Hevosen vuokraaminen - ilon ja vastuun jakamista vai pelkkää rahastusta?

Viimeaikoina mielessäni on pyörinyt jo ihan pelkän ajankohtaisuutensa vuoksi erinäisiä ajatuksia liittyen aiheeseen  hevosen vuokraaminen. Ilmeisesti tilanne tulevaisuudessa on ehkäpä taas sellainen, että tarvitsen  vahvistusta meidän tallitiimiin - joten Kuskon ja Kaaman vuokraajien paikat ovat varovasti raotettu auki - ainakin alustavasti meikäläisen ajatusmaailmassa. Kuitenkaan en uskalla vielä täysin päättää asiasta tai ylipäätään en aio hoppuilla tai hosua vuokraajan hankinnassa, sillä Kassukin on vielä pieni (toki ollut jo pieniä aikoja erillään Karismasta) ja haluan ehdottomasti juuri oikeanlaisen henkilön/henkilöt täyttämään meidän porukkaa ja keventämään minun taakkaani. Haluaisin kovasti aikaa perheelleni ja helpotusta omaan arkeeni, lisäksi jatkaa myöskin kuntoremonttiani. Tällä hetkellä tunnit vuorokaudessa loppuu kesken ja yleinen kaaos kotona syö omaa elämäniloani.  Kuitenkin, tässä muutama ajatus yleisesti ottaen siitä, mitä itse olen vuokra"emäntänä" ja mitä piirteitä tai kykyjä odotan hevoseni vuokraajalta. Varmasti jää vähintäänkin puolet ajatuksista kirjoittamatta, mutta silti tästä taitaa tulla tappavan pitkä postaus.

Vaikka olen omistanut hevoseni vasta reilut 5 vuotta, on erityisesti Kuskolla ehtinyt olla useampi vuokraaja ja lisäksi joku satunainen kävijä ystävieni joukosta. Kusko on kovin suosittu luottopolle, ja minulta usein kysytään ratsastustunteja sen vuoksi. Tunteja pitämällä voisin jopa sanoa rikastuvani, mutten koe kutsumusta "tuntitoimintaa" kohtaan eikä minulla olisi siihen aikaakaan. Joten itsenäisesti pärjäävä vuokraaja on paras vaihtoehto minulle.  Monen henkilön vuokraustaival on kuitenkin päättynyt muunmuassa työkiireitten painaessa päälle, perhesuhteet ja elämäntilanteitten muutokset ovat estäneet vuokraamisen ja osa on vain huuhtoutunut marraskuun sateitten mukana. Vaikka suurimmalla osalla on olleet erittäin pätevät ja todella ymmärrettvät syyt lopettaa vuokraaminen, on jokunen tyyppi haihtunut matkasta ilman sen järkevämpää selitystä tai edes kunnollista ilmoitusta. Monesti sitä jää miettimään, missä oli vika - koska kysyttäessä kaikki saattoikin sujua hyvin ainakin sen hetkisen vastauksen perusteella. Oliko vika minussa, hevosessa, olosuhteissa tms. Itse ainakin vuoralaisen asemassa haluaisin antaa hyvissä ajoin ilmoituksen sekä perustelut lopettamiselle ja selittää miksi niin käy - ja ihan vain siksi, että se on vähintäänkin kohteliasta ja toki yksin jääminen kysymyksineen ei ole yhtään kivaa ja käy ainakin näin tällaisen erityisherkän tyypin mielen päälle suhteellisen rankasti.  Asiahan ei kuitenkaan ole niin vakava, ettei siitä voisi keskustella ja "erota"  hyvässä yhteisymmärryksessä.

Mitä "emännöintiin" tulee, olen mielestäni sopivassa suhteessa vaativa mutta lempeä. Peräänantamaton, mutta joustava. Olen hyvin armelias, auttavainen ja toisia huomioiva. Annan oman rauhan, mutta olen myös käytettävissä. Olen rento ja lupsakka hevosnainen, mutta myöskin osaan vaatia huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta ratsastuksessa ja hevosen käsittelyssä. En sokea, mutta avarakatseinen. Mitä se sitten käytännössä onkaan?

En koskaan vaadi tai pyydä vuokraajia siivoamaan tallia, tai edes kunnolla jälkiään. Saavat toki halutessaan osallistua kaikkeen toimintaan tallilla, ja olla osa meidän arkea muutenkin - mutta missään nimessä pakko ei ole.  Usein korjaan jätökset kentältä / lakaisen käytävän / järjestelen paikkoja, ja vaikka joku napisisi tällaisesta asiasta niin omasta mielestäni tällaisillä pikkujutuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä - jos vaan hevonen on hoidettu oikein. Hevonen on tärkein - niistä olen tarkka ja vaadin erityistä huolellisuutta sekä ennakointia lähinnä jo vuokraajan omankin turvallisuuden vuoksi.  Pyrin pitämään puitteet mahdollisimman hyvinä ja parantaa niitä koko ajan. Vuokraamalla hevosiani saan tallin kuluja aavistuksen pienennettyä tai  kerrytettyä rahaa säästötilille, josta olen ottanut rahaa mm. kentän kunnostukseen ja nyt olen tilannut meille puomeja.  Satulahuoneessa on kahvinkeitin ja keksiä tarjolla luovia taukoja varten.  Olen kuuliainen ja vastaanottavainen palautteelle ja ehdotuksille, nimeomaan toivoisinkin avointa keskustelua koska niin kuin minäkään, ei myöskään vuokralainen ole selvännäkijä. Kysyvä ei tieltä eksy. Tiedostan kyllä oman persoonani ja sen ajoittaisen haasteellisuuden - se on joko vastaanottajasta riippuen vihattava tai rakastettava. Toki myös suoran puheen ja avoimen kanssakäymisen kestävyyskyky riippuu myös toisesta ihmisestä. Näin tiivistettynä, haluaisin vain että kaikki sujuu mukavasti ja turvallisesti sekä hevosen että ratsastajan kannalta.

Usein pyrin suunnittelemaan viikko-ohjelman varattujen ratsastuksien mukaan ja sitä myöten omatkin aikatauluni niin, että kalenterin varauksien  jälkeen katson omat vuoroni ja että millaiselle ratsastuksille/liikuttamiselle on ylipäätään tarvetta.  Meillä ei ole mitään tarkkaa "lukujärjestystä"  hevosilla,  ja eikä sellainen minuutintarkka käsikirjoitus onnistuisikaan - sillä minun on kuitenkin pidettävä muun elämäni keskeltä huoli siitä, että hevoset saavat ylipäätään tarvitsemansa liikunnan. Lisäksi katsoa,  että hikisten ja kävelylenkkien välillä pysyy tietty balanssi ja että hevoset saisivat myös vaihtelua liikkumiseen. Ja että ne saavat myös ansaitsemansa lepopäivät.

 Näin kesäaikaan, vuokraajien ei tarvitse läheskään jokakerta hakea hevosia 1,3 km päästä laitumelta, vaan hepat ovat pihassa valmiina jos vaan olen pystynyt asiaan vaikuttamaan. Joskus tietysti on tullut tilanteita, etten mitenkään ole pystynyt lyhyellä varoitusajalla järjestämään asioita, kun hevosta on kyselty käyttöön vain vuorokautta tai jopa tunteja ennen. Minun pitää myös muistaa neuvotella Kimmon kanssa Onnin vahtimisista ynnä muista ja haluan kyetä antamaan myös miehelleni mahdollisuuden tasavertaisesti omiin harrastuksiinsa. Onhan se välillä todella stressaavaa, mutta täysin oma valintani on tasapainotella hevoselämäntavan ja perhe-elämän välillä.  Kuitenkin, yritän siinä sivussa ottaa mahdollisimman hyvin myös vuokraajat huomioon ja järjestää ratsastusajat heille mahdollisimman hyvin  ja tehdä kunnon puitteet harrastamiselle. Hevosen vuokraaminen on oiva tapa "omistaa"  hevonen esim. 1-3 kertaa viikossa, tutustua tähän elämäntapaan - mutta ei tarvitse maksaa kuin murto-osa kuluista, mikä menee tuollaisen ison elukan elättämiseen.

 Ihanteellisinta olisi,  että vuokralaiset varaisivät päivät hyvissä ajoin tai että heillä olisi vakkaripäivät, jotta itsekin tietäisi vähän miten tulevan viikon elää.  Elämäni riippuu todella paljon aikataulutuksesta tallin, kodin ja työn välillä - joten muulle elämälle jää vain rippeet. Usein hevosten varauksista kyselyitä tulee lyhyellä varoitusajalla, ja sekin on ok - koitan sitten vaan parhaani mukaan järkkäillä asioita sitä mukaa kun niitä ilmenee.  Perumisia toki tulee, mikä on luonnollista ja hyvinkin ymmärrettävää, jos tulee kunnollisia esteitä / sairastapauksia vastaan.  Kuitenkin keposin perustein tehdyt perumiset ovat suhteellisen ikäviä omalta ja toki hevostenkin kannalta, koska jos olen vain kotona -  ei luontoni useinkaan anna periksi jättää asiaa siihen ja hevosta seisomaan, vaan useimmiten olen löytänyt itseni lenkittämästä yömyöhällä hevosia räntäsateessa (vähän kärjistetysti joo, mutta tämmösiäkin kertoja on kieltämättä ollut muutamia ). Minulla onkin kiinteä maksu hevoselle / kk -  kävi joko 8 kertaa tai ei ollenkaan.  Kuitenkin kokemusta on siitäkin, että jätetään tulematta ja myöskin jätetään maksamatta. Minä olen ollut sen verran sinisilmäinen, etten ole laatinut kirjallista vuokrasopimusta hevosista, koska olen aina ajatellut että "Kyllähän ihmisiin pitää voida luottaa".   Näin kuitenkaan ei aina hommat mene, vaan olen saattanut jäädä juuri pahana hetkenä yksin liikuttelemaan hevosiani - juuri silloin kun olisi kipeimmin apua tarvinnut. Toiset vuokralaisista ovat tällaisssa tilanteissa maksaneet vuokransa tauosta huolimatta, toiset ei.

 Annan kuitenkin todella paljon anteeksi, mistä saan kuulla ystäviltäni jatkuvasti. Olen kuulemma liian kiltti ja ajattelen aivan liikaa toisia. Meidän hevostemme vuokrat ovat mielestäni niin naurettavan pienet (kaksinumeroinen luku / kuukausi) , että sen maksaminen tuskin on ongelma sovittuna ajankohtana.  Raha ei ole iso, mutta sillä on minulle iso merkitys siihen miten hyvin saan kerrytettyä rahaa tallin säästötilille ja pystyn hamaassa tulevaisuudessa mahdollistamaan parannuksia mitä voisin meidän heppailun suhteen tehdä.

Itse vuokraajalta odotan rehellisyyttä, maalaisjärkeä, kehitys(HALUA)kykyä ,  säänkestävyyttä, tunnollisuutta, sitkeyttä, sitoutumiskykyä, yhteistyöhalukkuutta, rakkautta hevosta kohtaan ja myöskin uskollisuutta tallia ja sen omistajaa kohtaan. Odotan avoimuutta, kykyä puhua myös niistä vähemmän kivoista asioista / ongelmista (jos sellaisia tulee eteen) Minulla on kokemusta myös siitäkin, että minusta on puhuttu pahaa jälkeenpäin että miten tarkka olen hevosistani -  ja saan kuulla siitä muuta kautta.  Ja aivan sellaisesta asiasta, josta olisin ihan hyvin voinut puhua kasvotustenkin. Minua ei tarvitse pelätä.  Tällaiset kokemukset ovat kuitenkin saaneet minutkin muuttumaan, ja vaikka yleisestiottaen  uusiin hevosihmisiin / vuokraajaehdokkaisiin tutustuessani olen avoimin  ja ennakkoluulottomin sydämin liikenteessä - silti on tällaiset pienetkin jutut saaneet minut joskus jännittämään muita ihmisiä. En silti aio millään muotoa muuttaa omaa käytäntöäni, sillä se on hyväksi havaittu ja minusta suunnitelmallisuus palvelee kaikkia.

Kun hevoseen on tutustuttu ja luottamus saavutettu - annan paljon tilaa vuokraajalle puuhastella hevosen kanssa yksikseen, mutta tarjoan myös resurssien mukaan seuraa kentälle ja yhdessäkin on mukava maastoilla. Olen tarvittaessa käytettävissä mm. kuvausapuna tai läsnä jos vuokraaja tarvitsee ohjausta / neuvoja ratsastuksessa. Käyn ainakin joskus moikkaamassa vuokraajaa tallilla jo ihan sen vuoksi että minusta on mukavaa pitää suhteet lämpiminä heihin mutta myös ihan jo pelkän kohteliaisuuden vuoksi.  Ilmoitan olevani käytettävissä, jos apua tarvitaan. He ovat myös tervetulleita myös kotiini.  Kun heidät on perehdytetty tallin käytäntöihin ja hevonenkin on tullut tutuksi - annan heille tilaa puuhastella omassa rauhassaan. Yleensä pyrin siihen, että tallilla on aina porkkanoita ja/tai omenoita / leipää, jotta vuokraajakin voi palkita / venytellä hevosen herkulla ratsastuksen jälkeen. Pyrin pitämään huolen siitä, että hevonen on ratsastuskunnossa mm.  kavioitten osalta ja suu hoidettu säännöllisesti. 

Jos jostakin nipotan erityisesti - on hevosten kohtelu ja erityisesti ne minun "tunnariksi" muodostuneet alku/loppu-käynnit. Hevosia on kohdeltava ja käsiteltävä huolella, liikutus on oltava järkevää ja edes jollain lailla systemaattista.  Vaikka vuokraaja maksaakin hevoseni käytöstä, ne eivät silti ole kenekään leluja, joilla käydään vetämässä vain hapottavia hikilenkkejä  tai roiskimassa miten sattuu. Niitten kanssa saa puuhastella vapaasti, mutta maalaisjärkeä käyttäen. Turvallisuussyistä olen tiettyjä asioita rajoittanut / suositellut toistaiseksi välttämään, ja olen usein suositellut hyvää tutustumisesta ja perusasioihin keskittymistä ennen kuin edetään eteenpäin - esimerkiksi jos kärjistetysti ajatellaan sileän treeniä vs. esteet   tai maastoilua rauhallisellä mökkitiellä vs.   maantie. Alku- ja loppukäynneistä olen tosiaan tarkka,  sillä  niillä on todella suuri vaikutus hevosen lihasten toimintaan ja vetreyteen ja sitä kautta toimivuuteen ja yleiseen ilmeeseen / käytöstapoihin.  Hevoseni ovat hyväkäytöksisiä ja kilttejä mm.  juurikin säännöllisen liikunnan, hyvän ja riittävän ruuan ja hyvän lihashuollon vuoksi. Siksi en pysty tarpeeksi paljon peräänkuuluttamaan runsaan kävelemisen ja lihashuollon suurta merkitystä.

Kuskon kohdalla en vaadi osaavuutta, koska papparainen alkaa olla jo poissa aktiivisemman reenaamisen kuvioista ja valtaa enemmän alaa mummonkulettimena, turistiaasina ja ennen kaikkea maastopuksuna. Karisman kohdalla taas osaavuus on  suora vaatimus.  Se ero, kun Karisma kantaa itseään kunnolla kuin että juoksee alta alakaula pullollaan kuin Vermolla - on huima.  Osaamaton ja levoton ratsastaja ei välttämättä saa Karisman selässä aikaa muuta kuin itselleen huonon ratsastuskokemuksen. Nykyään toki Kaama on paljon lupsakampi eikä enää pyri juoksemaan joka hetki sata lasissa, joten myös keyvt hölkkäily onnistuu myös aloittelijan /puskaÖ-tasoisen kanssa. Aina ei tarvitse kulkea "paketissa"  vaan myös rentoilu ja pitkänä hölkyttely tekee jokaiselle hyvää.  Kuitenkaan säännöllisesti en sellaista suosittelisi koska pysyäkseen lupsakkana ja ennen kaikkea kunnossa, tarvitsee tamma ajatustyötä ja kunnon työskentelyä.

  Joskus joku vuokraaja / ehdokas on kehunut itseään osaavammaksi mitä oikeasti on.  Eikä se sitten välttämättä palvele hevosta - mutta en yhdeltä kädeltä tällaistakaan ihmistä tuomitse, kunhan vuokraaja olisi uskollinen ja ennen kaikkea halukas/kykenevä kehittymään. Eikä tietenkään monikaan pysty ensimmäisillä kerroilla näyttämään tasoaan vieraalla hevosella. Joten aikaakin on toki annettava.  Fyysisesti ihminen pystyy aina kehittymään ja sille on annettava mahdollisuus, mutta sitten taas toisaalta asennevammaa on vaikea muuttaa. Itse olen kovasti toivonut, että hevonen toimii myös vuokraajalla mahdollisimman mutkattomasti ja kulkee kauniisti - jotta vuokralaisen olisi kiva harrastaa hevoseni kanssa ja  luoda siihen turvallisen tuntuinen ystävyyssuhde.   Meillä harrastetaan homma vakavasti ottaen ja kehitystä toivoen -  mutta silti harrastetaan ilman paineita.  Hauska yhdessä puuhasteleminen ja ennen kaikkea huumori kantaa pitkälle ja sitä olen aina eniten toivonut meidän tallille !

Käytän hevosten ylläpitokulujen lisäksi koko harrastukseen todella paljon rahaa, koska meidän "tilamme" on keskeneräinen ja minulla paljon suunnitelmia tulevalle. Olenkin nyt haalinut itselleni ylitöitä, jotta pystyn keräämään rahaa tulevia hankintoja varten ja koitan tehdä edessä talven ahkerasti töitä niitten eteen. Lisäksi tarkoituksena olisi hieman remontoida taloamme, joten sekin on yksi tuleva rahareikä.  Siksi tarvitsen apua hevosten liikutuksessa ja pientä rahallista tukea siinä sivussa.  Kuitenkaan, mikään raha ei ole niin tärkeää, että antaisin heppaset epäluotettaviin käsiin. Sillä mielummin seisotan hevosiani muutaman päivän viikossa, kuin että ne saisivat epämääräistä kohtelua tai että ratsastus olisi kyseenalaista. 

Kuskon kohdalla tämänhetkinen tilanne on se, että toinen vuokraajista joutui toistaiseksi laittamaan hevosenvuokraushommat jäihin -  Kuskosta riippumattomista syistä.  Hän ehti vuokrata hevostani yli 4 vuotta, joten olen hyvin haikeansurullinen asiasta että meidän rakas parivaljakkomme ei olekaan enää niin tuttu näky.  Vuokraussuhteen  lisäksi meistä tuli ystäviä, vaikka ikäeroa on 30 vuotta. Ja yhteisillä ratsastuslenkeillä oli aina mukava jutella henkeviä ja imin tästä mahtavasta ihmisestä viisautta ja elämänkokemusta itseeni.  Kuitenkin, vaikka hevosharrastus jäänee hieman taustalle -  ystävyytemme todellakin jatkuu ja pidän hänelle ovet aina auki. Kuskollahan on toinenkin vakituinen vuokraaja, nuori tyttö - joka on käynyt uskollisesti jo reilun 2 vuoden ajan. Tämä nuori nainen on oppinut paljon parin vuoden aikana ja heillä synkkaa Vusen kanssa mukavasti. Ikäerosta huolimatta meilläkin löytyy jutunaihetta ja luotan meidän ruunanrupsukan mielelläni hänen käsiin. Positiivista on ollut huomata, ettei aina ei ole pakko saada juosta - vaan myös vanhukselle hyvää tekevät köpöttelylenkit ovat myös mieleisiä.

Karisman tilanne on vielä täysin aukinainen. En tiedä vielä itsekään mitä tamman kanssa teen, vuokraanko sitä kenellekään. Karisma on niin rakas minulle, että haluaisin pitää sen pääosin itselläni. Minun on hyvin vaikea kuvailla suhdettani siihen elukkaan.   Se on ollut viimeaikoina niin loistava ratsastaa, etten malttaisi antaa sille enää vapaapäiviä kohta ollenkaan ja meillä ollaankin varoivaisesti ottamassa harppauksia eteenpäin kohti uusia haasteita.  Vaikka Kusko onkin ensihevosena minulle todella tärkeä, on Karisma ehdottomasti minun sielunkumppanini. Olemme hyvin samanlaisia luonteiltamme.   Kuitenkin tammalle tekee hyvää puuhastella myös muitten kuin minun kanssani, joten satunnaisesti käyvän - osaavamman kaverini lisäksi myös vuokraaja olisi ihan kiva vahvistus meidän "Laama-tiimiin".  Kuitenkin, tamma vaatii sitkeää, rennon-osaavaa  ihmistä, joka osaa lukea tammaa ja osaa hallita kehonsa sekä eritoten päänsä tamman kanssa touhutessaan. KB:n  kanssa miten sattuu sohimalla ei pääse pitkälle.

Itseasiassa olenkin jo alustavasti vähän keskustellut parin henkilön kanssa hevosten vuokraus-aiheesta. Mutten todellakaan osaa vielä sanoa - mihin päätökseen päädyn.  Jos löytäisin sielunkumppanit sekä itseni että hevosten kannalta, että siis ajatusmaailmat kohtaa - olen valmis antamaan hyvinkin paljon vapauksia vuokraajille. Minulla on pääosin vuokraajista hyviä kokemuksia,  ja kynnys antaa hevoseni toisten armoille on laskenut - mutta silti se vaatii minulta paljon että pystyn sen tekemään. Jos joku saa vapaasti puuhata hevoseni kanssa - on se melkeimpä paras kohteliaisuus mitä minulta voi saada.


<3 Henna