Valmistaudutaan varsomaan!

H-hetki lähestyy! Karisma alkaa nimittäin näyttämään jo aika valmiilta itse koitokseen!  Sen tissit ovat täyttyneet todella isoiksi eivätkä enää sula, eivät edes lenkillä. Vahatippoja ei ole vielä kuitenkaan ilmaantunut. Kuitenkin toissapäivänä laitumella käydessäni ja rapsutellessani utareitten ötökänpuremia, ilmaantui toisen utareen päähän pieni vaalenkirkas tippa. Joten ei enää pitkä aika, ja onneksi, koska tamman olemus alkaa olla aika köykäinen ja tukalakin.  Se kävelee jo paljon hitaammin ja ruokahalu ei ole niin kova.

Tishie 10.6.

 Lenkkeily on viime viikkoina ollut lähinnä taluttelua ja vähän kevyttä liinailua, mutta pääosin pientä käppäilyä vain. Nyt tammamamma on lomaillut täysin noin viikon ajan ja nauttinut laiduntamisesta.  Karisma itse on alkanut näyttämään olevansa jo valmis varsomaan.   Otettiin siltä kengätkin pois kesän ajaksi, kun sen päällimmäinen työ on laiduntaa ja imettää varsaansa. Pientä köpöttelylenkkiä maksimissaan aletaan tekemään, sitten kun tuore äiti on saanut vähän toipua kaikesta. Rapakuntoon en halua tammuskata päästää, sillä kova ikävä on sen selkään tekemään vähän hommiakin. Mutta rauhassa aloitellaan sitten kun aika on.

Myös takapään lihakset ovat löystyneet jo jonkin verran ja hännätyvi on pehmennyt.  Myös "toosasta" on tullut enemmän "lutterompi"   -  Koittakaa ymmärtää näitä minun kuvauksia sitte ! :D    Vielä peräpää ei kuitenkaan ole täysin "kypsä" itse toimintaan. Joskus kuitenkin kypsyminen tapahtuu hetkessä joten tamma vaatii tarkkailua päivin sekä öin.   Maha on laskeutunut ja varsu tuntuu olevan "lähtökuopissa ". Kohta se tulloo sieltä -  ikioma 30-vuotis lahja minulta minulle.  Eihän tuo kovin halpa lahja ollut, eikä tule olemaankaan mutta toivon mukaan siitä on "iloa"  minulle monen monta vuotta <3 Niin kuin olen aiemminkin sanonut, tätä ei voi mitata rahassa.

Karisma on ollut täydellinen itse rouva seesteisyys. Sen silmistä paistaa onnellisuus ja rauha.  Se selvästi tietää oman paikkansa ja tehtävänsä, odottaa vauvaansa varmaan yhtä paljon, enemmänkin kuin minä.  Voin väittää näkeväni tammasta sen olevan äärimmäinen tyytyväinen tämänhetkiseen tilaansa sen tukaluudesta huolimatta.  Se myös hörisee todella paljon minulle, on hellyydenkipeä ja  kunnollinen "perskärpänen"  minun ollessa tarhassa - jatkuvasti huomiota ja rapsutteluja vailla. Olenkin nauranut tammalle, että jos hän kerran on noin pumpulia ollessaan paksuna - on hänen elämäntehtävänsä jatkossa ollakin siitostamma! Ei nyt kuiteskaan. Minua on rohkaistu ja kehoitettu teettämään tammalla vielä ravivarsa sen hyvän suvun vuoksi, mutta tuskimpa ihan on lähivuosien juttu se.  Mutta koskaan ei kannata sanoa "ei koskaan".

 Mutta mitä itse käytäntöön tulee, niin täällä ollaan yritetty valmistautua varsomiseen  niin hyvin kuin vaan rahkeet, oma muisti ja rahat riittää. Koskaan ei kai voi valmistautua liikaa? Talliin on asennettu kamera, josta voin seurailla tammaa. Kamera on lainassa tuttavaltani, jonka oma siitostamma jäi viime kesältä tyhjäksi. Joten omaa kameraa meidän ei onneksi tarvinnut ostaa.  Yritettiin saada liitettyä se nettiin niin, että Karisman touhuja karsinassa olisitte voineet seurata tekin, mutta emme saaneet sitä onnistumaan . Kameran kantomatka oli muutenkin aika heikko jostain syystä, emme varmaan osanneet säätää sitä tarpeeksi hyvin , joten sen signaali riittää meidän ulkosaunalle asti.  Olenkin tehnyt itselleni saunakammariin oman yksiöni, jossa öiseen aikaan vahdin monitoria ja samalla chillailen ihanassa vanhassa penkkisängyssä.   On tässäkin sellaista kivaa tunnelmaa!  Hörppiä kahvetta ja odottaa.  Olen tehnyt paljon vahtivuoroja "varsavahdit"-ryhmässä ja minua harmittaa kun en saa omaa tammaani myös muitten vahdintaan tai teidän nähtäville netissä, mutta yritän pärjätä näillä keinoilla mitkä sain.  Tässä vaiheessa olen erittäin onnellinen uravalinnastani,  yövalvominen ei tee tiukkaa kun tekee sitä työkseen.Vaikka kyllä apu olisi toki kelvannut, sillä ei ole helppoa valvoa ja torkkua öisin ja jaksaa päivisin pienen lapsen ja kotiaskareitten kanssa. Mutta näillä mennään!

Heposet ovat madotettu juuri, ja vaikka varsa saa matovastuksen vielä emänsä kautta -  olen jo hankkinut matokuurit myös varsalle tämän synnyttyä.  Madottelen sitten ohjeen mukaan .   Varsaa pitää madottaa aika tiheään tahtiin ensimmäisen elinvuoden aikana, joten siihenkin on nyt sitten valmistauduttu.  Lisäksi ilmoitin jo eläinlääkärille, että syksyllä kun rokotetaan Karisma niin samalla luonnollisesti aloitetaan varsalle rokotusohjelma.

Mutta jatketaampas asiaa itse tiineyden etenemisen seuraamisesta. Mittailen tamman lämpöä aamuin illoin, olen mitannut jo pidemmän aikaa selvittääkseni tamman normaalin lämpötilan  keskiarvon sekä  aamu ja iltalämmön erot.  Usein lämpö laskee hieman ennen synnytystä, joten sekin voi antaa osviittaa seuraavan yön tapahtumista, vaikkei muita oireita välttämättä vielä olisikaan. 

Karsinaan on varattu kunnollinen pehkupatja mammaa ja vauvia varten.   Itse varsomiskarsinaa emme alkaneet tammalle järkkäämään, sillä karsinamme ovat reilun 9 neliön karsinoita ja ainakin kokeneempien mielestä pienen tammamme luulisi mahtuvan tuossa varsomaan. Olen itse kuitenkin pitämässä vahtia varsomisen aikana, joten jospa kaikki sujuisi turvallisesti vaikkei meillä isoa varsomiskarsinaa olekaan.

Olen varannut talliin mm. ison läjän puhaita pyyhkeitä,  pompuloita ja pienteleitä/sideharsoa mm- hännän /jälkeisten sitomista varten,  betadinea navan ym. puhdistuksiin, parafiiniöljyä sekä microlax peräruiskeita varsan ummetusta varten ja tuvan jääkaapissa on myös voita samaan tarkoitukseen. Maitohommiin tuttipullon ja mahdolliseen maidonkeräykseen puhtaita minigrip - pusseja.  Enkä ole unohtanut myöskään pussia ja kala-puntaria jälkeisten punnitsemista varten. Myös tärkeimmät puhelinnumerot ovat muistissa ja tallipäiväkirjaan pyrin tekemään muistiinpanot ja ajat varsomisen etenemisestä  - jos vaan siinä jännäkakka housussa touhutessani muistan :D 

Olen siinä mielessä onnekas, sillä tunnen tästä lähistöltä jopa kaksi isomman tallin hevoskasvattajaa ja toinen niistä on jo ilmoittanut, että heiltä saan tarvittaessa ternimaitoa varsalleni, jos karisman maidontulossa on alkuun ongelmia. Ja apua muutenkin.  Olisin halunnut hankkia maidon vasta-ainetestiä varten koeliuskoja, mutta niitä ei ollut minulle eläinlääkärillä antaa. Myöskään oksitosiinia ei minulle myönnetty, vaikka olisin halunnut varautua pistämään sitä itse tarvittaessa.  Eli siis jos jälkeiset eivät meinaa irrota luonnostaan / ilman varsaa kävelytyksellä, saatetaan tarvita supistuksia lisäävää lääkitystä. Toki päivystävä eläinlääkärikin on olemassa, mutta niin kuin muutenkin - haluan pitää ohjat tiukasti omissa käsissäni niin pitkään kuin vaan pystyn.

Tässä hieman faktatietoa, jota poimin hevoseni.fi- sivustolta: 

Varsomista ennustavia merkkejä ovat mm.

• Utareiden kasvu ja ternimaidon kehitys n. 2-6 viikkoa ennen laskettua aikaa
• Lantionseudun sidekudoksen, hännänseudun ja istuinkyhmyn alueen sekä häpyhuulten veltostuminen / pehmeneminen alkaen n. 7-19 päivää ennen varsomista
• Nisien täyttyminen n. 4-6 pv ennen varsomista
• Vahatippojen ilmestyminen n. 4 vrk-1h ennen varsomista. Kaikki tammat eivät kuitenkaan kehitä vahatippoja
• Ternimaidon "tiputtelu" n. 24-48 tuntia ennen varsomista. Ternimaidon valuttaminen ennen varsomista voi johtaa varsan vasta-ainepuutokseen ternimaidon vähäisyyden vuoksi, jolloin varsa tarvitsee toisen tamman ternimaitoa tai plasmaa
• Tamman ruumiinlämmön lasku sen normaalin aamulämmön tasalle tai sitä alhaisemmaksi juuri ennen varsomista

Paljon on varmasti asioita, joita voisi tehdä paremmin ja toimia ripeästi tilanteen mukaan.  Mutta ei tämä tietenkään mitään raketti-tiedettä ole. Tamma on luonnostaan hyvä synnyttäjä,  ja yleensä kaikki sujuu luonnostaan hyvin.  Sen pitää myös antaa rauhassa aloittaa synnytys, joten koitan malttaa olla ryntäämättä heti paikalle vaan yritän alkuun seurata tamman puuhia kameran välityksellä. Onneksi välimatkaa tallin ja saunan välillä on vain muutaman kymmenen metriä.  Joten jos jokin menee pieleen, on hyvä olla valmistautunut toimimaan erittäin nopeasti - eli jonkinlainen suunnitelma on oltava. Onneksi minulle on tarjoutunut paljon auttavia ja kokeneempia käsiä auttamaan ja neuvomaan - jos jotain ilmenee. Kimmo tekee vuorotyötä, joten toivon kovasti ettei Karisma varso silloin kun Kimmo on töissä, sillä haluaisin saada varsomisen videolle. Onneksi ystäväni asuu ihan vieressäni ja on valmis tulemaan auttamaan koska vain. Ihanaa tietää ettei ole ihan yksin. 

En tiijä, tuliko tässä kaikki mitä tarkoitus olikin kirjoittaa, kyselkää ihmeessä tärkennusta kommentoimalla!    Olen valvonut tässä jo useamman päivän nukkuen vain pieniä hetkosia, joten sekavuus on taattu ! Koittakaa kestää! :)

<3 Henna