilistellä, sillä tämä ei tuu olemaan helppoa kuiteskaan.

Mutta noista tunnelmista työn suhteen ehkäpä sitten joku toinen kerta enemmän, sillä tämä postaus käsittelee minua ja mun  muodokasta kroppaani !  Valitan, mitään tämänhetken paljasta-pintaa- tilanne-kuvia minulla ei ole tällä kertaa tarjolla, sillä enpä tajunnut kuvauttaa itseäni sen kummemmin tätä varten.  Mutta niitä tulee kyllä varmasti jatkossa!

Kun seisahtuu puntarille ja nappailee mittanauhalla vähän mittoja kropasta - täytyy harmitellen ja nolostuneena todeta, että minulla on mennyt viimeiset 3 kuukautta ihan harakoille.  Painon putoamisen sijasta viisari oli värähtänyt ylöspäin.   Olen vähän pettynyt itseeni,  mutta armahdan itseäsi  liialliselta ruoskinnalta,  sillä tiedän missä kunnossa olin syksyllä henkisellä saralla, joten voinkin vain ihmetellä miten olen saanut pidettyä painoni noinkin hyvin kurissa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin,  tunnen itseni niin hyvin, että olisin voinut odottaa itseltäni jopa 5 kilon painonnousua.  Joten onneksi tilanne ja minä emme päästy paisumaan niin pahaksi, ettei sitä pystyisi korjaamaan.  Mutta nyt noita lukemia:

30.12.1013  paino 81,5 kg

6.1.2014      80,5 kg
vyötärö 94 cm
lantio 107 cm
rinta 106 cm
BMI  30.3

Blaah, mutta tästä se lähteep ! Minulla on vielä mahdollisuus saada itseni oikein kivaan kuntoon kesäksi ja miksei, saavuttamaan myös alle 70 kg:n tavoitteeni :)  Aloitin taas tekemään entisen PT:ni laatimaa ohjelmaa ja täytyy kyllä hehkuttaa miten innoissani siitä jälleen olen!  Salilla tekisi mieli käydä jokapäivä, mutta onneksi osaan myös pitää lepo / lenkkeily-päiviä välillä.  Viime perjantaina tein keskivartalotreenin kotona, lauantaina kävin salilla tunnin ajan,  ja nyt maanantaina reenailin siellä 2 tuntia .  Tarkoitus olisi käydä salilla 2-3 kertaa viikkoon ja tehdä kotona yksi keskikroppatreeni.  Ja lisäksi lenkkeillä.  Ainakin näin alkuun on pari lepopäivääkin ihan suotava juttu.

 

Näin yöviikkoina en pysty lupaamaan yhtä tehokasta paneutumista treenailuun, mitä vapaaviikoillani ehkä pystyn -  sillä minulla on hoidettava myös lapsi, koti ja hevoset.   Heppojen suhteen olen päättänyt nyt relailla vähän enemmän, sillä rehellisesti sanottuna motivaationi niitten kohdalla ei ole todellakaan huipussaan - johtuunee hyvin pitkälle surkeista keleistä ja kentän käyttökelvottomuudesta. Kaiken lisäksi Kb on heittänyt toisen takakengistään jo yli viikko sitten.   Joten kevyt chillailu ja rennommalla otteella liikuttelu toistaiseksi kuulostaa nyt todella hyvältä. Nyt on enemmänkin mamman treenailun vuoro!  Olenkin viime aikoina tehnyt tosi paljon maastakäsin- lenkkejä hevosten kanssa.  Niillä on niin reipas käynti, että mukavasti saan liikuntaa niitten kanssa kilpaa kävellessä.



Mahani sektiohaava on ollut treenien osalta suhteellisen ok, eikä se ole onneksi hirveen isosti oireillut salilla painoja nostellessa tai vatsiksia tehdessä.  Vatsalihashommissa selkeästi huomasin eron entiseen,  alavatsani on huomattavasti heikompi ja arempi, nimeomaan tuolta alhaalta mistä Onni leikattiin maailmaan.  Mutta kevyellä reenillä sen saapi kuntoon.   Myös penkkiä tehdessäni huomasin pienen pientä pakotusta siellä, mutta kestin hyvin sarjat loppuun.  Muutkin lihakseni ovat selkeästi surkastuneet, mutta sitä suuremmalla innolla haluan niitä herätellä taas horroksesta ja laittaa niitä kovasti töihin !

Möhömaha fiilistelee
Ruokapolitiikka pitää saada myös kuntoon.  Suklaan mässäily jäi toisen vuoden puolelle, ja vuodenvaihde-bileiden kunniaksi alkoi kuukauden mittainen karkkilakko !   Sitten olisi tarkoitus pitää yksi herkkupäivä viikossa / jopa harvemminkin.   Minun suurimmat ongelmani on olleet sokeririippuvuus, suolanhimo  ja tunnesyöminen.  Nyt haluan saada terveen suhteen ruokaan ja ennen kaikkea niin, että muistan syödä tasaisin väliajoin pienet ateriat ja juoda paljon vettä!  

Olen yllättynyt siitä, miten vähän minun on tehnyt mieli makeaa.  Siihen on tietysti suurena apuna olleet ystäväni pepsi maxi ja kromitabletit.  Huomaan olotilassani taas hirmuisen eron verraten siihen hirmuiseen hiilaripöhöön, mihin taas hetkessä itseni ajoin.  Nyt on kuitenkin tarkoitus rutistaa kunnolla ja toki palkita itsensä pienimuotoisesti aina välillä ja etenkin tavoitteitten saavutuksissa.





Mulla on nyt jo tosi hyvä fiilis kaikesta tästä ja pikkuhiljaa palaset alkaa loksahteleen kohdilleen ! Motivaatio kaikkeen minulla on kyllä kohillaan ja aion nyt paneutua tähän niin, että teen tämän nimeomaan itseni takia ja elän enemmän itselleni. Lenkkeily ja treenailuseuraa kaipaan kyllä kovasti, vaikka kyllä osaan liikkua yksiksenikin.  Maanantaina käytiin kavereitten kanssa saliloimassa ja toisten seurasta saa kyllä mukavan tsempin päälle :)

Tsemppii ja motivaatioo kaikkien viikkoon - mitä tahansa teettekin! :))

<3 Henna

19 kommenttia:

  1. Mäkin aloitin karkkilakon sekä pienimuotoisen herkkulakon! Tarkoituksena olis pitää lakkoa tammikuu, mutta jossei tiukkaa tee niin miksei vaikka pidempäänkin.
    Päätin aloittaa nyt myös kunnonkohotuksen, tästä postauksesta sai itsekkin innostusta ja motivaatiota! Tsemppiä sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uijjui mahtia, että joku toinenkii siellä alkaa reenaileen ja vähän lakkoileen makean kanssa! Hirmuisesti tsemppiä sulle! <3 Minustakin tuntuu siltä että jos tämä tammikuu menee hyvin karkkilakkoilun kanssa niin jatkan sitä ilomielin! En ole totaalisesti kieltäytynyt esim. jostain pienestä keksistä kahvin kanssa tai muusta mutta todelkakaan en syö niitä samalla tavalla kuin ennen. :)

      Poista
  2. Huomaattehan mutkin! En oo uus mutta oon nyt vasta alottanut kunnolla bloggaamisen ja arvostan kaikkia, jotka tulevat edes katsomaan blogiani. Seuraan kaikkia takaisin. Elämäni on aika hauskaa ja kiinnostavaa, jos sen oppii tuntemaan ;) kiitos ja kumarrus teille tukijoille! piasundell.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin kiva tietää! :) toivottavasti saat paljon lukijoita blogiisi !

      Poista
  3. Hyvä Henna!! Tsemppiä!!! :) Muista tehdä tavoitteita ja toteutuksia siten, että niistä tulisi myös pysyviä elämäntapamuutoksia. Alkuun tehostartti on hyvä juttu, mutta älä vaadi itseltäsi liikoja. Listaa esim. asioita omasta ruokavaliostasi, joissa näet missä olisi parantamisen tarpeita ja myös mieti mitä hyvää ruokavaliossasi on. Sama homma liikunnan suhteen. Näin ollen näet ne kehittämiskohteet, mihin tulee kiinnittää huomiota. Alkuun kannattaa tehdä pienempiä tavoitteita, esim. syön joka päivä aamupalan, tai "syön vain illalla leipää". jne. Ja pikkuhiljaa alkaa kasvattamaan niitä omia tavoitteita, kuin tietyistä asioista tulee jo rutiineja..

    Joskus sellainen tehostartti on kuitenkin ihan hyväkin asia, jos niin haluaa. Ja selailin netistä ja löysin Fitfarmin ruokavalio-ohjeen, jolla on tarkoitus pudottaa painoa. Tämä voisi olla ns. suuntaviivana ateriarytmin muodostamiselle. http://www.rasvanpoltto.info/dieetti/jutta-gustafsberg-dieetti/ Vaikka en diettien kannattaja olekaan, on joskus vaikea arvioida että mitä ja miten paljon tulis päivän aikana syödä, ja nopeasti tuota ruokavaliota vilaiseena siitä kuitenkin löytyy kaikki tärkeät ravintoaineet jokaiselta aterialta. Eli kyseessä kuitenkin terveellinen ruokavalio. Usein itse arvioituna ruokamäärät ovat kuitenkin liian pieniä, ja kroppa käy koko ajan säästöliekillä ja se ajaa sitten herkuttelemaan, koska kroppa vain vaatii tarvitsevansa enemmän energiaa.

    Suunnitelmallisuus kohdallasi olisi kyllä juuri kaiken a ja o, ja suosittelisin sinulle sitä ruokalistan suunnittelua jo etukäteen. Ja erityisesti kun teet vielä yövuoroja, on se kropalle myös haastavaa kärrinpyörää.

    Mutta Henna! Sulla on mahtava ASENNE! Ja se on tärkein asia ja avain hyvään oloon! Ja mä tiedän, että sä pystyt tavoitteisiisi jos vain suunnittelet ne kokonaisuutena tähän elämäntilanteesi sopivaksi, eikä liian isoja paloja kerralla. Mieluummin hitaasti ja varmasti, kuin nopeasti ja sitten myöhemmin lopettaen. Pidetään itsestämme huolta!! Unohtamatta myöskään juuri sitä henkistä hyvinvointia, joka on erittäin tärkeää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En todellakaan vaadi, en ole totaalikieltäytyjä mutta koitan pitää silleen sopivan kurin itselläni sillä jos en pidä niin oma näkökyky ruokavaliota kohtaan alkaa sumentua.

      Aion ensi vapaaviikolla yrittää tehdä suunnitelman ruoistani mitä syödään niin se helpottaa. Katsastan ehottomasti myös tuon jutan systeemin tarkemmin ja otan sieltä vinkkejä mukaan :) Tulehan pitämään mulle se läskileiri ! ;) <3

      Kiitos paljon tsempeistä, ihanaa että sinä uskot minuun! Minulla ei ole täällä oikeestaan ketään joka mua tsemppais noin paljon, oon tosi paljon yksin tämän asian kanssa, joten kiitos että tätä kautta tsemppaat minua! <3 Mulla on nyt jo henkisesti parempi olo kun saan liikkua ja ajatella itseäni välillä :)

      Poista
    2. Miten menee Henna?? :) Minä olen pari viikkoa ollut sokerittomalla, ja alkaa olla hyvä olo ja vähän herkkujakin tekee jo mieli. Jotenka tauko tehnyt hyvän tehtävänsä:) Olo on ollut oikein mainio!

      Poista
    3. Hyvin mennee! :))) postaankin tässä pian asiasta! :_)

      Poista
  4. missä työpaikassa saa työajalla blogia päivittää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos hieman ajattelet asiaa pidemmälle niin ymmärrät varmaan, että minulla oikeus taukoihin myös töissä? Ja silloin tietääkseni minua ei ole kielletty postaamasta kun tämä ei ole keneltäkään pois :)

      Tällaiset vähän pinnallisemmat postaukset naputtelen tuossa tuokiossa, vaikka tämänkin postauksen olin aloittanut kotona jo päiviä aiemmin :) . Minulla on useammasta postauksesta keskeneräisiä luonnoksia iso kasa, jotka useasti kirjoittelen/ viimeistelen useammassa erässä loppuun. Minulla ei todellakaan ole aikaa istua tuntikausia koneella, ei kotona eikä töissä.

      Kiitti kommentista ja toivon mukkaan tämä hieman selkeytti sun ehkä hieman vääristynyttä kuvaa yököstä, joka istuisi työajallaan tuntikausia koneella ;)

      Poista
    2. no jos hieman ajattelen asiaa pidemmälle niin ymmärrän kyllä että tauoilla on tapana tehdä ihan jotain muuta ku päivitellä blogia...toki,nettiriippuvuus on pahasta!

      Poista
    3. Eiköhän jokainen saa taukonsa käyttää mihin haluaa! Blogin kirjoittelu on kuitenkin terveellisempi vaihtoehto kuin esim. Kessuttelu tauon aikana!! Joku lukee kahvikupin äärellä päivän lehden, toinen bloggaa, mikähän tässä nyt anolle on niin iso ongelma!? -Anne-

      Poista
    4. Mitä minä näin Hennan elämää parin päivän ajan, en yhtään ihmettele, että kirjottaa töissä vaikka tauolla blogiinsa. Sitä, kun kiireisessä elämässä on pakko kirjottaa sillon, kun vaan löytyy aikaa. Minusta on hienoa, että Henna jaksaa kirjottaa blogia vaikka tekemistä löytyis ilmankin ihan tarpeeksi. Toki terpiaahan kirjoittaminen monille on, mutta työtä se silti vaatii. :)

      Poista
    5. Vastaanpa anonyymille ekana että tottatotta, nettiriippuvuus on pahasta mutta aika yleinen "sairaus" tietääkseni ;) se, että viimeistelen postaukseni tauollani ja julkaisen sen, on tuskin keneltäkään pois. Päinvastoin, lukijoittenhan pitäis olla ihan tyytyväisiä että yritän myös työviikoillani kirjoitella tänne edes jotakin :) Mutta toki ymmärrän pointtisi, näkemyksiä on yhtä monta kuin on immeistäkin :)

      Poista
    6. Annelle ja Ilonalle yhteisesti vastaan että kiitos - näinhän se on ;) Onhan se totta että jos mie hörppään kahvikupposeni ja naputtelen pikaisesti tarinani loppuun - ei tietääkseni ole keneltäkään pois :) ja Ilona tosiaan on nähnyt minun menoa ja meininkiä parin päivän ajan, ja nekään eivät välttämättä olleet ihan vilkkaimpia päiviä minun arjessa :) Kuten myös Anne ja monet muut, jotka kanssani viettävät aikaa tietävät ja ymmärtävät asian todellisen laidan :) En todellakaan ala potemaan huonoa omaatuntoa siitä, miten taukoni täällä 11 tuntisen yövuoron aikana käytän :D

      Poista
  5. Tuo on kyllä niin totta, että sulla on asenne kohillaan! Ja kun sie oot päättäny jotain, niin sie kyllä sen toteutat, tavalla tai toisella, on sulla sen verran jääräpäinen asenne!!!;)) Miustakin on tärkeetä, että ei heitä pyyhettä kehään vaikka tulis joskus otettua askel taaksekin päin, koska se nyt välillä väkisin kuuluu asiaan, mutta seuraavassa mutkassa ottaa kaksi askelta eteenpäin!! Hyvällä tsempillä ja positiivisella vireellä sitä jaksaakin toteuttaa projektia. Jos tulee fiilis, että prosessi aiheuttaa liikaa stressiä ja vaivaa, niin kannattanee pitää silloin hetki vaikka taukoa, enkä tarkoittanut siten että lopettaa koko homman, mutta höllää hieman hetkekesi ja jatkaa sitten taas.

    Jos asiat mennee kohilleen, niin miusta saat ainakkiin lenkkiseuraa sitten ihan mielellään;)) Itsekin yritän taas ottaa itseäni niskasta kiinni, tuntuu että tämä motivaatio nousee välillä raketin lailla, mutta tulee yhtä nopeasti alaskin enkä saa pidettyä itseäni kurissa...Välillä sitä ihmettelee, että miten voi niin yksinkertainen asia olla välillä niin hemmetin vaikee!!! Oon nyt puolen vuoden aikaan kuitenkin opetellut kasvisreseptejä ja lisukkeita, jotka ois helppoja ja nopeita sekä tietenkin maukkaita. Joulu ja uusi vuosi oli ihan karmeaa mässyttämistä, josta varsinkii kärsi omatunto sitten jälkeenpäin...varsinkin kaikki suolainen herkku...Jospa se tästä lähtis taas...:) -Anne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kiitos rakkaani! Jäärä mikä jäärä, todellakin ! :DDDD se on niin ihana kun muutkin sen tietää <3 Kyllä täällä on asenne huipussaan eikä se ihan parista takaiskusta kaadu! Mielelläni tartutan sitä muihinkii ! Tuleha anne joku päivä niin käyvvää lenkillä tai jottai muuta yhessä hölömöilemässä! <3

      Mulla on hirmuinen halu tehhä kaikkee liikunnallista ja oikein haalia itselleni oikeanlaista ruokaa ja terveellisiä ohjeita. Jo siitä kun tietää että syö terveellisesti, tulee sellainen fressi olo ja energinen fiilis !

      ollaanpa yhteyksissä ! <3

      Poista
    2. Olen n.162cm pitkä... Ja painan 53.2kg (vai mitä lie?) en tiedä teenkö oikein , mutta alooin laihduttamaan koska no saan kuulla sitä sanaa LÄSKI , ei ole minusta mitenkään mukavaa ja poikaystävänikin jätti minut... Olen hieman tai olen todella herkkä ja loukkaannun, mutten sano SIITÄ IKINÄ mitään... Halusin tulla edes jollekkin avautumaan :|

      Poista
    3. Voi ei ! :( Tämmöstä tämä maailman meno nykyään on ! Läskiksi haukutaan ilman syytäkin... huoh. Et todellakaan ole läski, sun painoindeksisi on ihan normaali! En kyllä suosittele laihduttamaan, se ei ole kohdallasi kovinkaan terveellistä ja saatat menettää naisellisuuttasi jos kuihdut liikaa! Älä syytä itseäsi liikaa tuosta että sinut jätettiin, ajattele mielummin niin, että hän ei ollut sinulle tarkoitettu, vaikka tiedän, se tuntuu varmasti juuri nyt vaikealta. Mutta uskon, että sinua on odottamassa jossain joku ihana poika, joka sinusta tykkää just tuollaisena ja rakastaa sinua aidosti! En tiijä oliko mun sanoista sulle mittää lohtua, mutta jokatapauksessa Hirmuisesti tsemppiä ja ison läjän voimahaleja halluun sulle lähettää! <3

      Poista