Tiukka paketti kysymyksiä ja vastauksia

Niin kuin arvelinkin, ei tullut kysymyksiä kovinkaan monelta lukijalta, mutta eipä hätiä !  Onneksi muutama noheva ja rohkea lukija pisti kysymyksiä  tulemaan ja ihan monikossa!  Joten on kiva vastailla, kun kysymyksiä on useampia ja todella mielenkiintoisiakin sellaisia. :)   Kiitos teille kaikille kovasti aktiivisuudestanne ! <3

Joten aloitetaanpa, epäilen vahvasti että on piiiiitkä postaus tulossa.  Minulla kun on tapana vastata aina kysymyksiin vähän liiankin kattavasti :)  Mutta mikä tärkeintä, ihana kysymyksen heittäjä saa kunnollisen vastauksen!


Onko hevoset kuuluneet sun elämään aina?

Sanotaanko näin, että ei aina, jos ajatellaan asiaa ratsastuksellisesti.  Olen aina kyllä ollut lähes kaikenlaisten eläinten suuri ystävä ja mielestäni tulenkin paremmin eläinten kanssa toimeen, kuin ihmisten.  Lapsuuteni koulukiusattuna ja pääasiassa aika yksinäisenä olentona sai paljon hakeutumaan luonnon ja eläinten pariin, useimmiten myös hevosten, ne kun eivät puhu pahaa tai puukota selkään. Ne kiehtovat minua sentimentaalisuudellaan ja herkillä vaistoillaan.  Ne ovat turvallista ja luonnollista seuraa, jossa ei tarvitse yrittää olla muuta, kuin mitä on. Ja kelpaat varmasti. Hevosten parissa olen tällä tavalla hyppelehtinyt lapsuuteni lähinnä laitumilla ja talleilla hengaillen, mutta virallisille ratsastustunneille pääsin 12-vuotiaana, ja kävin tunneilla muistaakseni noin vuoden ja myös Hingunniemessä yhden leirin.  Sitten muutettuani toiselle paikkakunnalle hevosteluni oli lähinnä satunnaista ajamista ( tai lähinnä kyydissä istumista ) ja ratsastamista yläaste-aikaisen kaverini ponilla.    Mm. opiskelujen ja kaupunkiin muuttamisen vuoksi hevosteluuni tuli lähes 9 vuoden tauko, jona aikana taisin käydä hevon selässä yhteensä n. 5 kertaa, hyvällä ja huonolla menestyksellä.   Sittenpä pääsin taas aloittamaan aktiivisen harrastelun vuonna 2008 ja sillä tiellä ollaan, eikä loppua näy. :)

Hoitoheppani Reiskan kanssa kesällä 2009

Mihin ensimmäisenä ihastuit hevosissasi?

Ehdottomasti niiden kasvoihin ja eritoten silmiin ! Minusta niin hevosissa kuin ihmisissä, kasvoilla ja silmien pilkkeellä on väliä.  Pitää olla myös pikkuisen salamyhkäisyyttä.  Kusko hurmasi minut muutekin niin komealla ja charmantilla olemuksellaan, onse niin hieno mies.    Karisma taas sai minut rakastumaan itseensä juuri arkuuden ja  raakuutensa vuoksi, se oli ja on edelleenkin niin hiomaton timantti, kuin vaan timantti voi olla.  Äärimmäisen rakas tamma juuri kaikkien sen asettamien haasteiden vuoksi.  

Kuskoa katsomassa marraskuussa 2009

Mistä asioista et ikinä pystyisi luopuun?

Ensimmäisenä tuli mieleen suomalainen luonto ja elämä maaseudulla. Olen todellinen metsänhenki ja jos joutuisin pysyvästi kaupungin katuja tallaamaan, hyvin luultavasti sekoaisin.  Luonto omine tuoksuineen, väreineen ja eläimineen on jotain niin hienoa, etten löydä parempaa paikkaa ladata akkuja ja hiljentää oman pään joskun niin sekavat äänet.   Elämä maaseudulla on minulle melkoinen elinehto.  Naapurin lehmien ammuminen (vai ammunta, mite se sanotaan ? :D )  tuo niin kotoisan olon.  Ja parasta on joskus ohi ajellessa huomata irrallaan oleva vasikka ja  nousta autosta ajamaan se takaisin omaan aitaukseensa. En tiijä mikä siinä on niin kivaa, mutta mun mieltä se lämmittää kummasti :D

Millaista luulisit elämäsi olevan, jos sulla ei olisi hevosia ja asuisit lähempänä kaupunkia?

Minulla olisi varmasti enemmän aikaa ja rahaa!   Ehtisin ja jaksaisin panostaa enemmän ulkonäkööni ja luutavasti matkustelisin ja kävisin bändien keikoilla, leffassa ja teatterissa. Rakastan laulamista, joten varmasti siihen käyttäisin aikaa runsaammin.   Kuitenkaan, en usko että muodikkuus ja kultturelli elämä saisi minut onnelliseksi, vaan pohjimmiltani saattaisin olla elämääni hyvinkin tyytymätön ja onneton ihminen.  Onhan minulla kokemusta kaupungissa asumisesta, kun ehdin asua Kuopiossa lähes 6 vuotta.  Eikä minulla ole hirveästi niistä vuosista hyvää sanottavaa.  Olin toki tuolloin hoikempi ja kauniimpi, mutta sisäisesti enemmän riekaleina.

2008

Millä mielellä odotat vauvan syntymisen jälkeistä aikaa? Pelottaako esim. riittääkö aikaa sekä hevosille että vauvalle? Oletko tehnyt jo joitain ennakkosuunnitelmia tälle ajalle? 

Pelkään todella paljon tulevaa, vaikka odotankin sitä kovasti - ristiriitaista :)   Odotan kovasti sitä, että saan pienen poikavauvani syleilyyni ja päästään aloittamaan vauva-arki yhteisine helline hetkineen ja vaunulenkkeineen.  Odotan myös kovasti sitä, että saan jatkaa siitä, mihin raskaaksi tullessani jäin, eli painonpudotukseen.  Nyt sitä on sitten vaan oikein korkojen kera pudotettavana, argh !  Mutta jo nyt puhkun motivaatiota ja intoa, joten uskon että imetyksineen ja lenkkeineen saan hyvin kiloja karistettua ja jospa täältä läskipanssarin alta kuoriutuisi se kaunis Henna, johon miehenikin aikoinaan rakastui :)  Inhottaa olla niin väärässä ruumiissa loukussa!

Suurin pelkoni nimenomaan on nuo kaakkimukset, miten aika ja rahat riittävät niiden ylläpitoon ja hoitamiseen.  En voi sietää hevosiaan seisottavia hevosihmisiä, tai sellaisia, jotka kiristävät elukoittensa hoidosta ja panostavat sitten muihin asioihin kuitenkin.  Enkä tarkoita mitään herkkuja ja muita ylellisyyksiä, vaan ihan vaan perushoito eli mm. liikunta, ruoka, puhdas karsina, madotukset, raspaukset ja kengitykset.  Ihan siis vaan perusjutut, sillä niillä hevonen pärjää todella pitkälle. Silti ne saattavat monelta unohtua, oli sitten lapsia tai ei.    Minua pelottaa kovasti etten enää ehdi / jaksa/ kykene  huolehtimaan niistä,  tai että rahat eivät riitä maksamaan niiden tuomia kuluja.   Mutta uskon, että asiat kyllä järjestyvät ja että selviämme kyllä.   Onhan minulla mies myös taloudessa jakamassa lapsen hoitoa ja laskutkin  sekä  ystävät ja muut ratsastelijat auttamassa hevosten hoidossa.  Ja kyllä Luoja minua tässäkin asiassa auttaa, Hän tietää miten tärkeitä hevoseni minulle ovat <3

Ennakkosuunnitelmia en kovin paljon ole ehtinyt tehdä, ainoastaan epämääräisiä suunnitelmia pääkopassani.  Jotain tarvikkeita olen alustavasti katsellut netistä edullisemmin ja pyrinkin suosimaan kierätystä, eli ostamaan mahdollisimman paljon käytettyä, mutta toki toimivaa ja hyväkuntoista tavaraa.  Myös kodin suursiivousta ja järjestystä olen vähän pähkäillyt etukäteen, mutta toteutus on vielä hamaassa tulevaisuudessa :)

 mikä on mielestäsi parhain blogi?

Ai kaahia! Yksikö minun pitää valita ?   :D   Minulla on monta hyvän ystäväni blogia, joita luen todella intohimoisesti juuri sen vuoksi, että he ovat minulle tärkeitä ja he kiinnostavat minua. Lukijana olemisella ja lukemalla/kommentoimalla heidän blogejaan, haluan tukea heitä ja tätä heidän harrastus-muotoaan.  Kuitenkin tasapuolisuuden vuoksi, en valitse heidän kenenkään blogia tähän, koska en osaa vertailla niitä ollenkaan toisiinsa !  Rakastan niitä niin erillä tavoin, kuten heitä ihmisinäkin <3 

Eli parhaimman blogin titteli kuuluu ehdottomasti Ericalle, joka kirjoittaa laihtumisprosessistaan uskomattoman rehellisesti, monipuolisesti ja kuvainnoillistaa elämäänsä loistavasti!  Löysin blogin vasta äskettäin ja olen jo nyt ihan koukussa siihen!  Löydän itsestäni niin paljon samaa,  että minun on helppo eläytyä kirjoittajan prosessiin saada timmi vartalonsa takaisin!  Minulla on vaan tämä pojun pyöräytys vielä edessä, mutta ensi vuonna on sitten minun vuoroni!  Ja todellakin, aion seurata tämä bloggaajan jalanjälkiä ja imeä lisää motivaatiota ja rohkaisua hänen blogistaan!  Kiitos vielä Ericalle hänen uskomattoman hienosta julkisesta päiväkirjastaan ja suuresta panostuksestaan. Ei monikaan uskalla heittätyä noin antautuksella ihmisten töllisteltäväksi! <3


Mikä on pervoin juttu minkä olet koskaan tehnyt...? (haha, ihan pakko!!)

En tiijä on tuo mitenkään pervoin, mutta ensimmäisenä tulee mieleen tarve viuhahdella "silloin tällöin"  ;) Ollessani hoikempi, olen mm. juossut kuopion väinölänniemellä alasti ja hyppinyt korkeustornista veteen sekä useita kertoja näyttänyt ohiajavalle junalle tissit ! :D 

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?


 Sellainen välitön ja avoin suhde, missä voi olla vapaasti täysin oma itsensä ja tulee varmasti hyväksytysti myös virheineen ja menneisyyden tuomine kummituksineen.  Toiselle pitää antaa aikaa omilla harrastuksille ja ystäville sekä toisen ystävät tulee hyväksyä ja mielellään olla heille myös itse ystävä.   Hyvä parisuhde ei petä, ei käännä selkää ja kantaa toista myös vaikeina aikoina.  Sydän ja silmät ovat auki auttamiselle ja tukemiselle. Ja pienillä eleillä arjen keskellä voi toista muistuttaa suuresta rakkaudesta ja kiintymyksestä. Ei siihe ilotulituksia ja krääsää tarvita.
  
Mitä haluaisit siirtää menneisyydestä tulevaisuuteesi?

Hmh. Vaikea kysymys. Menneisyydessäni on paljon vaikeita ja ikäviä asioita, joista iloitsen todella, että ne ovat jo koettu.  Häät olisi ehkä kiva kokea uudestaan, tekisin niin monta asiaa eritavalla, vaikka en kyllä koekaan, että häämme olisi olleet mitenkään huonotkaan.  Ehkä yksinkertaisesti haluaisin olla vielä kerran kaunis "prinsessa" :D  Mieti, minä, prinsessana! :DDDD

Millaisia ajatuksia sinulla on maailman lopun ukaaseista tämän vuoden lopulle?

En ole hirmuisesti ajatellut asiaa,  se päivä tulee sitten kun on tullakseen. Toisaalta, minun pitäisi parantaa paljon asioita elämässäni, että ansaitsisin paikkani taivasten valtakunnassa.

Millainen on sinun hetkesi? (tämän voi ihan vapaasti ymmärtää omalla tavalla)

Minun hetkeni, hmmh. Minulle tuli ensimmäisen mieleen iso stage, missä olen vain minä ja mikki.  Ja saan laulaa rakkaimman ja herkimmän biisin sydämeni pohjasta ja kerrankin kaikki menis nappiin.   Toisaalta sitten taas olen usein herännyt kyynelsilmin unesta, jossa olen koulukisoissa ratsastamassa Karismalla ihkaensimmäisen kouluratamme läpi ja kaikki menee loistavasti. En voita mitään titteliä tai ruusuketta, vaan voitan itseni ja omat pelkoni.  Purskahdan onnenkyyneliin lopputervehdyksessä ja vajoan tammani kaulalle kiittämään sitä onnistuneesta radasta.  Tiedän, että molemmat tilanteet ovat kaukana ja haaveita vain, mutta silti ne lämmittävät mieltä ja saavat silmäni kostumaan liikutuksesta.

Millainen on Henna 2 promillen humalassa?

Siis ihan kamala, mun tietyt ystävät voisivat kyllä kertoa !  Mietippä päässäsi minä persoonana x 1000 !  siitä ei seuraa muuta ku katastrooffi,  joten parempi vaan pitää korkki kiinni ja pysyä selevinpäin! xD   Mä oon nyt jo ihan tarpeeksi rasittava tyyppi muutenkin !

Tavallinen sauna vai savusauna?

Kyllä savusauna on niin makia, että ei järkee! Siihen kun lisää kaikki saunomisen lisukkeet, niin oksat pois!  Siitä on vaan taas aivan liian monta vuotta, kun oon viimeksi semmosiin löylyihin päässy!  Mutta kyllä normi-saunakin kelepaa, kun vaan pääsee välillä munasillaan jäähyllä käymään !

<3

Jos sinulla olisi taiteilijanimi, mikä se olisi?

Mulla on ollut jo vuosia käytössä lapsuudessa saatu nimimerkki, jota käytän edelleen aktiivisesti foorumeilla ym.  Ja sehän on tuo Celia.  Luultavasti käyttäisin sitä myös taiteilijanimenäni. Ja jos olisin muusikko, debyyttilevyni kannessa olisi ehdommasti kaunis, hieman goottimainen nainen jossain dramaattisissa maisemissa ja valkoinen susi seuranaan.

Uskotko horoskooppeihin?

En sinällään.  En siis lue niitä aktiivisesti ja perusta elämääni niiden ennustuksiin, mutta toisaalta niitä on ihan mielenkiitoista lukea ja usein joitakin lehtiä lukiessani, luen luonnollisesti myös horoskoopin. Mutta siis lähinnä naureskelen niitten ennustuksille, mitä mulle mahtais tulevalla viikolla tapahtua. 

 Tynnyri sadevettä painaa 10 kg,
mitä sinun tulee lisätä siihen, että se painaisi 5 kg?' -vastaappa siihen?

Hei toveri, tää ei oo reilua!  :D Nää on justiisa näitä kysymyksiä, joihin tämmönen tollo ei tod osaa vastata ! Jos mun nyt pakko vastata niin lisäisin jonku semmosen jutun, missä on 5l ilmaa tai jotain vastaavaa, you know se silleen kumois tuon toisen 5 killoo pois :D 

Eläkä naura siellä !  Ja säkö tiijät tuloksen ? kerro mullekin ja valaise jälleen mun tyhjää pääkoppaa  ! <3

Kun järki ei päätä pakota.

Kerro 3 elämäsi tärkeintä asiaa?

Koti, ystävät/perhe ja luonto.   Hyvin vaikea asetella noita tärkeysjärjestykseen, sillä listaan pitäisi mahtua paljon muutakin, kuten usko. Mutta kun rehellisesti kerron, menee lista noin.   Siis laitoin ystävät / perheen samaan, koska ystäväni ovat osa minun perhettäni ja heille on aina meillä ovet auki. 
  
Lempivärisi?

Valkoinen,  harmi ku se vaan lihottaa niin pirusti niin harvoin uskallan pukeutua siihen, joten joudun tyytymään toivaikkaasti hoikentavaan mustaan !  Kuitenkin rakastan valkoisia kukkia, tekstiilejä ja vaikka satulahuovissa valkoinen on usein lähinnä kai kisaväri, käytän valkoisia huopia todella paljon.  Valkoinen vaan pukee tummaa niin hyvin! :) 

syksyllä 2010

 Ikimuistoisin hetkesi hevosten parissa?

Voih, niitä on monia!  Monet ilonitkut on tullut tirautettua hevosen selässä, useimmiten silloin, kun edistysaskeleita pitkän puurtamisen jälkeen tapahtuu.  Kuitenkin muistelen aina lämmöllä yhteistä uimareissua ystävän annikan ja hänen heppojen kanssa, jotka olivat silloisia hoitohevosiani.  On ihana yhdistää kaksi rakastamaansa asiaa yhteen, uiminen  ja ratsastus.

Vesisiat.com -  siellä ne Henna ja Reiska on

 Mistä pidät eniten kesässä,syksyssä,talvessa ja keväässä?

Kesä:  Valoisat, lämpimät yöt ja uiminen. 
Syksy:  Koleat aamut sumuineen, ruska ja metsästyskausi.
Talvi:  Puhdas valkeus, raikas pakkasilma, punaiset posket, tähtitaivas ja kuutamoratsastus kovassa pakkasessa lumisella pellolla. 
Kevät taas tuo uuden elämän ja jotenkin joka vuosi valaa minuun uutta puhtia ja energiaa.  Itsekin herään aina keväisin jotenkin eloon kaikinpuolin.  Ja muuttolinnut, kun ne palaavat takaisin. Jokavuotinen herkistymisen aihe ja ehdottomasti lempparivuodenaikani.


Mitä pelkäät?

Pelkään todella paljon petetyksi tulemista. Se juontaa aiemmista kokemuksistani menneisyydessä.  Sitä, että joku läheinen murskaa minut pettämällä, puukottamalla selkään ja kääntymällä minua vastaan käyttäen heikkouksiani aseenaan.   Onneksi  se ei ole jokapäiväinen pelkoni, vaan ehkä hieman arkisemmat asiat, kuten kodin menettäminen esim. tulipalossa, talousongelmat,  miehen sairastuminen / kuoleminen tai koiran, kissan tai hevosen sairastuminen tai auton alle jäänti on enemmän pinnalla.  Onneksi luotan siihen, että meillä ja kodissamme on siunaus ja varjelus päällä, eikä meille pääse tapahtumaan mitään, mistä emme selviäisi.  Meille annetaan vain se, mitä jaksamme kantaa. Siihen minä luotan ja se saa minut osoittamaan rakkautta ja luottamusta päässäni mylläävistä peloistani huolimatta. 

Tässäpä ne olikin, kaikki kysymykset ja vastaukset!  Tajusinpa, että olikin ihan hyvä, ettei niitä kyssäreitä tullut ihan miljoona, koska minulla nyt on vaan tapana vastata aina, lähen poikkeuksetta hyvin laajasti. Eli pitkä postaus tuli jokatapauksessa.  Jos jollakin kuitekin jäi jotekin kysyttävää tai haluatte tarkennusta vastauksiini, niin laittakaa ihmeessä jatkokysymystä tulemaan ja myös toivepostausta saa toivoa !  Haluatteko jatkossakin kysymyspostauksia ?   Kiitos vielä kerran kaikille aktiivisesti osallistuneille ja tietty sellaisillekin, jotka ilmaisevat mielipiteensä "tykkää" tai "ei tykkää"- nappien painalluksilla !


 <3 Henna