tag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post5634021594846368659..comments2024-03-01T05:23:57.475-08:00Comments on Hiomattomat Timantit: Millainen elämä sinulla on ? Hennahttp://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comBlogger16125tag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-31975197917088486052017-08-15T15:36:36.767-07:002017-08-15T15:36:36.767-07:00en todellakaan pahastu! ajatuksesi oli hyvä ja ko...en todellakaan pahastu! ajatuksesi oli hyvä ja kommenttisi todella puhutteleva ! <3 <br /><br />Kyllä minä uskon että minulla on jotain kyseiseen viittavaa, olkoon se sitten huumorilla tai vakavuudella ajateltu! :) lisäksi että saattaisi olla adhd, niin olen ainakin erityiseherkkä, joka ominaisuutenani kuormittaa minua todella paljon. Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-17078095038573961252017-06-21T01:28:42.882-07:002017-06-21T01:28:42.882-07:00Tämä kommentti ei nyt varsinaisesti liity tähän ki...Tämä kommentti ei nyt varsinaisesti liity tähän kirjoitukseen, mutta halusin kysyä oletko koskaan harkinnut että sinulla olisi ADHD/ADD? Moni aikuinen nimittäin kärsii siitä tiedostamattaan, sillä se mielletään vain pikkupoikien sairaudeksi ja siksi varsinkin tyttöjen kohdalla tätä ei vaihtoehtoa ei usein huomioida ja diagnoosi jää lapsena saamatta. <br /><br />Selasin aikaisempia postauksiasi ja sen takia halusinkin tätä sinulta kysyä. Olet kuvaillut omaa oirehdintaasi ja luonnettasi hyvinkin yksityiskohtaisesti ja lisäksi kerrot sairastavasi masennusta ja ainakin epäilit itselläsi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Mikäli vajaatoimintaa ei löytynyt niin silloin syynä oireiluusi saattaisi olla ADHD, sillä he kärsivät myös samantyyppisistä fyysisistä oireista. Aikuiset jotka sairastavat ADHDta sairastuvat usein myös masennukseen, sillä elämä kuormittaa heitä eri tavalla kuin "normaaleja" ihmisiä ja tämä ajaa ADHD ihmisen kokemaan alemmuuden tunnetta ja syyttämään itseään siitä miksei itse pysty tähän vaikka monet muut pystyvät siihen niin helposti. Ei siis mikään ihme että lääkäri antaa diagnoosin masennuksesta ja aloitetaan sen mukainen hoito, mutta potilaasta hoito ei tunnu monien lääkkeiden vaihtamisien jälkeenkään auttavan oikeasti, sillä siinä yritetään hoitaa vain masennusta eli oiretta, ei itse syytä. <br /><br />Moni onkin kokenut helpottuneisuutta kun ovat ymmärtäneet että elämän vastoinkäymisten ja omien tunteiden heittelyiden taustalta löytyy sairaus johon voi saada apua, itseni mukaanlukien. Aikuisiän ADHD on vain hyvin vaiettu aihe eivätkä läheskään kaikki ns. rivilääkärit ole perehtyneet asiaan ja siksi moni tätä sairastava saattaa elää koko ikänsä ahdistuksessa ja epätoivossa sillä heitä ei osata seuloa mukaan hoitoon. <br /><br />Ajattelin vain hieman avata omaa näkemystäni sinulle tästä asiasta, sillä sain itse vasta lähiaikoina ADHD diagnoosin, ja kiinnitin huomiota siihen kuinka moni kertomasi asia saattaisi mielestäni viitata tähän. :) Itse toki tiedät paremmin eikä minulla lukijana ole tarkkaa tietoa esim. kuinka masennuksen hoito sinulla on edennyt, mutta halusin näin yleisesti kertoa että tällainenkin vaihtoehto on olemassa jos juurikin esim. masennuksen hoito ei tunnu tehoavan kunnolla. <br /><br />Jos tämä kuulostaa yhtään varteenotettavalta vaihtoehdolta niin kannattaa googlettaa "aikuisten adhd" ja lukea asiasta ja oireista enempikin ja vaikka tehdä netistä löytyvä suuntaa antava ADHD-testi. <br /><br />Toivottavasti et pahastunut tästä kommentistani, sillä en toivo sinulle kuin pelkkää hyvää. :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-52281007669466646442017-06-06T15:29:27.210-07:002017-06-06T15:29:27.210-07:00Kylläpä kuulostaa aika ikävältä tuo sinun tilanne ...Kylläpä kuulostaa aika ikävältä tuo sinun tilanne :( toivon kovasti, että saisit jotekin helpotusta elämääsi <3 En osaa sanoa, mutta tuollainen työpaikka ei kovin hyvältä kuulosta jos ihmisellä ei ole vara sairastaa saati sitten levtä kun on levon tarve :( hirmuisesti tsemppiä sinne <3 Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-16982201924698232192017-06-05T11:51:02.999-07:002017-06-05T11:51:02.999-07:00Olen jo pitkään yrittänyt saada apua; mutta huonoi...Olen jo pitkään yrittänyt saada apua; mutta huonoin tuloksin. Pitkä sairasloma olisi kyllä tarpeen, mutta työni ei taivu siihen - tai olen sen jälkeen työtön. Tämmöistä tämä on nykyajan hyvinvointivaltiossa.. Mutta kiitos kuitenkin tsempeistä ja avuliaisuudesta! : ) T. OutiAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-51513579145144241572017-06-03T12:18:29.410-07:002017-06-03T12:18:29.410-07:00Hirrrrween hyvä kommentti, niin kuin aina nämä sun...Hirrrrween hyvä kommentti, niin kuin aina nämä sun kommentit 💖 mitäpä tuohon enää lisäämään, kiitos rakas 😘<br /><br />Nimenomaan, me päätetään pienillä päätöksillämme meidän elämämme suunta. Se on sekä pelottavaa mutta tosi vapauttavaa, itse oon ainakin tämän huomannu mutta silleen hyvällä tavalla 💖👌Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-19199953397478038432017-06-03T04:12:42.714-07:002017-06-03T04:12:42.714-07:00Voi huokaus...mietin mistä aloittaa. Jo yhden teks...Voi huokaus...mietin mistä aloittaa. Jo yhden tekstin kerkesin kirjoittaa mutta onnistuin kadottamaan bittitaivaaseen. Välillä olen miettinyt itsekin että miten tähän päivään on hengissä selvinnyt. Hurja kiire, velvollisuudet, remontit suurimpana. Sitä välillä pitää itseään niin vahvana ja jopa niin että ei näytä heikkouttaan ja voimattomuuttaan sille, kuka sitä juuri eniten tarvitsisi nähdä. Onneksi tukiverkkoa löytyy ympäriltä ja moni on ehkä tietämättäänkin ottanut kopin juuri oikealla hetkellä. Mutta sitähän se ehkä pitäisi olla, pystyä näkemään näkemään milloin joku on tuuliajolla. Näin ei aina ole. Onnistumme peittämään hätämme ja kaatumisen lähestymisen mallikkaasti. Entä jos se läheisin onkin se kauimmainen!? Aina ei ole helpointa puhua asioista sille joka sinua on lähimpänä, joskus se voikin olla kummallinen vieraiden sielujen kohtaaminen joka saakin kuin itsestään puhumaan asioista, joita et muiden kanssa puisi. Oma lataukseni kävi jo todella matalalla monen vuoden remonttirumban ja lomailemattomuuden takia. Kaikki vapaa-aika, loma-ajat ja joskus jopa yötkin pelkkää remonttia tai sen jonkun vaiheen suunnittelua ja viime metrien kiihdytys ennen lopouhuokaisua vei ihan äärimilleen. Sitten kun kaikki helpotti, tuli kunnon lysähtäminen. Hetkeen tuntui että oli vaikea irroittautua sohvan nurkasta kun viimein tuntui kaiken jälkeen siihen olevan "lupa". Onneksi on päässyt nyt vähän jo normitatsiin takaisin.<br /><br />Työelämäkin tuntuu jotenkin uuvuttavalle kun mihinkään ei tunnu jäävän aikaa. Olen paljon pohtinut sitä että miksi tämä elämä pitää olla jatkuvasti toisen töiden tekemistä. Jos lopettaisin, pitäisikö muut minua vain pummina, tyyppinä jota työnteko ei kiinnosta? Miksi muutenkin kaikki tuntuu pyörivän työnteon ympärillä!? Kun näet tuttavan pitkästä aikaa, jos ensimmäinen kysymys on mitä kuuluu, vähintään toinen on missä olet töissä, tai oletko töissä? Mitähän vit***?! Tälläkö se ihmisen arvo mitataan? Minun unelmani olisikin tehdä/toteuttaa mukavia asioita perheeni, ystävieni ja ihan vaan itseni kanssa. Pää on täynnä ajatuksia, ideoita mutta useimmiten törmää ajan puutteeseen. Tästä tietenkin miettii, mistä voi karsia!? Hmmmm...voimia kaikille, jotka miettii, puntaroi, pähkäilee, tuskailee...mistä se tasapaino kaikkeen?! Se löytyyvain itsestä. On tehtävä ratkaisuja, joskus kipeitäkin, että pääsee siihen tasapainoon. Joskus se ottaa aikaa, pitkäänkin, mutta silloin on tehtävä itselleen selväksi, missä menee sen,ajan raja, jonka on valmis "uhrata" siihen pääsemiseksi. Tiedosta negaatiot ja positiot elämästäsi ja näiden tasapaino. Mitkä ovat sellaisia, mihin voit aikuttaa omalla toiminnalla tai valinnoilla. Aloita niistä! Yllättävän monikin asia mihin on itse ajatellut että kun enhän minä sille mitään voi, voi toisesta näkökulmasta ollakkin reittejä muutokseen. Me tarvitaan toisiamme ja jokaiselle löytyy se kuuntelija kun olemme valmiit raottamaan sydäntämme. <br /><br />Maailma on myös täynnä seljään puukottajia, mutta se on sen häpeä. Ei minun. Minua ei voi sellainen satuttaa, joka takin kääntöä harrastaa. Se on hänen karmansa, jonka kanssa hän itse joutuu elämään. Enemmän kyseinen igminen rikkoo itseään sitä välttämättä tiedostamatta. Pusi pusia ja hali halia kaikille!!! Mualais-sykolooki!😂😂Annehttps://www.blogger.com/profile/06136666908943248688noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-64282760041631237092017-06-02T23:30:28.145-07:002017-06-02T23:30:28.145-07:00Miten voisin sulle ees vähän voimia ja jaksamista ...Miten voisin sulle ees vähän voimia ja jaksamista lähettää? 💖 suosittelen tekemään tuon paperille kirjoittamisen ja alat punnitsemaan, voitko mitenkään päästää irti niistä uuvuttavista asioista irti? Tarvitsetko kenties ammattilaisen apua siihen? Itse käyn psykologilla juttelemassa ja olen saanut sieltä apua tietyistä asioista yli pääsemiseen, suosittelen lämpimästi. Se on joillakin aluksi vaikeaa alkaa avautumaan ja käynnit sinällään on raskaita ja itse olen aina ihan poikki niitten jälkeen mutta silti ne vaan eheyttää, asioitten kohtaaminen ja niistä irti päästäminen. <br /><br />Hirmuisesti voimia sulle ja kiitos että kommentoit 💖 ei anneta periksi, eihän? 😘 Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-83238323124243448582017-06-01T11:39:17.451-07:002017-06-01T11:39:17.451-07:00Ihan huippu teksti, kiitos! Olet taitava kirjoitta...Ihan huippu teksti, kiitos! Olet taitava kirjoittaja kertakaikkiaan.. luin tekstisi itku kurkussa silmät sumeina miettien, että niin moni noista asioista on pyörinyt päässäni jo ihan liian pitkään ja negatiivinen mieliala vain pahenee ja pahenee. Elämä on aivan liian raskasta; en tiedä olenko vain liian heikko ihminen vai missä vika. Nykyään ei mennä enää edes viikko kerrallaan vaan päivä tai hetki kerrallaan eteenpäin.. toivoen, että kaikesta vain selviäisi joten kuten eikä mitään isompaa takapakkia tulisi (koska sitä ei enää kestäisi). Ehkä kaikki joskus helpottuu, kunhan sinne asti selviäisi. OutiAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-51715385128601115002017-05-31T08:14:13.380-07:002017-05-31T08:14:13.380-07:00Voi sinua 💖 kyllä minustakin on välillä tuntunut...Voi sinua 💖 kyllä minustakin on välillä tuntunut tosi pahalta käydä tuosta joitakin kysymyksiä läpi koska väkisin tulee muistoja ja kokemuksia mieleen joita ei välttämättä haluais enää muistella. Ne hetket kun on ollut tosi yksin ja ilman tukea. Sama jotkut ihmiset, niin pitkään kun on sopimatonta käytöstä ja asioita joita minulle ei selitetä tai selvitetä - en halua nähdä enkä kuulla heistä, en edes tiedostaa heidän olemassaoloa. Ollaanhan me tästä juteltu joten Tiedät mitä tarkoitan 😘 <br /><br />Minä kovasti haluaisin rutistaa sinua ja sanoa että kaikki kääntyy vielä parhaaksi. Sinussa on paljon hyvää ja potentiaalia, muista se 💖Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-10032360736805086322017-05-30T12:46:09.212-07:002017-05-30T12:46:09.212-07:00<3 rakas. Ja tää oli hyvä teksti, vielä parempi...<3 rakas. Ja tää oli hyvä teksti, vielä parempi nyt kun luki oikeesti kunnolla ajatuksen kanssa eikä aamulla (yötä se kyl mun mielestä viä oli..) hampaita pestessä. Ajattelemaab paljon niin itseään kuin myös lähipiiriään ja sitä, miten hyvin ylipäätään oikeasti tunteekaan lähimmät ihmisensä. Jouduin toteamaan, että aivan liian huonosti.<br /><br />Voisinpa vastata jokaiseen noihin kysymykseen, vieläpä ilman itkua ja ahdistusta. Melkein pitäis ite varmaan kopsata noi kysymykset oikeaati bloggeriin ja alkaa vääntää vastauksia, jos sais jotain itelleen avattua. En oikeastaan edes tiedä missä menee pieleen tai missä ylipääten mennään, mutta valtaosa ajatuksista on nykyään taas luokalla "haluan pois" ja elämä tuntui ennenkaikkea siltä elinkautiselta. Luottamus nollassa, ja mietin aamullakin kovasti että uskallanko edes kertoa yhtään sen enempää. Miksi? En tiedä, koska samaan aikaan tiedän sen, ettei mulla oo ikinä mitään syytä peitellä sulta mitään.<br />Mutta sen tiedän, että jos mun paatilla onkaan oma kapteeni, se on aivan hemmetin hukassa.<br /><br />On vaan paha olla.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-13632889992064782632017-05-30T06:46:06.951-07:002017-05-30T06:46:06.951-07:00Niin pitkään kun ollaan yhdessä, niin kaikki on hy...Niin pitkään kun ollaan yhdessä, niin kaikki on hyvin <3 Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-16154618876812086992017-05-30T06:34:58.853-07:002017-05-30T06:34:58.853-07:00Paljon ajatuksia herättäviä ajatuksia. ❤ One for a...Paljon ajatuksia herättäviä ajatuksia. ❤ One for all and all for one. ❤Vipehttps://www.blogger.com/profile/16113918574057108335noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-92017123155818311842017-05-30T05:15:56.662-07:002017-05-30T05:15:56.662-07:00Kiitos sulle kommentistasi! Kiva että tykkäsit tek...Kiitos sulle kommentistasi! Kiva että tykkäsit tekstistä 💖 ihanaa ja toivon mukaan lämpöistä kesää sinnekin 😘Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-16317843257912579172017-05-30T05:14:25.476-07:002017-05-30T05:14:25.476-07:00Oikein hyvä pointti 💖👌 sinä päätät, kuka sun paa...Oikein hyvä pointti 💖👌 sinä päätät, kuka sun paattia ohjaa 😘 ja se on luottamusta se, kun antaa toisen päättää mikä itselle on parasta! Hän hyvin todennäköisesti onkin se tekstissä mainitsemani sielunkumppani? Hennahttps://www.blogger.com/profile/07491828751571664512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-34296842871619903492017-05-30T04:45:55.911-07:002017-05-30T04:45:55.911-07:00Olen pohtinut vastaavia kysymyksiä paljonkin aiemp...Olen pohtinut vastaavia kysymyksiä paljonkin aiempina vuosina. Olen kuitenkin päätynyt pohdinnoissani varsin toisenlaiseen lopputulemaan kuin sinä. Minä nimittäin en ajattele, että voisin itse omalla päätökselläni tai tahdollani tehdä elämästäni hyvää ja mielekästä. Sanoisin jopa, että oman elämäni suurin ongelma oli aiemmin se, että olin itse veneeni kapteeni. En todellakaan ollut hyvä sellainen. En edes tiennyt kunnolla, mitä halusin tai mitä olisi pitänyt haluta, sillä meillä ihmisillä on niin monenlaisia vaikuttimia taustallamme; pelot, itsekkyys, ylpeys, täydellisyyden tavoittelu jne. Ja vaikka olisinkin tiennyt joskus, mitä haluan, se mitä halusin ei aina välttämättä ollut minulle tai muille ihmisille hyväksi. Siksi on turvallista, että itse Jumala on nykyisin minun veneeni kapteeni. :) Hän tietää niin paljon paremmin kuin minä, mitä tässä elämässä kaikista eniten tarvitsen, millaiset unelmat ovat hyviä, oikeita ja kauniita tavoitella, miten voin parhaiten palvella lähimmäisiäni jne. Ei se tarkoita, että elämä olisi kuitenkaan aina helppoa. Ei ole, mutta se on tavottaman mielekästä, kun tietää, ettei lopulta mikään ole itsestäni kiinni. Karoliinahttps://www.blogger.com/profile/11546846993916999705noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6325625112783572945.post-78690819133863803322017-05-30T03:12:21.078-07:002017-05-30T03:12:21.078-07:00Herätti paljon ajatuksia, kiitos. Ihanaa, että ker...Herätti paljon ajatuksia, kiitos. Ihanaa, että kerkeät tännekin välillä kirjoitella. :)<br />Kaikkea hyvää tulevaan ja ihanaa kesää, kyllä ne vaikeudet voitetaan.Anonymousnoreply@blogger.com