Elämäni aakkoset

Ensimmäisenä kiitän kaikkia viime postaukseen kommentoineita lukijoita! Olette ihania, kun jaksoitte ideoida ja tsempata mua! Sain tosi mukavia ja piristäviä ideoita, joista saan tarmoa alkaa toteuttamaan pikkuhiljaa ainakin osaa niistä.  Edelleenkin otan avosylin idoita vastaan, sillä haluaisin pitää tätä blogia enemmän eläväisenä ja oma pääni ei yksin ilmeisesti siihen kykene :D   Joten pitäkää linjat enemmän kuumana niin minäkin sytyn taas uuteen liekkiin!

Mutta itse postaukseen! Sain idean  tosiaan viime postauksen kommenttiboksista, kiitos siitä! Minulla oli hämärä muistikuva, että olisin joskus tehnyt samaisen postauksen ja sieltähän se pikaisesti googlettamalla näköjään löytyikin!  En jäänyt lukemaan sitä sen enempää, vaan ajattelinpa että miksen tekisi sitä uudelleen koska tämmöinen postaus on helppo toteuttaa näin pikaisesti ! : ) Joten samoja juttuja saattaa ehkä tulla mainituksi toistamiseen, mutta eipä anneta sen häiritä! Nuo utopisimmat kirjaimet jätin pois siksi, ettei tartte väkisillä keksiä mitään, vaan saan laittaa heti ensimmäisen mieleen tulleen sanan, sen enempää miettimättä ja kertoa asiasta sitten vähän tarkemmin.

Mutta aloitetaanpa:

A:  Anteeksianto
- Se on kyllä niin suuri ja eheyttävä voima, että se on niin ku siinä. Ei mitään lisättävää.  Ilman anteeksiantoa kukaan ei saisi mahdollisuutta yrittää uudelleen eikä tämä maailma hyvin pitkään pystyssä pysyisi ilman sitä.

B:  Beretta
- Mun upee haulikkoni. Uskollinen toverini jo 15 vuotta :D

C:   C-vitamiini
- Tärkeetä saada!  Tyrnimarjat on mun lemppareita c-vitamiini-pommeja !

D:  Dempesta Stella
- Karisman viimeisin varsa, joka syntynyt vuonna 2008. 

E:  Elsa
- Rakas edesmennyt koirani.   Elsan kuva ja kaulapanta ovat edelleen kunniapaikalla olohuoneessamme.

G:  GG-hoiva
- Paras duunipaikka <3  Hieman on jo ikävä takaisin töihin.

H:  Henna
- Minä ite.  Myötähäpeän ja sympatian risteytys.

I:  Itkeminen
- Itkeminen on meikäläiselle melkeimpä osa arkipäivää. Liikutun herkästi, itken yhtä paljon sekä ilosta että surusta. En koe tunteitten näyttämistä häpeällisenä.

J:  Janne.
- Rakas pikkuveli.  Huikee toveri.

 

K: Karisma
- Mamman kattilapää.  Hieno tamma ja kiva harrastekaveri. 

L:  Laura
- Ystäväiseni. Pian nähdään <3

M:  Mansikka
- Odotan kovasti tämän kesän mansikkasatoa, että pääsen ostamaan vähintään yhden 5 kilon laatikon tuhottavaksi  ja säilöttäväksi <3  Rakastan mansikoita, mutta kukapa ei ?

N:  Nuutti
- Siskoni poika ja luonnollisesti Onnin serkku.  Täyttää kohta vuoden <3

O:  Optimistisuus
- Koen itseni pääasiassa optimistisena tyyppinä.  Koitan ajatella ihmisistä ja asioista ensimmäisenä hyvää ja nähdä asioiden positiiviset puolet ja ennen kaikkea ottaa avosylin vastaan vastoinkäymisten tuottavan opetuksen.  Huomaan, etten kuitenkaan uskalla iloita liikaa etukäteen asioista, ennen kuin ne ovat täysin varmoja.  Tietyistä asioista puhun alkuun vain läheisimmille ystävilleni, ja tuon ne julkisuuteen vasta asian varmistuttua.  Esimerkkitapauksina tulee mieleen oma raskauteni sekä Karisman varsa-projekti. Niistä en uskaltanut huudella hirveästi etukäteen.

P:  Pelko
-  Pelko kulkee usein mukana elämässäni.  Pelkään voimakkaasti  mm. hyljätyksi tulemista  tai työttömäksi joutumista. 

R:  Ratsastus
- Tärkeä osa elämäntapaa hevosten kanssa.  Välillä käy melkeimpä työstä, kun löytää itsensä läpiratsastamasta hevosta iltamyöhällä.  Mutta eipä tuota varmaan osais ilmankaan olla, ainakaan pitkää aikaa.

S:  Salmiakki
-  Yksi addiktion kohteista.  Supersalmiakki on lempparia! 

T:  Traileri
- Joo traileri juu, sehä se mielessä on toki! :D   Olis kiva omistaa oma, mutta on hienoa että saan  tarvittaessa vuokrata sitä tuttaviltani. Olen kiitollinen. Taas huomenna pitäis lähtä vetämään traikkua kohti maaninkaa.

U:  Uistin
-  Uistimenheitto on mukavaa, ja toki kaikki kalastus muutenkin.

isukki <3

V:  Vetovoima
- Se on hieno tunne näinkin pitkälle edenneessä parisuhteessa <3

Uu jeah ;) 

 Y:  Ystävät
- Elämän hauskuuttajat ja suuri tukipilarini elämän horjuessa 

 Ä:  Äitiys
-  On suurenmoista olla äiti.  Se tunne, että saa nähdä lapsessaan piirteitä itsestään.

<3 Henna

ps.  Huomenna sitten jännitetään Karisman tiineystarkastusta!   Luultavasti päivitän pikaisesti tuloksen blogin FACEBOOK-SIVUILLE , joten sinne siis tykkäilemään ja seuraamaan jos meidän systeemit kiinnostaa !  :) 

Mitä teille kertoisin ?

Mitä teille kertoisin, mistä oikein aloittaisin ?   

Hyvin jännä tunne on tämä:  raastava ikävä blogin sekä lukijoiden pariin, kirjoitusinto valtava - mutta pää typösen tyhjä.  Kädet syyhyten istahdan koneen ääreen, mutta aloittaminen tuntuu vaikealta. Olen useita kertoja istunut tässä näin -  tuntien, ettei olisi mitään järkevää tai kiinnostavaa kirjoitettavaa. Hetken tyhjää blogisivua tuijoteltuani lähtenyt pois pettymyksen tunne sisällä.  Minulla on paljon annettavaa, puhkun elinvoimaa ja onnea -  mutta miksi tunnen itseni voimattommaksi lukiessani otsikon Hiomattomat Timantit ?  

Kuitenkin, nyt en häivy tästä vaikka mikä tulisi !   Juurrutan hanurini nyt tähän tuoliin hetkeksi, olkoonpa mikä lopputulos tahansa!  Tämä rakas harrastus ja elämäntapa on ollut horroksessa, enkä halua kasvaa erilleen tästä. Mutta tarvitsen edelleen teidän apua!  Jotta tämä ei olisi tätä ainaista kuulumishömppää, kaipaisin postausehdotuksia, kymyksiä kommentteja - palautetta!

Jos nyt vähän niitä kuulumisia kuitenkin.  Täällä elämä on touhuntäyteistä, mikä ei oo varmaan mikään uutinen kenellekään :D  Mutta mikä on ehkä uudempaa, on se että olen oppinut sanomaan ei,  jättäytynyt sivummalle. Toki ekat kerrat kirpaisi kovasti ja ne päivät usein kieriskelinkin omantunnon tuskissani, mutta kaikkeen tottuu ja jonkinlainen turtuminen on tässä asiassa hyvästä.   Keväällä huomasin terveydentilassani niin vakavia oireita, että oli pakko viheltää peli poikki.  Pienen lapsen äiti ja kirppusirkuksen pyörittäjä ei voi olla joka paikassa läsnä, ei kukaan ole kone.  Minä yritin olla kaikille läsnä ja avuksi, osallistua kaikkeen, enkä uskaltanut sanoa ei -  sillä tavalla tapoin itseni henkisesti. Nyt kun olen saanut elää itselleni, perheelleni, parisuhteelleni ja omalle kodille elukoineen - olen todella onnellinen ja uskallan jopa väittää - tasapainoinen.  Alan löytää itsestäni sitä kadotettua uutteruutta ja energiaa,  mikä on vahvuuteni.  Ja mikä hienointa, tunnistan itsessäni jo pientä huolettomuuttakin !

Tällä hetkellä tuolla ajtusmaailmassani kaikista eniten pinnalla on varmasti Karisman tiineyttämispuuhat.  Tammuska siemennettiin kaksi viikkoa sitten, ja sunnuntaina olisi sitten eka tiineystarkastus!  Ette toverit usko, miten minua jännittää!  Kuitenkin olen hyvin jalat maassa-tyyppi, enkä ole hypettänyt asiaa sen suuremmin.  Olen valmistautunut siihenkin, ettei tamma ole tiine.  Tuossa tapauksessa tamma jää tarkastusreissullaan asemalle odottelemaan uutta kiimaa, uutta yritystä.  Jänniä aikoja elellään siis! Kirjoitan kyllä syvempiä ajatuksia varsa-projektista tulevaisuudessa.

Koska on kesä,  ovat myös aitahommelit taas täydessä vauhdissa !  Jatkoin viime kesänä aloittamaani pisteaita-urakkaa takalaitsan aitaamisen muodossa ja kivastihan tuo tuossa etenee pätkä pätkältä.  Innovatiivisen ja kiireisen maman on vaan toteutettava itseään välillä yömyöhällä, kun muuten ei meinaa päiväsaikaan ehtiä.   Aika hidasta hommaahan tuo on, kun roudailee kuusenrangat, karsii ne ja pystyttää aidan - mutta on se sen arvoistakin.    Sen verran vilppiä annoin itseni harrastaa ja otin rautalangan helpottamaan aidan pystyttämistä ja tulee siitä huomattavasti tukevampikin niin. Ihaninta olisi saada takapihalla oleva pikkuinen laitsan läntti kokonaan aidattua, mutta katsotaan miten pitkälle tänä kesänä pääsen :)  Aika hassunnäköistähän tuo ehkä on, mutta onpahan tekjänsä näköinen luomus!

 Viikonloppuna ollaan todennäköisesti Onnin kanssa aika paljon kaksistaan, kun Kimmon serkku tulee meille kyläilemään ja pojat taatusti viettävät kalassa suurimman osan ajasta :) Sitten sunnuntaina lähetään jännäämään tamman masun tilannetta.  Mistä haluaisitte minun postaavan ennen sunnuntain jännäriä  ?   

<3 Henna

Hymy

Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon.
Se rikastuttaa häntä, joka sen saa - muttei tee antajaansakaan yhtään köyhemmäksi.
Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti.
Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimen ilman sitä.
Eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi.

Hymy luo onnea kotiin,  hyvää tahtoa työpaikoille ja on ystävyyden tunnus.
Se tuo levon väsyneille, ilon lannistuneille, auringonpaisteen murheelliselle,
ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkin huoliin.
Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata tai varastaa -
sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin vain poisannettuna.

Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen.
Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän,
joka ei itse enää jaksa hymyillä. 

Joten hymyilkää toisillenne - tutuille ja tuntemattomille.  Joskus ihan ventovieraan lämmin katse silmiin ja hymy voi olla korvaamatoman tärkeä ja arvokas jollekin elämässä uupuneelle tai kivuista kärsivälle.

Paljon lämpöä ja hymyä alkavaan viikkoon! 

<3 Henna

The summer is crazy!

ÄÄÄ, en kestä !  Niin ihana kesä ja ennen kaikkee suurenmoinen elämä ! Jännitystä ja seikkailuja !  Sori etukäteen -  jos jotakin ei kiinnosta nyt kuunnella ylitsepursuavaa hypetystä ja yyberimelää fiilistelyä, niin suosittelen skippamaan tämän postauksen ! ;)

Olen vaan yksinkertaisesti niin onnellinen ! Ja ennen kaikkea kiitollinen !   Saanut levätä, löytänyt vihdoinkin balanssin omaan elämääni, askareitten ja relaamisen välillä.  Olen saanut monta asiaa järjestykseen, niin kodin konkreettisissa asioissa kuin ihmissuhteissa. Oman pääni sisällä etenkin.

(c)  ystäväni Annika

 Ystäväni ovat huomanneet muutoksen, ja olleet todella onnellisia ja etenkin huojentuneita puolestani.  Se aito ja originaali, rento ja rempseä Henna alkaa taas näkyä ja ennen kaikkea kuulua.  Hävettää ajatella aikoja taaksepäin, miten synkkä olinkaan uppumuksen keskellä. Olen kiitollinen niille ihmisille, jotka ovat jaksaneet ymmärtää minun väsymystä, eivätkä ole tuominneet minua.

Storsand <3

Päiväni ovat toki edelleen työntäyteisiä, mutta olen oppinut myös skippaamaan tietyt hommat myöhemmälle.  Osannut heittäytyä virran ja seikkailujen vietäviksi.  Elää hetkessä.  Lopettaa ennakointi ja jatkuva laskelmointi.  Olla tässä ja nyt. Olen päättänyt, että tämä kesä on elämisen kesä !  Olen heittänyt "vaihteen vapaalle"  jo useampaan otteeseen ja huomannut miten hyvältä ja vapauttavalta se tuntuukaan.  Maisemanvaihdos ja poistuminen omalta tontilta.

Meillä oli Kimmon kanssa aivan mahtava reissu Powerparkkiin.  Niin kuin tavoitteena oli,  saatiin todella viettää aikaa yhdessä, pitää hauskaa -  olla toisiamme varten.  Hihiteltiin jännityksestä huvipuiston laitteitten jonossa, kiljuttiin niitten pyörteissä kauhusta/innostuksesta,  naurettiin toisillemme, hassuteltiin. Halailtiin ja suukoteltiin. Huikeeta.  Parasta kuitenkin oli huomata se, että elämänkumppanuuden lisäksi olemme edelleen ystäviä ja hyviä kamuja toisillemme.  Meillä on samanlaisia kiinnostuksen kohteita erilaisuudestamme huolimatta.

<3

Paras laite <3

ei pystyny, oksetti jo pelkkä ajatus :D

semmonen lämmittely korkeenpaikan kammoiselle ennen.....

... kamalinta laitetta ikinä  ( ei suositella korkeanpaikankammoiselle ja putoamispainajaisia näkevälle).  Kuitenkin selvisin hengissä ja voitin pelkoni, mutten meinaa päästä yli siitä shokista.  Jäätävä vehje.

sitten illalla vähän harmoonisempaa tunnelmaa meren rannalla <3

Mutta sitten vielä muita kuulumisia.  Karisma tosiaan majailee tällä hetkellä oriasemalla, on majaillut viime perjantaista lähtien. Kävin katsomassa tammaa sunnuntaina kotimatkalla, ja siellähän se mamman mussu töhisi äitin nähdessään.  Oli hellyydenkipeä ja kaipasi rapsuttelua, suukotteli takaisin.  Kaikki on sujunut hyvin, neiti käyttäytynyt oikein hyvin - kiima oli nousemassa vahvasti. Soittelin eilen kysyäkseni hetken kuumimmat tiedot ja sain tietää, että tamma on tällä hetkellä kiimassa.  Eli kuulemma päästään siementämään.   Tammahan siemennetään oriista Fernet, joka on upea musta oldenburgilainen.  Ori majailee ja kilpailee tällä hetkellä tanskassa, josta siemenet tulivat pakasteena.  Saas nähdä, onnistuuko siemennys ekalla yrittämällä, vai tarvitaanko yrityksiä useampia.  Jännityksessä eletään siis.  Tarkoituksena olisi saada laumaan uusi jäsen kasvamaan ja tulevaisuudessa kasvattaa siitä kelpo harrastekaveri ja kiltti, mielellään suht mutkaton perheenjäsen.  Ammattilaiset otan mukaan projektiin, jotta saataisiin kelpo elukka aikaiseksi :)   Se tietää taas isoa reikää rahapussiin mutta se on sitten sen ajan murhe!

Nyt kun Kb on ollut poissa elämästäni noin viikon verran, olen tajunnut miten paljon tarvitsenkaan tuota omaa vatipäätäni.  Se on herkkä ja oma persoonansa, mutta silti niin mukava harrastelu kaveri ja antaa kivasti tekemistä satulassa istujalle.  Tää breikki meille molemmille on tehnyt varmasti hyvää, huomataan tarvitsevamme toisiamme. Tamman arvo minulle on mittaamaton <3

lokakuu -12 

Vuse on saanut laiduntaa ystäväni superkiltin, rauhallisen tamman kanssa.  Eilen toin Vusen pihaan ratsastusta varten,  ja voi sitä itkun määrää kun joutui omaan pihaan ilman tyttökaveriaan. Ystäväni toi sitten tammansa meille kylään helpottamaan seurankipeän ruunani tuskia.  Huvittava tyyppi,  ei selkeästi ole mikään yksineläjä meidän papparainen.  Mutta hyvä niin, minä oon saanut rapsutella ja helliä mummelia ihan korkojen kera <3   Nämä ovat niin kivoja kavereita keskenään kun ovat molemmat samanikäisiä ja luonteeltaan semmosia vässyköitä.



Tänä viikonloppuna on tulossa ystävämme siskon häät, jonne olen lupautunut tekemään pöytäkoristeet.  Joten perjantaina leikin jälleen floristia.  Vaikken ammattilainen oo, tykkään kyllä tosi paljon hommasta, koska rakastan kukkia ja kaikkea pientä kaunista.  

Pöytäkoristeet viime kesältä ystäväni häistä :)

 Mutta tässäpä tämä hetken kuumimmat fiilikset!  Kyselkää rohkeesti tarkennusta asioihin jos kiinnostaa ja   heitelkää muutenkin sellaisia postaustoiveita ja tai kysymyksiä, mistä haluatte minun postaavan !  Nyt lämmittämään evästä itselle ja poijjalle, ja sitten imuria heiluttamaan !  Palataan taas asiaan!


<3 Henna

Lomalla kokonaisvaltaisesti

Niin kun blogirintamallakin on näkynyt, on tämä kirjoittelija ollut lomalla totaalisesti.  Minä jo jossain vaiheessa luulin, etten enää osaisi lomailla - mutta olinpa väärässä.  Minusta on tullut jopa laiska !

Toki kotirumba pyörii ennallaan ja tärkeimmät asiat tulee hoidettua, mutten enää ota paineita asioista samalla tavalla kuin ennen.  Vielä jokin aika sitten kieriskelin stressaantuneena vuoteessani, otin paineita asiasta kuin asiasta -  podin huonoa omaatuntoa.  En osannut jättäytyä pois, sanoa ei.   Olen niin ylpeä itsestäni, että osaan nyt ajatella itseäni ja hyvinvointiani. 

Olen nauttinut kotosalla oleilusta toden teolla,  istuskellut terassilla kahvikupposen kanssa ja seuraillut Onnin  onnellista tepastelua pihamaalla, kuunnellut pojan naurua seuraillessaan koirien leikkejä. Kohta sylissäni kehrää kissa ja tuulenvire kantaa viereisen omenapuun kukkien tuoksua. Elämää <3  Nyt ehdin katsoa kesää ja luontoa silmästä silmään - elää sen.  Silmät ovat auenneet.

Vaikka minua odottaa monta tekemätöntä asiaa, en huoli niistä - hoidan ne kyllä. On monta puhelua niin monelle ystävälle soittamatta, tapaamisia sopimatta ja monta muutakin asiaa hoitamatta -  mutta ei vielä.   Nyt lepään ensiksi.  Kropparemppa seisoo, mutten anna senkään häiritä.   Nyt olen vaan tässä ja hengitän.

Olen nukkunut, hyvin ja tarpeeksi. Pitkästä aikaa.  Tämä kaikki seesteisyys alkaa näkyä olotilassa kaikinpuolin. Alan olla oma itseni, nauran vedet silmissä ja näen taas kotini täällä.  Monta muutakin palasta on loksahdellut takaisin paikoilleen, ja tunnen olevani jälleen elossa.





 
 

Ei kai tässä postauksessa ollut mitään sen selkeämpää punaista lankaa, kuin että täällä menee hyvin ja että minä osaan levätä ja nauttia lomastani.  Paljon on taas touhua tälle viikolle, viikonloppuna kutsuu PowerPark. Mua jännittää jo valmiiksi hirmuisesti,  koska Kimmo on uhannut että käydään kaikissa hurjissa laitteissa ja minä en paskahousuna kuitenkaan uskalla ! Musta on tullut vanha ! :D Jos ehdin, niin päivittelen jotain reissusta ynnä muista tunnelmista tuonne blogin facebook-sivulle, sieltä kandee käydä kurkkimassa ja sivusta tykkäilemässä.

<3   Henna