Viime viikolla painoni ei laskenut ollenkaan, ja tänä aamuna se oli jopa hieman noussutkin. Mutta tiedän kyllä, mistä se johtui. Söin viime viikolla todella huonosti, epäsäännöllisesti ja herkuttelin (lue: porsastelin) suolaisella ruoalla. Joten nyt taas skarpataan ja keskitytään pysymään paremmin ruodussa!
Minulla on nyt henkisesti parempi olo, mitä viime postausta kirjoittaessani. Siitä saan kiittää teitä lukijoita, te olette uskomattoman ihania! Te ette tiedäkään, miten minä saan juuri teistä voimaa viisastua. Kyllä minä näistä minun murheistani selviän, nämä ovat kuitenkin aika säälittävän arkisia, jos vertaa jonkun roisen murheisiin.
Eilen sain leikattua lakastuneet kukkapenkit talviteloille, ajettua nurmikon ja samalla kerättyä osan pudonnesita lehdistä ja huomenna jatkan urakkaa haravoimalla pihaa. Tuli hyvä olo, kun kaikki näytti edes hatken aikaa olevan edes suhteellisen reilassa. Minulla piti olla tänään aika ripsienpidennyksille Kuopioon, mutta tekijä perui eilen iltasella tarvikkeiden puutteen vuoksi. Harmitti kyllä vietävästi, ja angstasinkin siitä kovasti - mutta kyllä minä kestän, ehkäpä mun vuoroni tulee vielä tulevaisuudessa. Olin siis varannut itselleni ajan pidennyksille 10 kilon pudotuksen kunniaksi, mutta se palkkio saa nyt odottaa. Eikä toisaalta haittaakkaan, sillä ihan vielä en ole kuitenkaan savuttanut tuota kymppikiloa!
Heppailusta vähäsen kertoakseni, olin viime viikolla ahne ja pidin Kuskoa itselläni niin, että sain mennä sillä jopa kolme kertaa! Ja olin niin onnellinen ! Olen huomannut Kuskossa pientä kärttyisyyden ja kurittomuuden merkkiä siitä, että sillä menee aina joku eri henkilö jolloin käsittely ja ratsastelu on aina väkisilläkin erilaista - joten nyt päätin antaa herralle pienen breikin. Olen muutenkin tuntenut vähän huonoa omaatuntoa siitä, että Kusko on ollut sellainen työjuhta viimeaikoina. Se on jo vahna, ja ansaitsee vähän jo kevyempää menoa vaikkei menomme kyllä mitään rankkaa ole ollutkaan. Kaikkea sopivassa suhteessa, se kuitenkin nauttii myös työnteosta ja toistenkin ratsuna olemisesta. Tässä täytyy osata löytää sellainen sopivuus :) Se on ollut toisten käsissä välillä laiskan lutjea, ihan niin kuin olisi vähän tympäänyt kaikkeen tai koittanut livistää työnteosta. Viime viikolla se tuntui syttyvän, kun läpiratsastelin pitkästä aikaa vanhusta kunnolla aktivoiden sen yleensä niin laiskaa takapäätä. Ja vastapainoksi sitten käytiin köpöttelemässä ilman satulaa ja nautittiin yhdessäolosta. Kuskokin tuntui nauttivan sekä määrätietoisesta työskentelystä että siitä rennosta meiningistä.
Olen pitänyt muutaman viikon ajan nyt matalaa profiiilia muutenkin "tuntien" suhteen, koska kentättömyys vaivaa edelleenkin ja se alkaa pikkuhiljaa kiristää minun hermojani aikalailla. En pysty tarjoamaan kunnollista tai ainakaan järkevää toimintaa halukkaille, joten mielummin olen niitä pitämättä ollenkaan toistaiseksi. Lisäksi tulevauisuudessa, koska Kusko ei voi olla aina muitten käytettävissä - kentän valmistuminen mahdollistaa sen että myös Karisma voi kokeilla taas tuntipollen duunia. Harjoitustahan se vielä vaatii, mutta olen tullut siihen tulokseen että sitä on kokeiltava.
Hiekat on siis levitelty kentälle ja nyt vuoroaan odottavat kivutuhka-kasat tien vieressä. Nyt taas odotellaan iskää hommiin, ja alustavasti ollaan suunniteltu että lokakuussa kenttä olisi valmis. Ennen sitä pitää toki sekoitella hiekat sekä kivituhkat sekaisin ja lanailla, tehdä aita ympärille. Mutta saas nähdä, miten aikataulut pätee ja minne asti päästään - ne kun on aina vähän ollet juoksevat ja myöhässä. Meillä olisi jo kova hinku treenailemaan Karisman kanssa. Paljon on tekemistä, mutta motivaatiota senkin edestä - joten innolla eteenpäin. Ja ainakin pari itseäni taitavampaa ratsastajaa on taas tulevaisuudessa tulossa Karismaa ihan kokeilumielessä ratsastamaan, mikä on hienoa ! Toiset heistä vanhoja tuttuja, toiset uusia kasvoja. Jos joku tasokkaampi ratsastaja on kiinnostunut tulemaan ja testaamaan Karismaa, niin otan aina lämpimästi vastaan sillä on kiva kuulla jonkun toisen kommentteja tästä meidän kumiluodista :)
Hajotus maximus |
<3 Henna
Olen seurannut blogiasi jo pitkään ja pidän kirjoitus tyylistäsi elämän iloisuudestasi ja nyt ajattelin kommentoida kun laitoit tuohon että karsimaa voisi käydä koeajamassa jos kiinnostaa. Minua siis kiinnostaisi ja minulla on tällähetkellä itsellänikin ylläpidossa 4v poni tamma ja sitä ennen omistin ex ravurin jonka kanssa opetin ratsun saloihin. Jos koeajo olisi mahdollinen niin voisin jutella sinulle lisää esim.facebookissa ja kertoa itsestäni lisää, ikää minulla on siis 19v :)
VastaaPoistaHei, ensinnäkin kiitoksia kommentista ja palauutteesta blogin suhteen! <3 Ja kyllähän mie aina otan innokkaita kokeilijoita vastaan, kun kerran jotain osaavuutta taustalla on :) Laittele vaan facebookissa viestiä niin jutskaillaan siellä sitten lissää :)
Poistasä saat tiian blogista alennuskoodin jos meet studio charismaan laittaan ne ripsienpidennykset (:
VastaaPoistaaijjaa, pittääpä käyvvä kurkkaamassa - kiitos ! tällä kertaa en mene minnekään viralliseen paikkaan laittoon sillä ne maksaa ihan simona siellä. saan edullisemmin ykistyiseltä henkilöltä joka tekee niitä harrastemielessä :) jäljestä en tiedä onko niin hyvää, mutta välttäneee minun kaltaiselle pöhelölle hyllä varmasti> ;D
Poista