Vuokon valmennus 3.10.

Nyt kuulkee toverit tulloo aimo annos kuvasaastetta teille !  Niin kuin aiemmassa postauksessa mainitsin, olimme maanantaina naapuritallilla Vuokko Porthanin valmennuksessa. Minulla oli yövuorot meneillään ja pelikunto sen mukainen, mutta hyvin jaksoin puoliumpeutuneilla silmillä ja tokkuraisella olotilalla veistää valkan läpi. Kroppa huusi hoosiannaa, mutta hyvällä tavalla, oli hyvä ja raukea olo kaikinpuolin kotimatkalla, ja voin varmasti puhua myös Karisman puolesta!

Vaikka paikka oli uusi, tamma oli oikein salonkikelpoinen ja malttoi kohtalaisen mukavasti keskittyä hommin sekä yritti parhaansa mukaan tehdä annetut tehtävät. Toki alkuun tehtiin siirtymiä ja temmonmuutoksia, jotta saadaan hieman virittynyt tammuska paremmin kuulolle ja odottamaan ratsastajaa. Sitten tehtiin ravissa väistöjä. Olin tosi tyytyväinen valmennukseen ja siihen miten lämpimästi meidät otettiin naapuritallilla vastaan, ja toki saatiin kehuja myös katsojilta. Luotan tammaani koko ajan enemmän ja enemmän - olen onnellinen että minulla on juuri tämä hevonen. Se aina yrittää parhaansa ja tekee kaiken suurella sydämellä <3

Olen aiemmin jännittänyt valmentautumista todella paljon ja sitä, että minun ratsastusta tuijotetaan suurennuslasin läpi. Vaikka osaan jotakuinkin jotain tehdä hevosen selässä, on koulukiusaamistaustani ollut edelleen matkassani myös hevoskuviossa. Minuahan aikoinaan kiusattiin ja simputettiin  myös ratsastuskoulussa, mikä on aiheuttanut minulle traumat tuntien ja valmennusten suhteen. Olen aina mennyyt paniikkiin, jos joku katsoo astetta tarkemmin ratsastustani. Nykyään otan rennommin hevosen selässä ja annan itselleni armoa jos joka päivä kaikki ei mene ihan putkeen. Se on  ollut yksi avain siihen että olen kehittynyt paljon, anteeksianto ja huumorintaju näissä hommissa.

Joitakin ystäviäni lukuunottamatta,  Vuokko on toistaiseksi ainut valmentaja, jonka olen kelpuuttanut komentamaan minua kentän laidalle. Hän on lämpeästi kannustava mutta napakka, osaa panna ratsastajan tekemään töitä.  Hän patistaa keskittymään, mutta samalla osaa antaa kiitosta ja kehua kun homma menee putkeen. Minusta äänensävyllä ja sosiaalisilla taidoilla on todella iso merkitys  siinä, miten hyvin ohjeet menevät perille. Itse olen hyvin herkkä aistimaan kaiken kireyden ja menen herkästi lukkoon. Vuokon valmennuksissa tuntemukset on olleet vain positiivisia ja olen päässyt valmennuspeloistani. Jatkan reeniä ammatilaisen ohjauksessa aina kun vain se on mahdollista, ihan vain oman kehittymiseni vuoksi ja siksi että se on myös hevoselle hyväksi.  Pyrimme myös siihen, että valmentaja itse istahtaa Karisman selkään  jossain vaiheessa.

Mutta nyt en lätise teille enempää, tässäpä iso läjä kuvia :)

ilmeellä :)

Jes!  Laukkaa!

Hyvää viikonloppua murut !  Nauttikaa ihanista syyskeleistä !

<3 Henna