Jännitystä ilmassa

Hihii, onkohan meidän Iita hieman pullavoitunut viime aikoina ?   ( pahoittelen muuten tämän postauksen kuvia, jotka ovat surkean laatuisia känny-otoksia )

 

Samaisen tapaisen kyssärin heitin pari postausta taaksepäin, ja siitäkin ajasta on tapahtunut taas aikamoista kasvua tuolla meidän Iidan masun puolella.   Nämäkin kuvat on otettu jotain viikko sitten, ja huhhuh kun näistäkin on kakara pullavoitunut hurjana eteenpäin!

Jos joku nyt ei ole ihan kartalla tapahtumista, voitte käydä kurkkaamassa TÄMÄN postauksen, jossa aiemmin selitin koiramme pennutus-projektista.

Elikkä todennäköisesti meidän Iida nyt sitten saapi niitä kovasti toivottuja pentuja.    Tai sitten sillä on hyvin edellisiin verrattuna poikkeavan vahva valeraskaus :D  Mutta merkit pentujen mahdollisuuteen on hyvinhyvin varmat.

Meni ehkä parisen viikkoa Iidan sulhon Topin vierailusta, kun narttu alkoi näyttämään ensimmäisiä poikkeavuuksia normaaliin käytökseensä.  Normaalisti välillä hyvinkin nirso koira muuttui hyvän ruokahalun omaavaksi,  ja nykyhetkessä voisin jopa ahmatiksi sitä kutsua.  Normaalistikkin kovin rakkaudenkaipuinen hauveli on muuttunut enenevissä määrin erityisen hellyydenkipeäksi ja mukavuudenhaluiseksi.  Se viihtyy lämpimällä kotisovalla löhöillen, ottaa pitkiä nokosia  ja odottelee mahanrapsutuksia. 

 

Heti alusta alkaen olin näkevinäni myös koiran katseessa muutoksia.  Sen silmät olivat erilaiset.  Millälailla erilaiset,  sitä on vaikea selittää.  Se vaan tuijotteli minua, ihan kuin kertoen minulle että vauvoja on tulossa.   Kimmo lähinnä naureskeli minun ounasteluille.

Neljään viikkoon ei koiran ulkonäössä tapahtunut muutoksia.  Netistä kuitenkin aiemmin aiheesta runsaasti lukeneena tiesin, ettei ensimmäiseen neljään viikkoon välttämättä ulkoisia merkkejä näykkään, vaan vasta loppupuoliskolla kasvu on huimaa. Ainut ulkoinen merkki alussa olikin vuoto takapuolesta.    Vasta 4 viikon jälkeen alkoi huomattavalla vauhdilla tapahtua muutoksia Iidan vatsan seudulla.   Sen maha alkoi pullistua silmissä ja koiran ennen niin sporttimainen rakenne muuttui hetkessä tasapaksuksi patukaksi.  Nisät alkoivat muuttua vaaleanpunaisiksi ja pikkuhiljaa turvota niin, että nykyhetkellä ne jopa roikkuvat jo.



Hauskinta ennen niin aktiivisen leikkisän ja pentumaisen Iidan olemuksessa on sen seesteisyys ja mukavuudenhalu.  Se on niin rauhallinen, ei yhtään häslä enään.  Se tallustelee rappuset rauhallisesti ylös  ja sen hengityskin on raskasta.  Minua on huvittanut se,  että itsekin raskaana ollessa puuskutin ja kuorsasin kuin mikäkin rekkamies -  ja nyt Iida tekee samoin.  Se tuhina ja röhnöttäminen on jotain tosi hellyyttävää.   Se oli myös ennen enemmän välinpitämätön  ja jopa varovaisen välttelevä Onnin suhteen,  nyt se on jopa osoittanut hoivaamisviettiä poikaamme kohtaan.

Isin kanssa köllöttelemässä <3

Kyllä on jänniä aikoja elettävänä! Olen laskeskellut päiviä astutuksesta ja nyt mennään laskujeni mukaan päivässä 49.   Koiran tiineys kestää keskimäärin 58-71 vuorokautta, yleensä sen 63-66. Näissäkin pitää muistaa toki eroja.   Mutta jokatapauksessa,  haemme lähipäivinä tutuiltamme pentulaatikon Iidalle "pesäksi"    ja annamme sen rauhassa tutustua siihen. Kelpaako vai ei,   se jää nähtäväksi :D  Elämme koiran kanssa lähekkäin nähdäksemme ajoissa lähestyvän synnytyksen merkkejä.   Eläinlääkäriin otetaan yhteys varmistaaksemme, että kun synnytys lähenee, on silloin päivystävä eläinlääkäri tietoinen asiasta ja hälytettävissä tarvittaessa nopeasti paikalle.   Toivon hartaasti, että synnytys tapahtuisi minun vapaaviikollani, että voin olla itse toimia kätilönä rakkaalle koiralleni.  Mutta jos näin ei käy, hoitaa sen Kimi taikka ystäväni.    Kunhan synnytys on ohi, tarkistutan Iidan eläinlääkärillä saadakseni varmuuden sen kunnossa olemisesta.  Ja toki myös syntyneet pennut luonnollisesti tarkistutetaan eläinlääkärillä sitten kun on sen aika ja madotetaan ohjelman mukaisesti.

Pentujen halukkaita ostajia on jo ilmaantunut. Olen ollut yhteyksissä ihmisiin, joilla on samaisia risteytyksiä kuin itselläni on ja mitä pennutkin tulevat olemaan. Lähinnä kokemuksia ollaan vaihdettu ja sieltä sain myös vinkkiä mahdollisesta myyntihinnasta.  Mihinkään pilkkahintaan en koiria myy jo ihan sen vuoksi, jotte ne menisivät niitä arvostaviin, aktiivisiin koteihin - eikä päädy huonoihin olosuhteisiin.  Metsästäjien keskuudessa nämä risteytykset ovat kovassa huudossa, joten mahdollisille pennuille on kysyntää jo nyt ja uskonkin, että ne saavat helposti kodit.  Kuitenkin olen hyvin tarkka siitä, minne ylimääräiset pennut myyn.  Ei pidä mennä asioiden edelle,  katsotaan että ne pennut nyt syntyvät ylipäätään  - ja elävinä. Tärkeintä nyt on kuitenkin tässä hommassa on se, että Iida selviää hommasta ehjin nahoin ja  sekä me että työkaverini saavat miehensä kanssa oman kasvatin.  Muut ovat sitten täyttä plussaa. 

Paljon olisi ajatuksia tästä pentu-projektista tuolla pääkopassa, mutta nyt ei enää järki leikkaa enempää niitten muuttamiseksi tekstiksi.    Näillä mennään tällä hetkellä ja ajatukset ovat tulevassa kovasti <3  Hyvää alkavaa viikkoa kaikille !

<3 Henna