Kamalan pitkä postaustauko!

Huomenta kaikille!   Heti alkuun pyydän anteeksi, kun en ole postaillut moneen päivään,  olen ollut kovassa flunssassa ja ihan rättipoikkiväsynyt työviikon jäljiltä.  Ärsyttävää, kun ilmat on olleet mitä parhaimmat, enkä ole väsymykseltäni voinut hiihtää, enkä oikein tehdä mitään muutakaan liikunnallista ulkona. Hevosten liikutuksista olen juuri ja juuri selvinnyt kunnialla.

Vapaat alkoivat mukavasti tiistaina siivoilulla ja vapaalla hevostelusta.  Kotimme oli kuin pommin jäljiltä, kun en ollut jaksanut siivota sitä millään tavalla yövuoroviikon aikana.   Sain myös alkuviikosta jälleen jonkinsortin flussapiikin, joka alkoi kurkun karheudella jatkuen sen kipeytymiseen ja pään tukkeutumiseen.   Sairastan nykyään todella paljon juuri tällaisia pieniä flunssapiikkejä.  Tällä kertaa minulla oli lisäksi kuumettakin hieman, jota oli eilen hetkellisesti.   Kotosalla öllötellessä jaksoin kuitenkin leipoa pitkästä aikaa rakkaalleni. Tein hänen herkkuaan,  appelsiini-maustetulla tuorejuustokuorrutteella komeilevaa porkkanakakkua.  Maistuihan se minullekin, tosin täytyy omaa syömistä rajoittaa topakasti! :P

 Onneksi eilinen kuume laskin sen verran iltaan mennessä, että jaksoin ratsastaa Kuskon kunnolla läpi, ruunalle tuli jopa hiki. Sen liikutus on nykyään sen verran kevyttä, että se saa kunnon hikitreenit 1-2 kertaa viikossa.  

Juuri nyt huomiotani kirjoittelusta vie vahvasti pois taustalla siintävä näky, kun hevoset revittelee tarhassa peräkkäin hyppien pystyyn ja pukkilaukaten.  Ei ne taida väsyä koskaan - etenkään Karisma, varsinkin kun neitillä on alkava kiima.  Tuossa muutama huonolaatuinen kuva  meidän pässinpäitten ranitteluista aiemmin tänä talvena :)

Tänään olisi tarkoitus lähteä pitkästä aikaa kelkkailemaan Kaavin Vaikkojoen todella kauniisiin maisemiin.   Käydään laavulla kultsin kanssa paistelemassa makkaraa ja otetaan termariin kahvit mukaan.  Kunnon parisuhdepäivä tiedossa pitkästä aikaa <3  Pyrin kuvailemaan maisemia ja jakamaan ne tänne teidän nähtäväksi.   Nyt kahville ja toppavaatteita kahtelemaan !  :)


<3  Henna

Pysäytä ja Pudota

"Huolien varjot, ylleni majan rakentaa
Tuuli liian paljon koskee - en pysty niitä kohtaamaan
Tahdon nähdä kauas, yli maiden varjojen
Aina onneen saakka yli näiden teiden, kujien
Voima syntyy sisältäni, sieltä onnessaan :

Pilvilinnan rakensin,  luulin sieltä näkee paremmin
Silmät sidottuina, ohdakkeilla kaunista pihaani koristin
En tiennyt, että helpommin, taivaani täällä saada voisin
Kuulit, kun mä epäröiden sulle sanoin:
PYSÄYTÄ JA PUDOTA !

Laudat ikkunoissa,  ovet ruosteessa
Raosta katon vuotavan, varjostaen valo pilkahtaa
Joku minut murtaa, ja alkaa lämmittää
Kun huomaan pienuuteni kaikkeudessa, ja alan ymmärtää
Ei usko synny sisälläni, muualta sen lahjaks saan!

 Pilvilinnan rakensin,  luulin sieltä näkee paremmin
Silmät sidottuina, ohdakkeilla kaunista pihaani koristin
En tiennyt, että helpommin, taivaani täällä saada voisin
Kuulit, kun mä epäröiden sulle sanoin:
PYSÄYTÄ JA PUDOTA!"


Klinik - Pysäytä ja Pudota

Tälläkertaa minun ei tarvitse pahemmin selostella asiaa tarkemmin, ylläolevat sanat kuvastaa niin hyvin mennyttä aikaani. Olen niin kiitollinen, että olen tullut  aikoinaan pysäytetyksi ja pudotetuksi.

<3 Henna

Junttilasta päivee!

Löysin viime yönä huuto.netistä pitkään himoinneeni dvd:n edullisesti, nimittäin Häräntappoaseen - tv-sarjan!   Olin lukenut tuon samannimisen,  Anna-Leena Härkösen esikoisromaanin aikoinaan vuosia sitten sekä penskana katsonut myös kirjaan perustuvan tv-sarjan.  Ja nyt tämä tv-sarja on saatavana dvd:nä, jee!

Minusta sekä romaanissa, että tv-sarjassa kuvataan hyvin selkeästi ja mukavan karkeastikin nuoruuden kasvukipuja, epävarmuutta ja ihmissuhteita.   Kerronta on monisäikeisyytensä ja kaunistelemattomuutensa vuoksi jännittävää luettavaa / kuunneltavaa.   Jotenkin sitä hetkellisesti itsekin tuntee olevansa jälleen maalaistollero-teini, kaikkine sydänsuruineen ja ihastuksineen. Niin voimakkaasti tarina tempaa mukaansa,  varsinkin minut, jolla on todella vilkas mielikuvitus sekä voimakas kyky heittäytyä ja eläytyä tilanteisiin.

Tarinassa tapahtumapaikkana esiintyvä Torvenkylä kylähulluineen ja peräkammarinpoikineen tuntuu jotenkin niin kotoisalta paikalta, koska täällä meilläkin päin liikkuu samanlaisia hyypiöitä. Jos eläisimme 80-luvulla, meininki voisi olla hyvinkin samanlainen :)

Odotankin kovasti, että saan dvd-levyn hyppysiini ja pääsen vihdoin nauttimaan kunnon juntti-teini maalaisromantiikasta sekä fiilistelemään kesää.  Olen niin kesäihminen ja nautin kovasti kesän valoisista öistä, yöuinneista kera musiikin, mitä kesäinen luonto meille soittaa.  Heinätyöt kera tuoksuineen. Itikoiden ininä, päivän jälkeinen kuumottava iho.   Voe ei, tule kesä jo pian!



Noh, kunhan pääsen telkkarin ääreen nauttimaan tarinan nostalgiasta ja etukäteis-annoksen kesää, voin ilokseni huomata, että kohtahan se on kesä täälläkin!  :)



<3 Henna