Kesäpötsit pikkuhiljaa takaisin reenin pariin!

Kesä alkaa olla, tai siis onhan jo takana päin ja syksyn edetessä talvikin kolkuttelee jo ovella !  Meillä on takana äärettömän kiireinen ja todella raskas - mutta mieleenpainuva kesä.  Tarharemontti, hääjuhlia, marjasesonkia ja kaikkea muuta.  Aika kellotaulussa on ollut jo pidemmän aikaa tosi tiukalla ja välillä on juostu minuuttiaikataululla päivästä toiseen,  mutta hengissä on selvitty!  Joitakin kompromisseja ja oikaisuja piti kuitenkin jopa minunkin tehdä, että saan pidettyä suurinpiirtein homman hallussa ja oman pään suhteellisen selvänä. Kieltämättä odotan talvea, sillä sen myötä "joudutaan"  laittamaan pillit pussiin ulkohommien suhteen ja siirtymään vihdoin sisätöiden pariin ! En millään malttaisi odottaa, että saataisiin jatkettua remonttia ja tätä kotia vähän siistimpään kuntoon! Vielä kuitekin hetkinen keskitytään muunmuassa pihan siivouksiin, autotallin järjestelemiseen ja ehkä vähän muihinkin, enemmän mukaviin syksyn aktiviteetteihin eli metsästys ja marjastus/sienestys-hommiin.

Mitä kompromisseihin tulee, oli yksi meidän hevosten lomailu. Säännöllisen liikutuksen puolestapuhujana jouduin yksinkertaisesti niin umpikujaan aikataulujeni kanssa, että jostakin oli löysättävä ohjaa. Ja näin ollen hevoset saivat ansaitun, noin kuukauden kesälomansa laitumella. Ja pari lyhyempääkin pätkää kesän aikana muutekin. Hyvin näyttivät viihtyvän heinää mussuttaen, vaikkakin Karisma usein katseli kyselevästi perääni, seurasi minua laitumella kuin varjo ja pari kertaa hirnuikin loittonevan hahmoni perään. Se on aktiivinen hevonen ja rakastaa työtekoa - joten tällaiset, yli viikon lomat ovat sille olleet hyvin harvinaisia tämän yhteisen 7 vuoden aikana. Kuitekin, aktiivisina liikkujina Karsima ja Kassu pitivät huolta peruskunnostaan myös laidunloman aikana, joten mitään kunnon romahdusta tai lihasten rappeutumista ei ollut nähtävissä. Työmotivaatio oli kyllä kasvanut huippuunsa, molemmilla. En perusta hevosten seisottamisesta, mutta kesälomat tekevät hevoselle hyvää - omistajasta puhumattakaan.

Nyt on sitten pikkuhiljaa palailtu takaisin sorvin äärelle!  Karisman kanssa aloiteltu  tekemään ihan perusjuttuja ja Kassun kanssa käyty "esikoulunesikoulua". Karisman kanssa meillä ei isompia tavoitteita ole, suurin tavoite on saada pidettyä tammalla lihakset edelleen vetreinä ja hevonen notkeana. Tehdään perusjuttuja koulupuolella ja harjoitellaan taivutuksia ja väistöjä sekä joitakin kouluradan pätkiä niin pitkälle kuin kuskin muisti vaan kantaa (eli minun kohdalla ei kovinkaan pitkälle :D ) . Esteillä pyritään  hakemaan rutiinia sekä varmuutta ja voimaa hyppyihin. Esteiden korkeus ei päätä huimaa vaan homma on sellaista hyvänmielen hyppelyä. Hyppyhommissa kuskin virkaa hyvin todennäköisesti edustaa tamman liikuttaja/hoitaja Tiia  tai joku muu esteille paremmin perehtynyt, vieraileva tähti.  Jos vaan omat polvet ja päänuppi kestää, yritän jotain pientä harjoitusta tehdä itsekin jotta käsite "esteet" ei olisi niin harvinaista herkkua tammallekaan. Se niin kovin tykkää siitäkin hommasta.

Kassun kanssa tosiaan ollaan aloiteltu opiskelemaan isojen hevosten juttuja. Kesän lomailtuaan pikkumies on ollut oikein erityisen vastaanottavainen ja aina niin halukas lähtemään mukaan. Ollaan tehty pari onnistunutta lastaus -ja kuljetusreissua, käppäilty maastossa ja tutustuttu siellä vastaantuleviin asioihin. Ollaan tehty paljon maastakäsittelyjuttuja, harjoiteltu kevyesti jo venyttelyjä muistuttavia liikkeitä. Olen kevyesti "nojaillut" paljon varsan selän yli ollessamme tarhassa ja käyttänyt aikaa rapsuttelutuokioihin. Jopa käynyt kevyesti "istahtamassa"  sen ollessa makuullaan tarhassa. Tässä välissä kuitekin totean, että ei - en ole menossa hevosen selkään vielä aikoihin. Eihän se ole kuin vasta 2-vuotias, tuollainen romuluinen hirvenvasa. Saa kasvaa vielä ihan rauhassa, mutta valmistellaan huolellisesti hevosta jotta ratsutus olisi joskus helpompaa kun on asiaa hyvin pedattu.

Varsalla on tainnut olla satula nyt 5 kertaa selässä tämän vuoden puolella, joista juoksutuksessa on ollut mukana kolme kertaa.   Viime viikolla suitsitin, satuloin ja suojitin lapsukaisen  ja juoksutin liinassa. Lisäksi nousin jakkaralle viereen ja nojailin satulaan, heiluttelin sitä kevyesti ja taputtelin hevosta sitä kehuen. Kuvia ja videoita löytyy instagram-tililtäni, jos kiinnostaa käydä kurkkaamassa!  Siirtymiset eri askellajeihin sujuu pääosin ilman isompia ongelmia ja ääniavut menevät hyvin perille.  Varsa on luonteeltaan aivan loistava; se on vastaanottavainen, luottavainen, seurallinen ja miellyttämisenhaluinen. Muunmuassa juoksutuksen yhteydessä heiluvat jalustinhihnojen päät tai muutkaan asiat satulassa eivät sitä tunnu häiritsevän. Se on herkkä, mutta kuitekin mielestäni aika kylmähermoinen tyyppi.  Toistaiseksi Kassu on ollut juuri sellainen varsa, jota toivoinkin joten orivalinnasta voin sanoa että nappiin meni - eikä tietenkään tuo emätammakaan huono ole. Mukavan harrastepuksun tuosta luulisi saavan. 

Kohta alkaa olla taas syysraspauksen ja madotuksen aika. Ajattelin tilata meille klinikka-auton käymään, jolloin pyydän raspauksen yhteydessä  myös tarkistamaan ja mahdollisesti  kylmäpolttamaan Kassun etusäärien kohdalle ilmestyneitä luuliikoja. Varsa ei missään vaiheessa ole arkonut tai ontunut niitä, vaan patit ovat lähinnä kosmeettinen haitta. Aiemman ohjeen mukaan kevyesti pliistrasin niitä kuuriluontoisesti, mutta koska ne eivät ota hävitäkseen - pyydän tarkistamaan ne.  Patit ilmestyivät kesän aikana,  kun varsa otti taas huiman kasvupyrähdyksen. Olen myös harkinnut samaan syssyyn varsan jalkojen irtopalakuvausta ja yritän saada sen onnistumaan klinikka-auton kotikäyntinä jos vaan kuvaus saadaan onnistumaan kotioloissa. Toki voin sen muussa tapauksessa kuskata klinikalle kuvattavaksi, jos näin päätän ja saan homman järjestymään. Mutta toistaiseksi varsan jaloissa ei ole ollut mitään moitittavaa,  noita luuliikoja lukuunottamatta.  Varsa liikkuu mielellään,  liike on selkeää ja tällaisen pulla-mössö-tätiratsastelijan silmiin oikein elastista.

Mutta näillä suunnitelmilla mennään toistaiseksi !  Ilman paineita harrastellaan sen mitä kellotaulu antaa periksi ja varsa saa kasvaa rauhassa tulevan ammattinsa maistiaisten kera.


<3 Henna