lauantai 2. syyskuuta 2017

Jos tämä olis iltani viimeinen?


Jos tämä olis iltani viimeinen, muistuttaisin miestäni siitä, että hän on ollut elämäni rakkaus.  Kiittäisin siitä, kuinka erilaisuudestamme huolimatta hän jaksoi rakastaa minua kaikki nämä vuodet vaikka on nähnyt minusta ne synkimmätkin kolkat ja varjoisimmat puolet. Suutelisin häntä hartaasti, katsoisin niitä kauniita silmiä aivan kuin ensitreffeillämme ja silittelisin hänen niskaansa. Pyytäisin anteeksi, että olen ollut välillä niin hankala ihminen.  Kaikista vaikeuksistamme huolimatta olemme olleet "perfect match" .

Jos tämä olis iltani viimeinen, keräisin lähimmät ystäväni lähelleni viimeisen kahvikupposen ääreen tai lähdettäisiin ulos juhlimaan, keskellä  yötä juoksemaan avojaloin märälle nurmikolle. Uimaan viilenevään veteen kuutamon alle. Naurettaisiin, itkettäisiin - niin kuin aina ennenkin.

 Jos tämä olis iltani viimeinen, tekisin tiliä ihmissuhteissa, joissa on jäänyt jotain auki, jotain jäänyt ilmaan leijumaan tai mieltä kaihertamaan. Pyytäisin anteeksi, saisin itsekin ehkä mahdollisuuden anteeksipyyntöihin minua kohtaan ja ennen kaikkea antaa anteeksi. Hymyillä heille.  Eikä muistella pahalla. Nyökätä hyväksyvästi ja kävellä pois.

Jos tämä olis iltani viimeinen, syleilisin elämäni eläimet syvälle syliini. Kaikki vuorollaan, kaikki yhtäaikaa. Hautaisin kasvot niiden turkkiin ja siemailisin niiden ominaiset tuoksut mukaani niin -ettei ne koskaan haihtuisi pois minusta. Viimeiset katseet niitten pyyteettömästi rakastaviin silmiin. Vaikka joku sanoo, ettei eläimellä ole sielua, niin minun maailmassani on ja tulee aina olemaan. Me olemme yhtä. Eläimet ovat pala minun sieluani, joten silloin kun minua ei enää olisi - toivon että eläimiäni rakastamalla ja hoivaamalla rakkaimpani saavat edelleen rakastaa myös minua. Niiden silmistä voisi rakkaimmilleni heijastua minun peilikuvani.

Jos tämä olis iltani viimeinen, siivoaisin kotona vielä kerran ja erityisen huolellisesti. En haluaisi jättää rakkaitani paskaiseen huusholliin.  Kaiken pitäisi olla kunnossa kun minä täältä lähden. 

Jos tämä olis iltani viimeinen,  puhittäisin hetken vain omalle perheelle. Katselisimme Onnin leikkejä ja leikittäisiin yhdessä - hulluteltaisiin ja kuuntelisin Onnin naurua ahnehtien.  Saisin olla ylpeä hienosta ja suloisesta pojastani. Onni on saavutuksistani suurin.

Jos tämä olis iltani viimeinen, kiittäisin vanhempiani ja sisaruksiani siitä, että juuri he ovat olleet minun perheeni. Äitille antaisin tunnustusta nuorekkuudesta ja musikaalisuuden periyttämisestä minulle, isääni suuresti kittäisin vahvoista elämänohjeista ja periksiantamattomuudesta, siskoani herkkyydestä sekä huumorintajusta ja veljeäni siitä että hän on vaan juuri sellainen millaisen haluaisin pikkuveljen olevan - hölömö ja paras hulluttelukumppani mutta myös syvällinen keskustelutoveri.   Myös setäni ja serkkuni saisivat kiitosta siitä, että ovat osa minun perhettäni ja vahva osa lapsuuttani. Ilman heitä olisi lapsuuteni ollut paljon värittömämpi.

Jos tämä olis iltani viimeinen,  istuisin rannalla metsälammen. Vaeltaisin tunturiin.  Pysähtyisin suon laitaan. Ahnehtisin suopursun tuoksua varastoon. Olisin osa sitä ja luovuttaisin osan sieluani tuuliin, jotka kulkisivat metsien ja peltojen yllä. Siellä minä mieluiten olisin. Pieni osa minusta murenisi myös soliseviin puroihin virtaamaan.

Jos tämä olis iltani viimeinen, ottaisin käteeni uskollisen haulikkoni ja ampuisin sillä kunnialaukauksia taivaalle. Ihan huvikseni vaan, tai sitten ruudin huumaavan herkullisen tuoksun vuoksi.

Jos tämä olis iltani viimeinen, nousisin kukkulalle ja laulaisin viimeisen lauluni. Korkealta ja kovaa. Antaisin siihen kaikkeni ja purkaisin kaikki tuntoni. Vielä viimeisen kerran.

Jos tämä olis iltani viimeinen,  olisin kauneimmillani. Lempimekko päällä ja hiukset kevyesti kiharoilla. Helmiäistä silmissä ja punaa poskilla.

Jos tämä olis iltani viimeinen,   laukkaisin hevosillani pitkin peltoja ja metsäteitä. Aiemmin pelkäämäni vauhti ei enää pelottaisi ollenkaan. Ohjat saisivat olla aivan vapaat.

Jos tämä olis iltani viimeinen,  kertoisin Onnille miten ylpeä olenkaan hänestä. Siitä, miten reippaan pienen pojan sainkaan rikastuttamaan elämääni. Ja miten komea ja ennen kaikkea hieno mies hänestä tuleekaan kasvamaan. Kertoisin häelle, miten pitkään sainkaan häntä odottaa saapuvaksi elämääni. Ja se odotus oli kaiken sen arvoista. Onni. 

Jos tämä olis iltani viimeinen,  vannottaisin rakkaimmillani, että he eivät tekisi samoja virheitä kuin minä tein.  Rakastaisivat itseään ja toisiaan, pitäisivät huolta keskinäisestä rakkaudesta eivätkä säästelisi sanojaan välittämisen viljelemisessä. Nauttisivat elämästä, eivätkä ajaisi itseään samaan tilaan mihin minä itse itseni vaatimuksineni ajoin.

Jos tämä olis iltani viimeinen,  varmistaisin että läheisilläni oli kaikki kunnossa. Minun olisi helppo lähteä.

Jos tämä olis iltani viimeinen, söisin kaikkia herkkuruokiani! ja vähintään kilo suklaata.

Jos tämä olis iltani viimeinen, en kyselisi kenenkään lupaa tai hyväksyntää mihinkään ! Enkä enää kantaisi huonoa omaatuntoa omista valinnoistani tai siitä että ajattelen itseäni.

Jos tämä olis iltani viimeinen,  kirjoittaisin läheisilleni kirjeitä, joita he voisivat lukea sitten kun minua ei enää ole.  Tekisin myös muutaman höpöttelyvideon, jossa muistelisin yhteisiä kokemuksia - hauskanpitoa ja miksei myös niitä riitojakin.

Jos tämä olis iltani viimeinen, pitäisin huolen ettei minuun sattuisi tai kolottaisi mihinkään.

Jos tämä olis iltani viimeinen, peittelisin poikani pehmeän peiton alle nukkumaan yönuntaan. Kuikaisin kuinka rakastan. Lapsen ja eläinten luota lähteminen koskisi kaikista eniten. Sitten vaeltaisin syrjäiseen metsään ison kuusen alle lepäämään. Se olisi viimeinen lepopaikkani, jossa päälle saapuva ikuinen yö saisi peitellä minut ja kuura tehdä hiuksiini seppeleen.

Jos tämä olis iltani viimeinen,  rauhoittaisin sisimpäni odottamaan lähdön hetkeä. Haluaisin, että minulla olisi sisäinen rauha - kun silmäni viimeisen kerran sulkeutuisi. Hymyilisin nukahtaessani. Tämä tulisi olemaan se tarinani kaunis päätös, jota olisin jo pitkään toivonut. Minun ei tarvitsisi enää jaksaa taistella vaan olisin perillä  - voittajana.


Jos tämä olis iltani viimeinen. 





<3 Henna 


14 kommenttia:

  1. <3 niin kaunis, niin koskettava ja haikea teksti. Ja ennenkaikkea aito, käsin kosketeltava.
    Oot rakas! ♡

    #elinaparkuu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas <3 näitä asioita on "hyvä" välillä miettiä vaikkei olisikaan välttämättä ajankohtaista. Koskaan ei kuitenkaan tiedä.

      Poista
  2. sinun näköinen viimeinen ilta. Mutta toivottavasti iltasi viimeinen on sillon, kun ollaan vanhoja ja hopeatukkaisia, mutta mieleltämme pieniä pirulaisia jotka tanssii silloin kun ei saisi :) Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana. Olet rakas ja tärkeä, muista se <3

    -Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos murunen, olet oikeassa ! <3 Tämä on sellaista alitajunnan fiktiota, pohdintaa mitä haluaisi sanoa ja tehdä jos tietäisi ettei olisikaan kovin paljoa enää aikaa. Meillä onneks toivon mukaan sitä vielä on - tehdä muistoja joille nauraa vedet silmissä ja liraus pissiäkin housussa - tosin tuo jälkimmäinen ehkä sitten mielellään jo vähän vanhempana ja kun on jo tenat käytössä :D <3

      Poista
  3. En tunne sua, mutta myönnän, että kyyneleet valui silmistä. Itsekin hoitajana tullu mietittyä paljon tällaisia asioita.

    "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut, työni tehnyt, lapsenikin kasvattanut, luokseni tulkaa.
    Katsokaa että kaunis oon, huuleni punatkaa ja jotain kaunista päälleni pukekaa niin matka voi alkaa..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nimeomaan, ihana kun sie hiffasit postauksen pointin <3 Tällä meidän alalla kohtaa usein hetkiä jolloin kohdataan elämän päätepiste. Vaikka kuolemaan on jo hyvinkin totuttu, pysähdyttää se silti ihmisen miettimään tätä elämäm rajallisuutta.

      Niin kuin olen aiemminkin täälläkin todennut, minulla on usein sellainen omituinen tunne etten elä kovin vanhaksi. Myös näistä tunteistä kumpusi osittain tämän postauksen henki. Me ei koskaan tiedetä milloin on meidän viimeiset hetket käsillä, joten yritetään elää sellaista elämää että se tekee siitä elämisen arvoista <3

      sori hei kun vastaan vasta näin myöhässä, oli pari muuttujata tuossa matkalla :D

      Poista
  4. Mie itkee vollotan täällä satasella. Sattupa semmoseen kohtaan vielä että mielen päällä muutakkii. Ääh ei nää kirjottaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi rakas <3 meidän pitäis todellakin päästä sinne korpeen vähän turisemaan <3 ärsyttävä elämä, rajoittaa elämistä :D

      Poista
  5. Mie itkee vollotan täällä satasella. Sattupa semmoseen kohtaan vielä että mielen päällä muutakkii. Ääh ei nää kirjottaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijjoi, nyt vasta huomasin tän sun kommentin :{ voi muru <3 tätähän postausta oli kyllä itsekin suht tunteellista kirjoittaa :D

      Poista