Kilometrin mittainen vastauspostaus

Kiitos kaikille kysymyksistä, niitä tulikin oikein kivasti ja mukava, että kysymysten aiheet heittelivät laidasta laitaan!  Kymysten määrästäkin huomasi että kiinnostus blogiani kohtaan on noussut ja tämä tuntui todella hyvälle, kiitos teille kovasti <3   Tässäpä tulisi sitten iso liuta vastauksia, tarkennusta voi rohkeasti kysyä kommenttiboksin puolella, jos kirjoitin jotain vähän epäselvästi :)

Millaisena ihmisenä pidät itseäsi?Minkälainen Onni on luonteeltaan?

Positiivisia puoliani ovat ehdottomasti spontaanius, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuuntuntoisuus ja lojaalius.   Negatiiviksi puoliksini nimeän mm.  temperamenttisuuteni, hermoheikkoisuuteni, sinisilmäisyyteni ja liiallisen ajattelun.   Olen lisäksi räväkkä, herkkä, lapsellinen/leikkisä ja vauhdikas.  Nuo voivat sitten olla joko negatiivia tai positiivisia piirteitä, se riippu ihan vastaanottajasta. En ole mielestäni ihan "jokaisen ihminen" -   eli, minua useimmiten joko vihataan tai rakastetaan.

Onni on reipas pieni miehen alku, joka ei turhia kiukuttele. Yleensä ukkeli seurailee elämää tyytyväisenä sitteristään ja viettää mielellään aikaa sylissä, toisten seurassa. Hänellä onkin hyvin suuri rooli ystävysten keskeissä kahvipöytäkeskuteluissa ja äidin hevosteluhetkissä kentällä (toistaiseksi vielä vaunuista touhua seuraten tai siellä lähinnä nukkuen). Poitsulla on hymy herkässä ja usein kova vauhti päällä, välillä tahto päästä jo liikkumaan on todella kova. Itkemään hän alkaa todella harvoin ja yleensä jos niin tekee, on syy hyvinkin vahva. Yleensä hän ehtii ilmoittaa tarpeensa ähisemällä ja öhkämällä, ja jos me ei Kimmon kanssa esim. öisin heti ehditä herätä ähinään ja  reagoida siihen,  saattaa pinnasängyn pohjalta kuulua pieni äänenkorotus kutsuvana kiljahduksena.  

 Mistä useimmiten ostat vaatteesi?

Suosin vaateostoksissani second handia, eli ostan vaatteeni lähinnä kirppareilta tai netistä.  Tietysti mm. sukat, alusvaatteet ja legginssit ostan ihan uutena, mutta esim. neuleet, puserot ja etenkin juhlamekot haluan ostaa netistä käytettynä ja kirppareilta.  Kirppareilta saa melkeinpä uusia vaatteita huomattavasti halvemmalla ja etenkin netistä voi löytää vähän harvinaisempia vaatekappaleita edullisesti.  Säästän tällä toiminnalla pitkän pennin ja lisäksi voin onnekkaana löytää jotain vähän uniikimpaa vaatetta, mitä ei heti kävele kadulla vastaan :)

Missä maissa olet käynyt?

No tietysti Viro, Ruotsi ja Norja, mutta lisäksi  olen matkustanut Belgiaan (samalla reissullä kävin  Luxemburgissa) ja  Englantiin. Noh,  Tanskanssa olen pyörähtänyt ihan siis vain lentokenttävierailun muodossa. Matkustelen todella vähän, enkä pahemmin edes välitä siitä.  Jos haluaisin nyt matkalle, suuntaisin lappiin, se on ollut suosikkimatkakohteeni lapsesta asti. Minussa on himpun verran perilappalaista verta, joten sekin vetää pohjoiseen luonnostaan.

Norjassa kesällä 2++7

Makarooni VS spaghetti?

Tää on vaikee, sillä nehän on ihan sammaa evästä - vähän vaa eri muodossa ! Useimmiten kyllä ostan ihan vaan makaroonia,  tai sitten pastaa.  Syön tosi vähän makaroonia muutenkin, olen enemmän peruna / riisi- ihmisiä.

Mikä on ollut äiteydessä ihaninta, entä haastavinta? Onko se ollut sellaista kuin olet kuvitellutkin? :)

Tämä on erittäin hyvä ja iso kysymys ja tämän aion toteuttaa pian postauksen muodossa. :) 

Oletko ajatellut hankkia tulevaisuudessa hevosia? Ostatko Onnille oman ponin jos hän haluisi?

Minulle riittää tällä hetkellä kaksi hevosta, jopa nuo kaksikin tuntuu välillä liialliselta. On todellinen haaste pitää ne tiukassa kunnossa ja liikuttaa ne samalla tavalla kuin ennen raskaaksi tuloa / Onnin syntymää.  Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen, että oman kentän saatuamme on tapahtunut paljon edistystä molempien hevosten kanssa.  Kuitenkin, jos toinen noista yhtäkkiä kuolisi - en haluaisi ostaa heti uutta, vaan keskittyisin mieluiten yhteen hevoseen ainakin jonkin aikaa. Ottaisin sitten kaverin vaikka tallivuokralaisen muodossa, jos sellainen löytyisi. Muussa tapauksessa olisi vähän pakko ottaa joku kaveri.

Onni voisi mahdollisesti saada ponin, mutta vasta sitten, jos on valmis itse huolehtimaan sen säännöllisestä  ja johdonmukaisesta liikutuksesta ja hoitamisesta muutenkin. :)  Ottamaan siitä vastuun, niin kuin jokaisen hevosenomistajan pitää ottaakin - olkoon ikä mikä tahansa.  Hevonen/poni otetaan muutenkin vasta sitten, kun ikä ja taito riittää. On yleinen näky, että ihmiset hankkivat lapsilleen poneja liian heppoisin perustein - ihan vain siksi että se on söpöä ja lapset haluaa. Ja onhan se pieni poniratsukko söpö näky, ehdottomasti.  Mutta siihen se sitten usein jääkin: Monesti poni pääsee myös pienen ja kokemattoman ratsastajansa niskan päälle ja oppii kaikenmaailman koiruuksia, jos lapselta puuttuu taito ja voima käsitellä poniaan sekä olla määrätietoinen sekä napakka.  Vikuroidessaan, ponia käsitellään aina vain vähemmällä innolla,  useimmiten se sitten pääsee harvoin lenkille, ongelmat energian pakkaantuessa lisääntyy ja poni onkin loppupeleissä enemmän pullaponi ja pihan perällä märkänemässä.

Missä aloitit ratsastuksen?

Kiuruvedellä 12 vuotiaana, ootas, nyt en edes muista tallin nimeä :S   Mutta kävin siellä ehkä vajaan vuoden, ja sitten yhden leirin hingunniemessä. 

Kuinka kauan olet ratsastanut?

Muutettuani pois Kiuruvedeltä 14 -vuotiaana, ratsastusharrastukseni oli lähes kymmenisen vuotta lähinnä satunnaista heppailua.  8:n viimeisimmän vuoden aikana taisin heppailla yhteensä 5-7 kertaa muistaakseni.  Aloitin  ratsastelun uudelleen vuonna 2008, vielä aktiivisemmin vuonna 2009 muutettuani Kuopiosta Kaaville. Hoidin mieheni serkun hevosia ja sain niillä ratsastella.

Milloin sait ensimmäisen oman hevosesi ja mikä sen nimi on?

Ostin Cuzcon marraskuussa 2009. Kuulin teuraaksi menossa olevasta, entisestä terapiratsusta  ja lähdin vähän hetken mielijohteesta tätä katsomaan. Hänet kohdatessani rakastuin silmittömästi - olen vieläkin rakastunut.  Hän on juuri tuollaisena, romuluisena suomenhevosen ja lämppärin vahinkovarsana sellainen tapaus, josta huokuu jotakin, josta en vieläkään ole kunnolla saanut selvää. Tässä on linkki postaukseen Vusesta tarkemmin :)

Minkä 'tasoinen' olet ratsastajana?

En uskalla väittää itseäni minkään tasoiseksi, sillä minulla eikä hevosillani ei ole hyväksyttyä suoritusta mistään kouluradasta tai esteluokasta. Jos sellainen olisi, uskaltaisin sanoa että olemme sen tasoisia.  Olen kuitenkin mennyt kotona harjoitusmielessä raviohjelmaa, helppoa c:tä ja hieman b:tä - hyvällä ja huonolla menestyksellä.  Molemmat pollet osaavat myös jotenkuten väistöt, taivutukset ja ainakin etuosakäännöksen. Mutta ne ovat vielä hyvin raakoja, etenkin Karismalla.  Mutta tarkemmin sanottuna: olemme tasoltamme Puska- Ö - siinä olemme kansallisella tasolla  ;)

Koulu vai esteet?

Koulu ehdottomasti. Olen surkea esteillä, mutta toki tykkään hypätä. Molemmat hevoseni ovat enemmän koulupainotteisia, kuin este - joten harrastellaan pääosin maastoilun ohella koulua, jos sitä voi sellaiseksi sanoa. Vuse kyllä tykkää hyppäillä pieniä, mutta ollaan aika maltillisesti hypitty ja todella harvoin - ihan jo vanhan herran takasten vuoksi.

Oletko koskaan ajatellut lopettavasi ratsastusta?

Kyllä! Harva se päivä.  En ehkä ratsastusta ja hevostelua itsessään,  mutta hevosten omistaminen on aikaavievää, kallista ja välillä haastavaakin puuhaa - jos siis haluaa huolehtia niistä kunnolla.

 Pizza vai hampurilainen?

Pizza :P 

Keksi vai karamelli? (sori tiedän että olet dieetillä!!! :D)

Karkkia, ommmmommmom!  Just meinasin edelliseen kysymykseen sulle vastatakkin, että kiitti kun muistutat kaikista herkuista hehheheh ;)

Meikkaatko?
Jos meikkaat niin miten ja milloin?
Pidätkö itseäsi kauniina ilman meikkiä?

Nykyään meikkaan huomattavasti harvemmin, mitä ennen. Ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa, eikä aina kiinnostustakaan.  Meikkaan yleensä, jos lähden käymään kaupungissa tai sitte jos olen menossa kylään jonnekin erityiseen paikkaan ta tapahtumaan. Ystävien luokse en koe tarvetta meikille, toki olisi kiva ehtiä meikata enemmän - ihan jo oman piristyksen vuoksi.   En jaksa pohjustaa ihoani, joten levittelen meikkivoidetta todella harvoin. Yleensä peitepuikko riittää. Lisäksi laitan ehkä luomiväriä, rajaan yläluomen silleen kissamaisesti ja maalaan kulmia hieman tummemmiksi. Ja toki ripsiväriä noihin haperoihin ripsiini.  Jos lähden ulos / juhliin, tykkään laittaa irtoripset.

Missä ja milloin tapasit Kimmon?
Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi Kimmosta?

Oltiin nähty ehkä kerran, mutta vaihdettu lähinnä pikainen katse muttei muuta. Ensimmäisen kerran tavattiin kunnolla vuosien 2001-2002  vaihteessa Pielavedellä, kun kokoonnuimme nuortenporukalla mökille uutta vuotta vastaanottamaan.  Välillämme leiskui välittömästi ja  pari viikkoa myöhemmin seurusteltiin. Kesällä vietämme 10-vuotis hääpäiväämme.  Tässä on postaus, jossa tarinaamme hieman tarkemmin.  Siellä on vastaus tuohon toiseen kysymykseen.  Postaus on kirjoitettu joulukuussa 2011 :)

Oletko tyytyväinen elämääsi, oletko onnellinen?

Voisin kyllä sanoa että 95 %  olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Olen äärimmäisen kiitollinen, kaikesta mitä olen saanut ja että pitkän odotuksen jälkeen saimme vihdoinkin lapsen.  Minulla on rakastava ja hellä avioimies, ihanat ystävät ja rakkaat karvakorvat ilahduttamassa päiviäni.

Kuitenkin, on minullakin sydänsuruja, niin kuin kai meillä kaikilla. Rakkaista ihmisistä erossa oleminen vaivaa minua, eritoten yksi parhaimmista ystävistäni asuu maailman toisella puolen. Joskus ihan itken kun on niin ikävä häntä, mutta onneksi näemme kesällä taas.   Ikävöin joskus myös elämän varrella menetettyjä ihmisiä ja eläimiä. Myös lapsuudessa tuhritun minäkuvan uudelleenpiirtäminen on kesken, vaikka koenkin voiton puolella jo olevani.  Silti kärsin vieläkin hieman alemmuuskompleksista ja ihmispelosta, sen olen taas viime aikoina huomannut esim. kaupungissa käydessäni. Mutta elämä on koulu kokonaisuudessaan, ja minä olen vielä esiasteella -  olen keskeneräinen ihminen, jolla on vielä paljon opittavaa, jotta voin olla parempi ihminen itselleni ja muille.

Oletko koskaan menettänyt ketään läheistäsi?

Olen. Usemmiten menetykset ovat olleet sellaisia, jotka eivät liity mitenkään kuolemaan. Ne tuntuu välillä satuttavan jopa enemmän. Hyljätyksi ja petetyksi tuleminen on jotain, mitä ei varmaan koskaan täysin unohda.   Kuitenkin jos kuolemasta, menetin rakkaan setäni viime keväänä -  kohta tulee vuosi täyteen, kun hän nukkui pois.  Olen kirjoittanut blogissanikin niistä kipeistä hetkistä viime keväänä, tarkemmin huhtikuussa. Sieltä voit käydä lukemassa lisää jutusta, jos haluat :)

Ovatko välisi anoppiisi jne. sukulaisiin hyvät?

Jos tarkoitat mieheni sukulaisia, niin voisin sanoa että pääosin hyvät välit meillä on. Jonkun kanssa minulla on ollut erimielisyyksiä mm. eläinten pitämisen moraalista, mutta ne on olleita ja menneitä onneksi jo, ja minun puolesta unohdettu.  Kimmon perheeseen, erityisesti appivanhempiini minulla on todella läheiset ja lämpimät välit, he ovat minulle kuin toiset vanhemmat ja he välittävät minusta paljon, kuin minä myös heistä.  Muista perheenjäsenistä erityisesti Kimmon pikkuveli on minulle myös läheinen, kuin pikkuveli minullekin.  Muitten Kimmon sisarusten kanssa näemme harvoin. Osa heistä on hyvin erilaisia kanssani, vaikka ovatkin mukavia ihmisiä.

Omiin sukulaisiini minulla on todella läheiset välit.  Meillä on pieni, mutta tiivis suku. Ja vaikka osan kanssa nähdään todella harvoin, koemme olevamme läheisiä silti. Me olemme vahvoja mielipiteinemme ja valmiita puolustamaan toisiamme yhtenä rintamana. Perheeni lisäksi, sukulaisistani erityisesti läheinen on serkkuni Jasmin, joka on vanhin ja lapsuuteni ainut ystäväni. Hän on minulle jotain niin tärkeää, että jos joku yrittäisi kajota suhteeseemme, en tiedä miten agressiiviseksi rupeaisin.

Jos saisit nyt valita, haluaisitko vielä 2 hevosta?

Tuolla ylempänä ehdinkin jo vastata, että yksi hevonen riittäisi minulle vallan hyvin. Mutten en kykenisi hävittämään kumpaakaan polleistani vapaaehtoisesti,  niistä saa toinen lähteä sitten kun on pakko ja eläimelle itselleen hyväksi.  Mutta koska hevonen on laumaeläin ja tarvitsee kaverin, pidän kaksi pihassa - olkoon niistä sitten toinen oma tai jonkun toisen ihmisen. :) 

Mistä asioista et haluaisi millään luopua (ei läheiset ihmiset)?

Oma koti maalla, eläimineen päivineen. Se tuli ensimmäisenä mieleen.  Ja luonnon läheisyydessä muutenkin eläminen.

 Miktkä asiat tuovat elämääsi eniten iloa?

Yllä mainitsemani asiat ja niiden lisäksi tietysti ystävät  sekä luonnollisesti Onni ja Kimmo.  Rakastan myös kesää ja mm. veneilyä tosi paljon. Tykkään seikkailla ja mikäs on sen mukavampaa kun veneillä kesäyössä kalastellen  ja käydä yöuinnilla.

 Missä koet onnistuneesi parhaiten elämässäsi?

Siinä, että olen kaikesta huolimatta edes suhteellisen tasapainoinen ihminen ja ystävällinen sekä reilu muille. Mutta se toki on ison työn tulos. Osaan olla edelleenkin todella vaikea kipuilujeni kanssa, mutta onneksi kykenen jo aika hyvin tiedostamaan alkavan myräkän mielessäni ja silloin yleensä hakeudun omiin oloihini ryhdistäytymään ennen kuin loukkaan muita.  Lisäksi olen kyllä ylpeä siitä, miten kiva heppa Karismasta on loppupeleissä tullut. Tamma on saanut kehuja jopa korkeamman tason ratsastajilta, mikä tuntuu äärimmäisen hyvältä.

Tarja & KB

Mitä sanontaa inhoat eniten?

Tähän en oikeesti osaa vastata, sillä en tiedä hirveesti sanontoja :D

Lempi jäätelömakusi? :D

Minttu ja Rommirusina <3

Onko sinulla laaja ystäväpiiri, ja koetko että ystäviä on riittävästi?

Minulla on todella laaja kaveripiiri, ja ystäviäkin on siunaatunut iso joukko. Se ei kyllä ole aina minun itseni ansiota. Olen todella onnekas kaikista ihanista ihmisistä, joita olen sanut elämääni yksinäisyydessä vietetyn lapsuuden jälkeen.  Kyllä koen, että ystäviä on riittävästi sillä poden huonoa omaatuntoa siitä, etten ehdi kaikkia näkemään tarpeeksi.

Kuuma nelikkö viime vappuna <3

Mitä luonteenpiirteitä, tapoja yms. arvostat ihmisessä?

Ehdottomasti lojaaliutta ja rehellisyyttä. Ja että on oikeasti läsnä. Myös avoimuus, rehtiys ja vastuullisuus on piirteitä, joita arvostan.  Minulle on tärkeää, että ihminen katsoo silmiin puhuttaessa ja omaa hyvät käytöstavat.  Kuitenkin hirveän sivistyneisiin ja konservatiivisiin ihmisiin en saa oikein tuntumaa, sillä olen itse niin tavallinen ihminen ja useinkin hyvin sivistymätön kai tällaisena kellarissa kasvaneena maalaistollona :D

Mihin kiinnität huomiosi ensimmäisenä uudessa ihmisessä?

Hänen silmiin, eleisiin, ilmeisiin ja käytökseen muiden ihmisten kanssa kommunikoidessa. Näen usein ihmisestä sellaisia asioita, joihin ei sanoja edes tarvita. Osaan vaistota myös, jos joku on kokenut kovia ja kovettanut itsensä sen vuoksi. Mutta se ei haittaa, ymmärrän tällaisia ihmisiä enemmän kuin hyvin - olenhan itsekin ollut sellainen aikoinaan.

Mikä olisi unelmahevosesi?

Sellainen ryhdikäs ja reipas. Persoonallinen ja ovela. Lihaksikas ja timmi.  Kantaisi itsensä hyvin ja liikkuisi omalla moottorilla. Ei kuitenkaan mikään automaatti, myös ratsastajan pitäisi pistää itsensä likoon hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.




Tykkäätkö enemmän reippaista ja vauhdikkaista vai laiskoista ja lössyköistä hevosista?

Ehdottomasti vauhdikas ja reipas polle on meikäläisen makuun. En voi sietää laiskoja hevosia, enkä etenkään sellaisia pystyynkuolleita, joilla ei ole mitään pilkettä silmäkulmassa.

Mitä mieltä olet käärmeistä? :D

En mie niitä pelkää, mutta ei ne minun suosikkejakaan ole.

Kirjoitatko ajatuksiasi mihinkään muuhun kuin blogiin esim. päiväkirjaan?

En kirjoita muualle,  tämä on minun julkinen päiväkirjani :)

Miten tapasitte miehesi kanssa? Kuinka suhteenne on muuttunut vauvan myötä? Haluaisitko lisää lapsia? Jos pitäisi syödä yhtä ruokaa koko loppuikäsi, mitä se olisi? Oletko reissannut ulkomailla?

Tuolla aiemmin kysyttiinkin minulta näitä  joitakin samoja asioita, joten siellä on vastaukset osaan kysymyksistäsi.  Mutta ehottomasti haluaisin ainakin yhden lapsen lisää.  Mutta katsotaan, milloin on sen aika ja saadaanko edes toista lasta, koska Onninkin saaminen oli pitkän odotuksen tulos.  Mutta kaikki aikanaan, ei meillä kiire ole :)

Minusta meidän suhteemme on parantunut lapsen myötä, jotenkin rakkautemme on konkreettisempaa, kun katsomme Onnia. Nauramme ja hassuttelemme yhdessä enemmän ja suukkojakin vaihdetaan tuon tuosta.  Toki arki on aikamoista säätämistä aikataulujen kanssa, koska molemmilla on omat harrastuksemme ja erityisesti minun harrastus on enemmän aikaavievää puuhaa, mutta suhteellisen hyvin ollaan neuvottelemalla selvitty. Eihän se elämä jokapäivä yhtä juhlaa ole, mutta ei tämä muuten mitään aitoa ja oikeeta elämää olisikaan jos kaikki olis yhtä pumpuli-unelmaa :)

Oletko ollut hyvä koulussa? Millainen ihminen haluaisit olla, kahdella sanalla sanottuna? Millainen ihminen olet, kolmella sanalla sanottuna? Mitä keinoja sinulla on arjessa jaksamiseen? Kuinka saat pidettyä ajatukset positiivisena ja mitä elämänviisauksia yrität vaalia? :)

Sanotaanko, että oli keskiverto-koululainen peruskoulussa. Keskiarvoni heitteli muistaakseni 7,4 - 8,2:n välillä.  Lähihoitaja-koulussa olin sitten yksi luokan parhaimmista oppilaista. 

Itsevarma ja rohkea, sellainen haluaisin olla.  Aito, räiskyvä ja oikeudenmukainen - sellainen omasta mielestäni olen.   Arjessa jaksan mm. ulkoilun ja ystävien avulla,  on mukava lähteä pitkälle lenkille ystävän kanssa maailmaa parantamaan.

Joskus on kieltämättä tosi vaikea olla positiivinen, kun väsymys painaa silmäluomia ja tekemättömät työt painaa päälle - olen minäkin stressaantuneena negatiivinen ja hyvin hyvin äreä tuittupää, Kimmolle vaan terveisiä ;)   Mutta pääasiassa koitan pitää tietynlaisen positiivisen korpisoturi- asenteen yllä, että "kyllä minä jaksan" ja että "lopussa kiitos seisoo" . Sillä tavalla olen jaksanut eteenpäin. Jos asenteeni luuhistuisi, luuhistuisin minäkin. Aihanan ei ole pakko jaksaa, mutta koitan pitää sellaisen kultaisen keskitien yllä jaksamisen suhteen :) Pieni lepohetki kahvikupposen merkeissä päivittäisten askareiden ohessa riittää ja antaa mukavasti taas lisäpuhtia jatkaa puuhia. Myös blogin kirjoittaminen antaa ihan erityisen paljon voimaa jaksaa omien huolien kanssa painiessa ja tätä kautta löytää paljon vastauksia sydämen kysymyksiin.

Mitkä 10 tavaraa ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Veitsi, kirves, atrain , pata , pressu, saippua, lääkkeitä, suolaa ja juomista

Hullu alkuasukas-nainen saalistamassa keväällä 2008

Miten pystyit toipumaan masennuksesta ?

Ajan kanssa. Mm. uskon löytämällä,  ystävien tuella sekä runsaan itsetutkiskelun ja peiliin katsomisen avulla. Minun on pitänyt taistella paljon ja remontoida oma minuuteni ennen kuin pystyin uskomaan toisten sanoja ja luottamaan heidän rakkauteen.

Oliko vauva mielessä jo aiemmin ?

Ollaan toivottu lasta jo pitkään ja Onni onkin pitkän odottelun tulos - todellinen siunaus meille. :)  En tiedä, oletko ehtinyt lukea tätä vanhaa postausta, mutta jos kiinnostaa niin siellä on tarina aiemmasta raskaudestani, joka päättyi vähän ikävämmin. Mutta kaikki on tarkoituttu menevän näin, nyt viimeistään sen ymmärrän.

 Miten Onni on mullistanut elämääsi ?

Onni on mullistanut elämäni täysin. Nyt tiedän viimeistään olevani oikeasti jollekin tärkeä sekä tarpeellinen ja minulla on merkitys.   Aion postata äityidestä paremmin pian, niin koitan vastata tähänkin kysymykseen vähän paremmin sitten :)

Monesko hääpäivä sinulla ja Kimmolla tulee täyteen ?

14.6. vietetään 10-vuotis hääpäivää <3
 
Mitkä televisio ohjelmat kiinnostaa sinua ?

No luonnollisesti kaikki laihdutusohjelmat.  Mua harmittaa, kun en tajunnut osallistua ohjelmaan "Rakas, sinusta on tullut pullukka !"  Rahallekin olis ollut tarvetta :D   Lisäksi seuraan mm. Grimmiä, Robaa, Selviytyjiä ja Voice oF Finlandia. Onneksi on tallentava digiboksi, niin katselen sitten aina ehtiessäni ohjelmia.

Mitä mieltä olet kannuksien käytöstä ?

Toki ymmärrän, jos joku niitä hevostaan eteenpäinviemiseksi tarvitsee, mutta itse en niistä perusta ja pyrin karttamaan niitä. Eikä meidän hevot kyllä yleensä isompia eteenpäinkäskyjä tarvitse.  Kuitenkin tallini laatikossa on yhdet uutukaiset kannukset, taitavat tosin olla ihan aukaisemattomassa paketissaan. 

Haluaisitko Karismalle ikinä varsaa ?

Haluaisin, todellakin! Karisma on niin hieno tamma ja varmasti hyvä äiti, se olisi ihana varsottaa.  Mutta olen kamppaillut ajatuksen kanssa. Vaikka rakastankin lämpöisiä ja haluan pitää sellaisen itselläni, tekisinkö toisella sellaisella enää mitään?  Kärsisikö Karisma varsoittamisesta, uskallanko ottaa riskin, että sille käy jotain sen vuoksi ?  Oma kasvatti olisi kiva saada, ja sitä olisi mielenkiintoista alkaa kouluttamaan. Jos joku saisi siitä joko hienon tai sitten katastrooffin - se olisin minä. Kukaan ei olisi ehtinyt tehdä sillä mitään ennen minua.  En vaan tiedä, jaksaisinko enää toista koulutettavaa ihan heti perään, Karismankin koulututtaminen on vaatinut tuhottomasti aikaa, verta, hikeä ja kyyneleitä.

Mikä on ihanin hetki koko elämässäsi ?

Kyllä se hetki, kun makasin 22.1. leikkaussalissa ja kuulin ensimmäisen Onnin rääkäisyn - oli hienoin hetki elämässäni. En ole koskaan parkunut niin kovasti onnesta, kuin silloin tein.

Millaisena näet tämänhetkisen uskonnon tilasi ?

Parempaan päin. Olen taas hiljentynyt enemmän touhujeni keskellä ja kiitellyt Jumalaa kaikesta saamastani. Musiikki, mitä kuuntelen - vaikuttaa myös paljon siihen mitä ajattelen. Olen keskittynyt kuuntelemaan itseäni puhuttelevaa musiikkia, mikä saa kesken siivouksen nostamaan kädet kohti kattoa ja ylistämään Jumalan hienoutta. Hän on antanut minulle sellaisen levon sieluun, mitä ei mikään asia täällä maailmassa voi antaa.  En minä kuitenkaan mikään synnitön pyhimys ole, suuttuessani saatan päästellä ärräpäitä.

Luotko helposti ystäväsuhteita tuntemattomiin ?

Sanotaanko, että tutustun mielelläni erilaisiin ja tuntemattomiinkin ihmisiin. Ja kaverustun helposti.  Ystävyyys on sitten ajan kanssa mahdollisesti kehkeytyvä, syvällisempi suhde jos kemiat kohtaa  ja löydetään sellaisia asioita, jotka tekee meistä tärkeitä toisillemme.  

Onko ystäviesi iällä väliä ?

Ei ole :)  Minulla on ystäviä teineistä keski-ikäisiin asti.   Toki elämäntilanteet, intressit ja ajatusmaailmat pitää kohdata jollain lailla edes.

Mikä on ihanne painosi ?

En muista mikä mun ihannepaino on noiden direktiivien mukaan, mutta haluaisin itse painaa joskus vielä 65 kiloa :)

 Millaista olisi omistaa hoikka, mutta muodollinen vartalo ?

Olisi ihana omistaa juuri tuollainen, sopusuhtainen vartalo. Sellaiseen olisi varmasti kiva pukea nättejä mekkoja.  En halua laihtua langanlaihaksi, vaan naisellisista ja kurvikkaista piirteistä olen pitänyt enemmän. Lisäksi kurvit pukevat minua ja persoonaani, joten en niistä kaikkia halua menettää :) 

Millä tasolla oma itseluottamuksesi on asteikolla 1-10 ? Perustele.

Sanoisinko, että itseluottamukseni vaihtelee 5-9 välillä, päivästä riippuen. On päiviä, joilloin uhkun itseluottamusta ja pidän itseäni kauniina, mutta sitten taas on niitä synkempiä päiviä joilloin mikään ei tunnu onnistuvan ja olen lisäksi kamala näky mielestäni.  Usein itseluottamukseni romahtaa joissain isoissa tapahtumissa ja kaupungissa käydessäni. Vaikka tykkään itsekin laittautua joskus, silti olen useimmiten enemmän meikittä tai luonnollisempi.  Joskus on hankalaa viettää aikaa sellaisessa seurassa, missä ulkonäkö on erityisen tärkeää.  Siksi pysyttelenkin mielelläni "turvallisissa" ympyröissä, joissa voi olla ihan hyvillä mielin välillä vähän vähemmän laittautunut. 

Voisitko tehdä lisää videoita ? Kaiken maailman höpöttelytkin on ihan parhautta ja mitä vaan videoita olisi kiva katsoa :) !

Voisin hyvinkin, minun videot ovat vaan vähän sellaisia alkeellisia, kun en osaa käyttää editointiohjelmia. Mutta tulen varmaan jossain vaiheessa postaamaan taas höpöttelyvideon muodossa ainakin. Toiveissa olisi kuitenkin joskus joku laadukkaampi video saada tänne näytille :)

Onko sulla jotain hokemaa/sanontaa, jota käytät usein? Mikä on sun motto?

Hoen varmaan aika monia hokemia, mutta nämä tulivat ensimmäisenä mieleeni :

"Etiäpäin, sanoi mummo lumessa "
"Se on myöhäistä rypistellä, kun on jo paskat housussa"

Mottoni on se, että ole toisille sellainen niin kuin haluaisit itsellesi olevan ja kohtele heitä niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Ostaessasi Karisman, haitko sen miltä paikkakunnalta? 

Hain Karisman pohjanmaalta, muistaakseni reisjärveltä tai kärsämäeltä - nyt en muista tarkalleen.

Tässäpä oliki kaikki vastaukset !   Joihinkin isompiin kysymyksiin haluan vastata jossain vaiheessa teille tosiaan ihan postauksen muodossa :)   Mitäpä mieltä olitte tästä postauksesta ? 

Nyt juuri sopivasti Onni alkoi tissiä vaatimaan, joten meijereden tarjoiluun lähdempä tästä, moikka!

<3 Henna