torstai 9. huhtikuuta 2015

Kun kaikkea tapahtuu, mutta silti ei tapahdu mitään.

Hupsista  keikkaa!  Melkein 2 viikkoa postaustaukoa hurahti kuin varkain!  Apua, Minne tää aika oikein menee ?!


Täällä ei ole tapahtunut oikeastaan mitään maata mullistavaa.  Kuulostaa lattealta, mutta sellaista se elämä nyt välillä on. Aina ei yksinkertaisesti huvita vaikka mahollisuuksia olisi muuhunkin kuin haaleassa vedessä lillumiseen.  Mutta hyvä näin, ainakin hetkisen aikaa. Minulla on nyt ehkäpä sellainen vähän flegmaattisempi aikakausi, mutta kyllä täältä vielä herätään kevääseen!

Minulla oli 2 reilun viikon mittaista lomapätkää, jotka koitin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.  Mutta onneksi sana "loma"  säilytti sen merkityksensä, sillä kaiken touhuamisen lisäksi tein haluamiani asioita ja yksinkertaisesti vain olin ilman sen suurempia suunnitelmia. Kuitenkin pari jo aiemmin suuniteltua juttua jäi toteuttamatta, koska valitsin kotisohvan ja pidemmät yöunet sen sijaan, että olisin hillunut kaupungilla kavereitten kanssa.  Ajatus oli toki suuresti houkutteleva, sillä pieni hauskanpito ystävien kanssa pitkästä aikaa ei olisi ollut pahitteeksi, ja toki minuakin harmitti tehdä oharit ystävilleni.  Mutta olin ylpeä itsestäni, kun osasin tehdä noin ja vieläpä ihan itsekkäistä syistä.  Hetken aikaa omantunnontuskissa märehdittyäni, olinkin loppupeleissä tyytyväinen, että valitsin lepäämisen tv:n ääressä,  rakkaan kainalossa.  Huomasinkin kyllä olleeni aivan liian väsynyt, ja aivan liian pitkään.   Vaikka hallitsenkin henkisen uupumuksen nykyään jo entiseen verrattuna huomattavasti paremmin,  on fyysinen väsymys vielä todella dominoiva tila. Käsinkosketeltava.

Kuitenkaan tämä meidän sirkus ei pyöri ilman edes jonkinlaista päivittäistä panostamista.  Koskaan ei voi heittäytyä täysin sohvan pohjalle elottomaksi makaamaan.  Perus kotiaskareitten, lapsen ja elukkalauman huoltamisen lisäksi keväinen tarhansiivous-urakka on kovassa vauhdissaan.  Päivät ovat olleet niin  ihanaisen lämpimiä, että jää / lumikerros sulaa silmissä ja totesin tässä tulevan kiire, jos en nyt pane hihoja heilumaan. Onneksi olin viime syksynä sen verran fiksu, että jo loka-marraskuussa siivoilin tarhasta sen syksyn paskat pois ennen lumien tuloa, joten tänä keväänä pääsen ehkä astetta helpommalla.   Nyt kottikärrysaldo on 40, ja uskoisin että ainakin 20  lastillista vielä odottaa roudaamistaan.  Mulla on pakonomainen tarve laskea kottikarrylliset, koska paskan määrän konkreettisuus motivoi siivoamisessa :D

Mistä tätä oikein tulee ?
Syyllinen!


Syykin "märkä rukkanen" - fiilikseen on myöskin se, että terveys on taas heitellyt aika kivasti. Matalien verenpaineitten lisäksi flunssa on taas ottanut minusta niskaperse-otetta eikä kropan jäsenetkään kovin paljon emäntäänsä kiittele. Aiemmin talvella sekä itse että hevosella kompuroidessa, teloin jo aiemminkin osumaa saanutta, vasenta polveani.  Lopputuloksena se, että kuluneitten viikkojen aikana se on nyt ärsyyntynyt entisestään ja on tällä hetkellä turvoksissa.  Ajoittaisen hermojomotuksen lisäksi en pysty panemaan polvea kunnolla koukkuun - kyykkyyn menemisestä puhumattakaan. Kävely ei kuitenkaan onneksi juurikaan ole vielä sattunut. Pitänee marssia lekurin vastaanotolle piakkoin, josko ne katsoisivat mitä kaikkea polven sisällä on pirstaleina.  Salille ei ole ollut mitään asiaa, joten liikunnat on olleet lähinnä kevyttä käppäilyä ja noita kotihommia.  Ja kyllähän se  liikkumattomuus kaikessa tuntuu ja näkyy.  Oma fiilis on jäissä heti, kun ei pääse liikkumaan haluamallaan tavalla.  Nyt kuitenkin flussa on selättymään päin, joten josko sitä pääsisi ees jotain yläkroppaa vahvistavaa tekemään.

Vaikka tämän postauksen yleisfiilis oli kankea ja ehkä jopa negatiivinenkin,   ei minun elämä onneksi sitä ole koko ajan. Toki olen väsynyt (lue:  vanha ja kärrtyinen ),   mutta silti Luojan kiitos elossa ja kotona menee hyvin. Olen nauttinut ajasta perheen ja elukoitten kanssa. Arkiset pienet asiat sellaisia, minkä vuoksi jaksaa aamuisin herätä. <3

Kimin ja Kb:n kanssa lenkillä <3
Poijjat <3
Ruokaa <3
Mörssäri <3
Kobemampseli <3
Rankka elämä <3


Olisiko teillä jotain kysyttävää minulta ?  Joku toivoi tuolla aiemmin kysymyspostausta, olisiko sellainen kiva pitkästä aikaa ?  :)


<3 Henna




8 kommenttia:

  1. Miksi Carismo oriksi
    Miksi keinosiemennys
    Onko Karismalla ennen varsoja
    Haluatko Kerttulle pentuja
    Voitko tehdä lauluvideoita toivekappaleista
    Voitko tehdä videopostaus
    Osaako lapsisi puhua
    Onko sinulla rankkoja tai haastavia ystävyyssuhteita miten suhtaudut niihin jos toisella vaikka vaan tosi vaikeaa ja se valittaa usein
    Miten suhtaudut jos joku kaverisuhde perustuu blogiin ja ette näe ikinä voiko se olla aito ystävyys
    Mistä haaveilet
    Voitko tehdä kiusaamisen postauksen
    Mitä kielijä osaat
    Haluatko lisää lapsia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oikein kivoja kysymyksiä ! :) katsellaas, jos tulis vielä joltakin kysymyksiä lisää niin saat sitten vastauspostauksenkin ! :) <3

      Poista
  2. Voi tuota poikien kuvaa ♡ Onni on niin mahdottoman suloinen piänmies :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä <3 Onnimanni on kyllä niiiin söpö, pakko välillä pussailla sen palloposkia himuisesti! :D se aina sanoo jossain vaiheessa että "EEEEEIIIIKÄ !" ja yrittää pyristellä pois, hermostuu kun mamman pittää saada aina suukolla liikaa :D

      Poista
    2. Onko sinulla toivetta kumpaa sukupuolta varsa olisi?
      Oletko keksinyt jo nimiä?
      Oletko ennen ollut tekemisissä varsojen kanssa?
      Oletko ikinä kilpaillut hevosillasi? :)

      Poista
    3. Kiitos kysymyksistä ! :) ootellaas vielä...

      Poista
  3. Ihanaa että välillä on rauhallistakin :) harmillista vaan tuo kipeänä olo ;/ Rakastan kyllä tuota sun mörssäriä niin paljon! Se on niin ihanan iso :P Ihana pikkuperhe teillä :)

    Kysymyksiä: Onko varsalle jo suunniteltu mitään erityistä tulevaisuutta? Esteratsu, maastoratsu yms.?
    Aiotko pitää kaikkia kolmea samassa tarhassa?
    Käytkö usein tunneilla tai valmennuksissa?
    En keksinyt enää :)

    ~Silja<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, meidän mörssärssöni on kyllä kieltämättä aika ihana pullamössö <3 Kunnon sylivauva vaikka iso onkii :D kiitti sullekin murunen kysymyksistä <3

      Poista