Tissien tilannepäivitys!

Ei kylläkään minun, vaan Karisman ;) Lupasinkin edellisessä postauksessa kirjoittaa tarkemmin tuosta hieman jännitystä aiheuttaneesta,  Karisman utareitten turvottelusta.  Joku voisi nyt ihmetellä ääneen, että mitä se nyt oikein höpisee - mutta antakaapa minä kerron.

Eli siis, Karisman utareethan olivat turvonneet selvästi viime perjantai-päivän aikana, minun ollessa Joensuussa reissussa.   Erityisesti vasen utare on täyteisempi ja kovempi.   Vaikka tosiaan jäin miettimään ja arpomaan syitä siihen, en panikoinut vaan puntaroin mahdollisia turvotuksen aiheuttajia.  Normaalistihhan tamma alkaa kasvattelemaan ja kypsyttelemään utareitaan 60-30 vuorokautta ennen laskettua aikaa.  Jokainen hevonen on kuitenkin yksilö,  jotkut aloittavat tissiensä kypsyttelyn hvyissä ajoin - jotkut taas nostattaa maidon juuri ennen varsomista tai jopa varsomisen jälkeen.

Kuitenkin utareitten ennenaikainen turpoaminen / maidonnousu voi olla myös ensioire alkavasta taikka jo päällä olevasta istukkatulehduksesta,  mikä on erittäin vakava tilanne ja  useimmiten johtaa varsan heikentymiseen / kohtukuolemaan ja/tai ennenaikaiseen varsomiseen.  Muita oireita voivat olla eritys emättimestä  tai yksinkertaisesti suora luominen ilman ennakko-oireita. Joskus tosiaan tamma vain synnyttää kuolleen varsan ja syy selviää vasta jälkeenpäin ilman, että tammasta olisi näkynyt ulospäin mitään.   Joten jokaiseen oireeseen on syytä suhtautua vakavuudella.

Kun huomasin Karisman utareitten turvonneen, valvoin käytännössä koko yön asiaa pohtien ja tallilla ravaten. Mittailin lämpöä ja kyttäsin mahdollisia vuotoja utareista / vulvasta. Ei mitään poikkeavaa siellä suunnilla.   Olin ihan väsyksissä kuluneesta päivästä, mutta silti en saanut itseäni nukahtamaan.  Silti hetken sängyssä pyörittyäni luovutin ja keittelin itselleni kahvia samalla lueskellen netistä artikkeleita aiheesta.

Tamma mamman hinkit lauantaina 2.5.  aamusella.

Vaikka olinkin perehtynyt jo aiheeseen, janosin silti lisää tietoa.  Heti oikeastaan ensimmäisen kerran tamman tissejä kopeloidessani, mielessäni vilahti ajatus mahdollisesta lymfaturvotuksesta, joka on myös hyvin yleinen oire kantavilla tammoilla tiineyden loppuvaiheessa.   Varsa painaa sen verran paljon jo kohdussa, että se vaikuttaa alavatsan nestekiertoon aiheuttaen turvotusta mm.  utareissa ja vatsanpeitteissä. Yleensä lymfaturvotus laskee liikunnalla ja on pahimmillaan aamuisin karsinalevon jälkeen.   Meillä oli ollut vielä hevosille vapaata ke-pe, ja sadekelien takia hepat seisseet  paljon paikoillaan, joten sillä liikkumattomuudella oli varmasti osuutta asiaan. Tätähän lymfa-asiaahan voisi melkein verrata siihen, miten raskaana olevalla naisillakin  usein etenkin loppuvaiheessa turpoaa nilkat, jalkapöydät ja varpaat - nimeomaan sen nestekierron vajauksen vuoksi.

Mutta Kaaman hinkkeihin palatkseni: Lauantaina-aamusella tissit ympäristöineen olivat turvoksissa, mutta laskivat aavistuksen verran jo aamun aikana tarhaillessa.  Liikutin pollen aamupäivällä sitä alkuun talutellen ja kentällä liinassa juoksuttaen  ja WOLA! - tissit olivat jälleen lerpat entiset itsensä ! :)    Helpotuksen huokaus,  ei niitten sulamiseen hirveästi liikettä tarvittu. Nyt ollaankin sitten liikuttu edes jotenkin lähes jokapäivä ja utareet ovat pysyneet parempina.  Lämmönseuranta on nyt päällä, eli aamuin illoin seuraan lämpöä samalla kartoittaen tamman peruslämpöä pidemmällä aikavälillä. Yleensä tamman peruslämpö laskee 0,5-1 astetta ennen varsomista, joten senkin kannalta on hyvä saada vankka tietoisuus tamman normilämmöstä.

Ja boobsit lenkin jälkeen.  Kuvat vähän epäselviä, pahoittelen.

Eihän Karisman utareitten kehittyminen mikään epänormaali ilmiö ole, sillä tiineyspäiviä on kertynyt jo 288.  Eli maltillinen tissinkasvu ei ole mikään maailman suurin ihme.  Kunhan nyt ei ala sentään vahatippoja tekemään tai maitoa laskettelemaan vielä moneen viikkoon.  Tiineyden maaginen raja on 300 vuorokautta,  sen jälkeen syntyneellä varsalla on ehkä hienoiset mahdollisuudet selvitä. Mutta toivotaan, että meidän Väpsykälle ei kehity istukkatulehdusta ja saadaan kesäkuussa pieni rakkauspakkaus maailmaan. Nyt vaan seurantaa ja puhelu eläinlääkärille jos turvottelu ei ota edes liikunnalla laskeakseen. Tammamamma on virkeä oma itsensä, eikä ole omasta mielestään vielä valmis minkäänlaisille mammalomille.  Meidän lenkit on kevyttä köpöttelyä /humputtelua maastossa ja kentällä maksimíssaan taivuttelua ympyröillä.  Kokoamiset ja korkeat (tai ainakin sinnepäin :D ) muodot on laitettu tauolle, ja meno on lähinnä rennon letkeää hölkkäilyä eteen alas  sekä paljon maastakäsin lenkittämistä/liinailua/käsihevosena mukana kulkemista.

Täällä on alkanut jo pikkuhiljaa vihertämään, eikä mene enää kauaa kun päästään aloittamaan laidunkausi !  Me ollaankin aloiteltu jo vihreän nautiskelu sitä mukaa, kun sitä on saatavilla.  Toissapäivänä ajellessani töistä kotiin pysähdyin nyhtämään hevosille pienet tupsut vihreää aamupalaksi.  Voi sitä tyytyväistä mussutusta, oikeeta musiikkia korville.    Huomenna taas lenkkeilemään ja lopuksi maistelemaan ruohonkorsia!

Vaikka tämäkin postaus taas paisuu ihan pullataikinaksi,  niin pakko vielä yks juttu tähän loppuun. Muistatteko, kun mainitsin "50 faktaa minusta" -postauksessa,  että olen vastikään liittynyt varsavahdit-ryhmään ?  Eli siis käytännössä vahdimme tammojen omistajien / hevosystävien  kanssa toistemme tammoja yöaikaan, jotta myös omistaja saa nukkua joskus yöunia. Autamme siis toinen toistamme ja teemme vahtivuoroja nettikameroita tuijottaen. Sain eilen postia, ja kuoresta paljastui ihana yllätys.  Sain eräältä tammanomistajalta kiitoslahjan ja kortin tammansa valvomisesta. Hänen varsansa syntyi 29.4. klo 3:07. Olin todella otettu ja kiitollinen lahjasta.  Kun tekee hyvää toiselle, saa sitä itsekin osakseen jossakin vaiheessa.  Olen kyllä kiintynyt jo ryhmään ja siellä oleviin tammoihin ja ihmisiin.  Hyvä yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltaminen antaa uskomattoman paljon voimia kaikkeen muuhunkin tekemiseen.

Ihanaa viikonloppua ja hyvää äitienpäivää kaikille mammoille !

<3 Henna