perjantai 27. joulukuuta 2013

Pikakuulumiset ja uudenvuodenhaaste samassa paketissa

Heipparallaa!   Viimeisiä päiviä viedään vuodelta 2013 ja täytyy myöntää, että odotan uuden vuoden vaihtumista innolla.  En tiedä, mutta on sellainen tunne - että on taas aika alkaa rakentamaan uutta ja tsempata hyvällä meinigillä uuteen vuoteen!  Sain tosi kivan uudenvuoden-haasteen, jonka teen tämän postauksen yhteydessä. Kuitenkin ajattelin turista vähän kuulumisia tässä alkuun:

Ensinnäkin pyydän anteeksi moukkamaista käytöstäni lähinnä siksi, etten tajunnut toivotella teille hyviä jouluja, saati edes mitään jouluntoivotuskuvaa tai postausta tänne entinyt tehdä. Tajusin vasta joulun jolkoteltua ohi, että unohdin blogin ja teidät ihan kokonaan! :(


Me ollaan sairasteltu aika paljon koko perhe viime viikkojen aikana.  Itse olen jo kolmatta kertaa flunssassa /keuhkoputkentulehduksessa, mutta tällä kertaa olin fiksu hain itselleni sen hoitoon antibioottikuurin ja lisäksi tulehtuneisiin silmiini silmätipat.   Olen todella huono käymään lääkärissä ja ennen kaikkea todella haluton syömään lääkkeitä, mutta tämä taudin toistuttua tarpeeksi monta kertaa ja tällä kertaa sen ollessa huomattavasti vaikeampi -  päätin mennä lääkäriin.

Onnikin on ollut flunssassa ja lisäksi raasu kävi mahataudinkin läpi.  Onneksi mahatauti on jo taltutettu ja flunssailukin häviämään päin, mutta vielä hampaiden puhkeaminen tuottaa pientä lämpöilyä ja kipua.  Kaikesta tästä huolimatta Onni on jaksanut olla reipas, leikkisä ja hymyileväinen.  Ihan oma itsensä se ei sairastellessaan ole ollut, mutta kukapa meistä olisi.

Minä olen pikkuhiljaa aloittanut uudenvuodensiivouksen ja huoneitten piristämisen. Eilen vierashuone sai vähän uutta ilmettä ja jokainen huone pääsee vuorollaan pieneen muodonmuutokseen.  Ei mitään isompia, uutta verhoa, mattojen vaihteluita huoneista toisiin ja muuta pientä vaan sinne tänne. Mutta se piristää mukavasti!

Läskileireilyyni kuuluu huonoa.  Paino on noussut, mutta ahterini huutaa skarppaamista ja liikuntaa !  Ja lupaan niin tehdä uudenvuoden kunniaksi - vielä onneksi ehtii parantaa ja saada tuloksia ennen kevättä :)

Enää reilu viikko, ja sitten alkaa työt !  Itse työ ei jännitä mua ollenkaan - päinvastoin, odotan ennen kaikkea rakkaitten asukkaitten ja työkavereitten näkemistä - myös itse niitä yksinäisiä öitä.  Kuitenkin minua jännittää ja jopa pelottaa se, miten jaksan pitää kaiken kasassa kun yhtäkkiä minun pitää ollakin taas seitsemän 11tunnin yövuoroa peräkkäin töissä,  yrittää pitää lapsesta huolta, koittaa liikuttaa hepat edes kohtalaisesti ja lisäksi yrittää pitää koti ihmisasumuksen näköisenä.  Minulla on paljon asioita, joissa mun pitää oppia antamaan itselleni armoa ja antaa itselleni lupa lipsua näissä minun pakkoneuroottisissa jutuissani, mm.  siisteysihanteissani.   Myös hevosten suhteen minun on pakko osata hölläillä, jotta jaksan olla hyvä äiti Onnille, hyvä vaimo Kimmolle ja hyvä ystävä läheisille. Kuitenkin toistaalta myös minua ja mun taakkaa sekä kiirettä pitää myös ymmärtää.  Onneksi en ole yksin, vaan Kimmo auttaa varmasti parhaansa mukaan tottakai.

Mutta nyt en enneee höpöttele kuulumisistani tämän enempää, vaan naputtelen uudenvuoden haasteen seuraavaksi :


UUDENVUODEN HAASTE! 

Säännöt : 

  Haasteessa vastaa kysymyksiin, mihin haastajasi on juuri vastannut, kysymykset liittyvät tulevaan vuoteen. Haasta 3 muuta bloggaajaa tekemään sama haaste. Muista myös mainita keneltä sait haasteen!

Kiitoksia lellukainen haasteesta !

  
Mitä toivot uudelta vuodelta?

Paljon muutoksia omassa elämässäni, tai lähinnä omassa ajatusmaailmassani.  Oppisin taas enemmän elämästä ja itsestäni.  Nyt kiinnostaisi oppia oikeesti ottamaan enemmän rennosti, pysähtymään enemmän näkemään elämän kauneus,  miten hieno lahja se onkaan.  Minä niin tuhlasin viime vuoteni ihan jonninjoutavaan tohottamiseen ja tyhjän märisemiseen.



Mitä pelkäät tulevana vuonna tapahtuvan?

Että palan lopullisesti loppuun.  Pelkään todella paljon sitä, etten osaa olla armollinen itselleni vaan vaadin itseltäni suurta työpanosta kotona ja hevosten kanssa myös yövuoroviikoilla. Ja että huono omatunto vie minulta viimeisetkin mehut.  Mun on pakko oikeesti antaa itselleni lupa hölläillä, muuten luultavasti tapan itseni sillä työnteolla.  

Onko sinulla haaveita mitä toteuttaa tulevana vuonna?

No ne Iitan pennut ! <3  Mutta saas nähhä miten käy :)

 

Oletko suunnitellut tekeväsi jotain poikkeuksellista tulevana vuotena (esim. lähteä matkoille jne)?

Mä minnekään ulkomaille ainakkaa lähe :D  Suomi on parasta <3  Lappiin lähtisin kyllä kiitos enemmän kuin mielelläni, jos matkoille pitäis päästä.  Olisi kyllä ihana toteuttaa matka lappiin muutaman vuoden tauon jälkeen <3



Onko sinulla joitain tavotteita uudeksi vuodeksi?

No laihtua vielä se 10 kiloa!  Noh mutta, tämän hetken tilanne huomioiden - enemmänkin kuin se 10, mutta katsotaan. Alle 70 kg mullahan on se alkuperäinen tavoite on,  mutta saas nähhä miten käypi. Tavoitteena on oppia ottamaan rennommin.  Tiedä sitten, kumpi näistä tavoitteista on haastavampi saavuttaa ;D





Mitä kuuluu uuden vuoden (31.12-1.1.) yöhösi?

Ystävien seuraa, pientä naposteltavaa, kynttilöitä ja hyvää tunnelmaa.  Ihan vain yhdessäoloa ja rupattelua tai jotain pelejä (aliasta tai singstaaria).  Mulle se tarkoittaa uutta alkua ja tuun aina niin hyvälle mielelle kun vuosi vaihtuu ja jotenkin saan aina tosi hyvän tsempin päälle aina siitä. Sellaisen hyvänmielenpotkun persauksille ! :D


Haastan seuraavat blogit tekemään haasteen: 

http://diamondsmyhands.blogspot.fi/

http://luuhullut.blogspot.fi/

 http://the-real-riddle.blogspot.fi/


 Nyt on hyvä lopetella, sillä kello onkin melkein 1 yöllä - ja aamusta pitäis olla virkee ja skarppi ?  Mie alan jo pikkuhiljaa totuttamaan itseäni tähän yövalvomiseen - eipähän sitten hapota niin kovasti töissä! ;)  Palataan viimeistään ensi vuonna asiaan, tai jos mulla on onnea ja selviän koneen ääreen niin jopa ennen vuodenvaihdetta!  Hyvää viikonloppua mussukat!  <3


<3 Henna

18 kommenttia:

  1. Voi ei, joko nyt on kulunut taas niin nopeasti aika, että menet töihin?! :D Henna tuossa on yksi asia, jota sä voit oppia esimerkiksi multa, että elellään rennosti, eikä oteta turhaa stressiä! Onneksi tuun kohta sinne päin antamaan sulle vaikutteita! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanoppa elä muuta, niin se aika vaan hurisee ja mie menen taas töihin! Onneks vaan lopputalveksi, pääsen taas kesäksi hoitovapaalle jos vaan taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuden :) Mutta näin olis tarkoitus, viettää kesää vielä kotosalla Onnin kanssa <3

      No mielelläni oppisin kuule, tule vaan kädestä pitäen näyttämään miten se tehdään ! :D <3 Onneks kohta otetaankii rennosti, just eilen Lauran kanssa asiaa fiilisteltiin ;)

      Poista
  2. Kiitoksia kovasti haasteesta ihana! <3

    VastaaPoista
  3. Itselläni aika huono tilanne nyt, rakas koiranpentuni, pian 1 vee, parantumattomasti sairas.. Muutenkaan en oikein jaksaisi iloita uudesta vuodesta, ties mitä kauheuksia se tuo tullessaan :'/ Kesäni oli ihana, mutta koirani alkoi oireilemaan alkusyksystä, ja siitä asti joka päivä saanut pelätä rakkaan ystävän puolesta. Nytkin se tuossa jaloissani vain makaa ja tärisee, yrittää hakea läheisyyttä.. En uskalla toivoa yhtikäs mitään tulevalta vuodelta.

    Anteeksi avautuminen, oli vain pakko kertoa johonkin. Hyvää uutta vuotta sinulle, toivottavasti se on parempi kuin minun.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ....tulipa hiljasta... hirveen paha ja ahdistava olo tuli sun puolesta.. en tiijä oikein mitä sannoo ja tuntuu typerän kliseisiltä toivotella voimia ja jaksamista... rakkaasta lemmikistä luopuminen on jotain niin kauheeta...

      ei haittaa yhtään vaikka avauduit, päinvastoin! <3 minä en nyt oikein ossaa vastata sulle mitään järkevää mutta sen voin vaan kertoo että voin vaan aavistella sun tuntemuksia siellä ja ottaa osaa niihin ees tällä tavoin. iso hali sinne missä tahansa oletkin <3

      Poista
    2. Kiitoksia paljon<3 Tämäkin jo auttoi, että näit tämän kommentin. Tuntuu että minulla on aivan paska tuuri, koska unelmieni ja elämäni ja maailman rakkain karvaolento maanpäällä ei voi elää ;( Käyn blogissasi päivittäin, samoin ystäväsi Kaktun blogissa, sillä teiltä saan voimaa ja hyvää energiaa! :)

      Älä ikinä lopeta bloggaamista, voin niin samastua sinuun<3

      Poista
    3. Voi että... se on niin väärin :((

      Kiitos kovasti sulle, ja on ihana tietää että tästä minunkin on blogista on jollekin jotain annettavaa - siksi yritän pitää tämän pystyssä mahdollisimman pitkään <3 voimia vielö kerran kovasti sinulle sinne <3

      Poista
    4. Kiitoksia tuhannesti<3

      Poista
  4. Luin aiemmista postauksista että teetätät Iidalla pentuja ja mietin, että jos Iidalle tulee pentuja, etsitkö kaikille pennuille kodit vai pidätkö joitain itselläsi? Täältä löytyis nimittäin erittäin kiinnostunut ihminen yhdestä suomenpystykorvanpennusta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tarkoitus on pitää yksi pentu itsellämme :) ensisijaisesti narttupentu, mutta jos tulee vaan uroksia niin sitten otamme urospennun ja teetätetään sille hyvin todennäköisesti kastraatio heti kunhan tulee siihen sallivaan ikään :) yksi pennuista menee pentueen isän, eli Topin luokse - eli kaksi ekaa pentua jää "omalle porukalle" Loput toki myyn, sopiviin koteihin :) Millainen koti sulla olisi tarjota ? :)

      Meillähän pennut eivät olisi puhtaita suomenpystykorvia, vaan taustalla vaikuttaisi Iidan äidin pohjapystykorvaisuus eli pennut olisivat suomenpystykorva /pohjanpystykorva -sekoituksia :) Mutta hyvä niin, Iida on ollut mahtava sekoitus kahta niin huippua rotua, jotka ovat vielä melkein täysin sama rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan:)

      Poista
    2. Metsästyspainoitteinen koti löytyisi täältä, perheellämme on ollut jo kaksi suomenpystykorvaa, joista nyt viimeisin lopetettiin 2009, ja kova koirakuume (varsinkin itselläni) on ollut siitä asti. Suomenpystykorva on mainio rotu, ja olen kovasti rakastunut siihen rotuun, että mitään muun rotuista koiraa en itselleni ostaisi. :-)

      Itse en metsällä käy, vaan isäni, joka metsästi myös näiden aiempienkin koirien kanssa, häneltä kokemusta löytyy siitä. Harmiksemme kuitenkin tämä toinen pystykorvamme Niki, ei oikein älynnyt hommaa, joten se jäi myöhemmin seurakoiraksemme, ja enemmän omaan käyttööni. Mahtavalla suvulla ja hienolla rakenteella, sitä oisi voinut käyttää näyttelyissä jne. mutta oli luonteen puolesta sen verran "villi" ettei siihen oikein sopeutunut. :-)

      Eli metsästykseen ja ehkä jopa näyttelyissä käyminen ois se juttu. Mutta ykkösjuttujan on tietenkin se, että koirasta tulisi koko perheen ystävä. :-) Laitellaan viestiä myöhemmin, mikäli kiinnoistuit, ja kun asia on ajankohtainen!:)

      Poista
    3. kuulostaa ihan hyvälle! :) ollaanpa paremmin yhteyksissä joko fb:n tai sähköpostin kautta, kunhan nyt vaan ensiks selviää tuleeko niitä pentuja ees :)

      Poista
  5. Muistan, kun jouduin viemään esikoiseni jo 10 kuukauden ikäisenä hoitoon. Sydämmestä kävi ihan kipeää viedä lapsi, joka ei osaa vielä edes puhua, tuntemattomille hoitoon. Ei voi ollenkaan kysellä, miten päivä on mennyt. Toisen lapseni olen onneksi voinut pitää kotona siihen asti kunnes hän on oppinut puhumaan. Paljon helpompaa, kun voi jo kunnolla kommunikoida lapsen kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt osuit naulan kantaan! minulla ihan samoja fiiliksia, Onnikin kun on niin pieni ettei osaa puhua vielä... myös entisenä koulukiusattuna oon tosi herkillä näitten asioitten kanssa, pelottaa että Onnia kohdellaan epäoikeudenmukaisesti joko lapsien tai aikuisten suunnalta :/ mutta kyllä mie halluun uskoa ja luottaa siihen että kaikki mennee hyvin, onneksi mulla on joka toinen viikko vapaata niin silloin saadaan olla yhdessä kotosalla <3

      Poista
  6. Myöhästyneet hyvän joulun toivotukset! Ja oikein mainiota uutta vuotta! :) Mä niin tykkään tuosta kolmanneksi ylimmästä kuvasta, jotenkin vaan niin ihana. :') <3

    VastaaPoista
  7. Voi, olisipa Iida-tytsyllä tärpännyt!! Tosin, se taitaa olla aikaa, jolloin en kyllä voi tulla teillä käymään ilman että yksi pikkuinen lähtisi kainalossa kotiin :)

    Hyvää uutta vuotta teille mussukat!

    VastaaPoista